CEO Survey -tutkimuksen tulokset julkistettiin – vieraina Fennian Mika Manninen ja Tallink Siljan Margus Schults
PwC toteuttaa vuosittain kansainvälisen Global CEO Survey -tutkimuksen, johon vastasi tällä kertaa yli 4 700 toimitusjohtajaa 109 maasta. Suomesta tutkimukseen haastateltiin 38 toimitusjohtajaa. Mitä meille tutut johtajat ajattelevat tutkimuksen teemoista?
PwC toteuttaa vuosittain kansainvälisen Global CEO Survey -tutkimuksen, johon vastasi tällä kertaa yli 4 700 toimitusjohtajaa 109 maasta. Suomesta tutkimukseen haastateltiin 38 toimitusjohtajaa. Mitä meille tutut johtajat ajattelevat tutkimuksen teemoista?
Tämän vuoden CEO Survey -tutkimus luotasi toimitusjohtajien ajatuksia muun muassa maailmantalouden ja oman yrityksensä kasvunäkymistä, liiketoiminnan uudistamisesta sekä generatiivisen tekoälyn vaikutuksista liiketoimintaan. Tärkeitä teemoja olivat myös ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä sekä kysymys näiden painoarvosta tuotto-odotusten rinnalla.
Suomalaisista toimitusjohtajista moni miettii nyt, miten liiketoimintaa tulisi uudistaa. Yli puolet tutkimukseen vastanneista suomalaisista toimitusjohtajista näkee omalle yritykselleen tarpeita uudistua seuraavien 10 vuoden aikana. Uudistustarpeeseen vaikuttavat monenlaiset ajurit, kuten erilaiset uhkakuvat ja riskit. Tärkeimpinä uhkina liiketoiminnalle koetaan Suomessa geopoliittiset ja kyberriskit. Ratkaisuiksi toiminnan uudistamiseen suomalaiset toimitusjohtajat näkevät niin innovatiiviset tuotteet ja palvelut, uudet asiakassegmentit kuin yhteistyön laajentamisen eri sidosryhmien kanssa.
Riskienhallinta ei ole vain uhkien vaan myös mahdollisuuksien ennakointia
Julkistustilaisuudessa vieraana olleen Fennian toimitusjohtaja Mika Mannisen mukaan riskienhallinnan painoarvo kasvaa nykyajan epävarmassa ympäristössä. Manninen totesi asiakkaille nousevan jatkuvasti uusia riskejä muun muassa kyberturvallisuudesta, joka onkin yksi kasvussa olevista vakuuttamisen osa-alueista. Sektoreista riskienhallinta korostuu varsinkin finanssialalla, johon esimerkiksi nollakorot, koronapandemia, hyökkäyssota ja inflaatiopiikki ovat vaikuttaneet viime vuosina vahvasti. Tulevaisuuteen omat haasteensa tuo puolestaan epävarma geopoliittinen tilanne.
Mannisen mukaan yrityksillä tulee olla kyky tunnistaa olennaisia riskejä ja analysoida niiden vaikutusta taseeseen, tulokseen ja vakavaraisuuteen etupainotteisesti.
”Joskus ymmärretään väärin, että riskienhallinta olisi ainoastaan riskien rajoittamista tai poissulkemista. Kolikon toinen puoli on kuitenkin arvioida, minkä riskin kantamiselle voi saada tuottoa ja onko tuotto riittävä. Oikeat riskienhallinnan toimenpiteet ja päätökset niin mahdollisuuksien kuin haittavaikutusten rajaamiseksi tehdään vahvasti etupainotteisesti”, hän sanoo.
Vakuuttamisen riskikuva on muutoksessa, ja tämä vaikuttaa niin vakuutusyhtiöihin kuin asiakkaisiin.
”Konkreettisia esimerkkejä riskikuvan muutoksista ovat esimerkiksi edellisen talven säävaihtelut, lisääntyneet rankkasateet ja niitä seuranneet paikalliset tulvat. Nämä ilmiöt tuovat paljon riskienhallinnallisia toimenpiteitä niin meille kuin asiakkaillemme”, Manninen toteaa.
Kestävyysraportointi tuo haasteita yrityksille
Kestävyyteen liittyvät teemat, kuten ilmastonmuutos, vihreä siirtymä ja regulaatio, ovat toimitusjohtajille keskeisiä aiheita, joista kysyttiin myös tämän vuoden tutkimuksessa. Vastausten perusteella investoinnit vihreään siirtymään eivät ole tarkoittaneet yrityksille vain kulujen kasvua vaan pikemminkin päinvastoin: 41 prosenttia suomalaisista toimitusjohtajista vastasi vihreän siirtymän investointien kasvattaneen yrityksensä liikevaihtoa. Haasteena vihreän siirtymän investoinneille on kuitenkin sääntelyn monimutkaisuus, mikä näkyy erityisesti Suomen tuloksissa.
Julkistustilaisuudessa niin ikään vieraana ollut Tallink Siljan toimitusjohtaja Margus Schults kertoo, että Tallink Siljalla on tehty vuosien varrella paljon työtä päästöjen vähentämiseksi. Tästä työstä on hyötynyt niin yhtiö kuin ympäristö.
”Polttoainekustannuksemme ovat vuositasolla noin sata miljoonaa euroa, ja tässä yhden prosentin säästö on aika iso raha. Olemme viimeisten 20 vuoden aikana investoineet paljon siihen, että polttoainekulutus olisi pienempää, ja vuodesta 2009 polttoaine- ja hiilijalanjälkemme onkin vähentynyt 51 prosenttia”, Schults sanoo.
Tämän eteen tehdään jatkuvasti paljon pieniä asioita. Hyvänä esimerkkinä toimii viime vuonna yhteen laivoista vaihdettu potkurin lapa, jonka optimaalinen muoto laskettiin tekoälyn ja uuden teknologian avulla. Vaihdon jälkeen laiva säästi 13 prosenttia polttoainetta. Investointi oli lähes miljoona euroa, mutta se palautui yhtiölle takaisin alle vuodessa.
Schultsin mukaan kestävyys on monimutkainen teema, jonka haasteena ovat tällä hetkellä raportointi ja vaatimukset. Ne vievät henkilökunnan ajan sen sijaan, että työntekijät ehtisivät miettimään esimerkiksi kustannustehokkuutta.
”Regulaatio ja raportointi olivat aikaisemmin taustalla, mutta nyt ne ovat nousseet pääosaan. On harmi, että viranomaiset ajattelevat saman raportointitavan sopivan kaikenlaisille firmoille, sillä tämä ei ole totta”, hän toteaa.
Jos haluat kuulla lisää siitä, mitä toimitusjohtajat ajattelevat riskienhallintaan ja kestävyyteen liittyvistä aiheista sekä muista ajankohtaisista teemoista, voit käydä katsomassa tallenteen tulosten julkistustilaisuudesta. Tutustu myös pääpoimintoihin tutkimuksesta sekä yhteenvetoon sen tuloksista.
