- Aiheet
Digiloikka yhdessä yössä, veroloikka vuosisadassa – OECD:n odotettu digiveroehdotus tulossa ulos heinäkuussa
OECD:n tavoitteena on saavuttaa kansainvälinen konsensus pitkään valmistellusta digiverohankkeesta 1.–2.7.2020 Berliinissä. Mikäli edustajat pääsevät ehdotuksesta yksimielisyyteen, uudet säännöt voisivat tulla voimaan jo 1.1.2021 alkaen. Lopullisen ehdotuksen sisällöstä riippuen uudistuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia niin kansainvälisesti toimiville suomalaisille yrityksille kuin Suomelle veronsaajana.
Digitaalista liiketoimintaa ja kansainvälisen verotuksen normien uudistamista koskeva hanke osoittautui OECD:n BEPS-projektin haastavimmaksi osa-alueeksi. Vuonna 2013 käynnistynyt projekti on kuitenkin pian päätöstä vaille valmis, sillä huolimatta globaalista COVID-19-pandemiasta ja vastoin verovelvollisten toiveita, OECD aikoo saavuttaa konsensuksen kaksipilarisesta digiveromallistaan suunnitellussa aikataulussa eli jo heinäkuussa 2020.
Ensimmäisellä pilarilla OECD tavoittelee verotulojen oikeudenmukaisempaa jakautumista. Vaihtoehtoina tähän ovat olleet tulon allokointi sinne, missä digitaalisen hyödykkeen markkinat ja käyttäjät sijaitsevat, tai sinne, missä digitaalisen hyödykkeen tutkimus ja tuotekehitys tapahtuu. Toisen pilarin tarkoituksena on kitkeä alhainen verotus asettamalla tietty minimiveroaste OECD:n jäsenvaltioille. OECD:n tasolla on puhuttu uudistuksen johtavan jopa 100 miljardin dollarin lisäverotuottoihin globaalisti.
Pitkittyessään OECD:n työ lisää kansallisia hankkeita
Muut taloudelliset järjestöt ja sidosryhmät ovat viime aikoina pyytäneet OECD:tä lykkäämään hanketta COVID-19-pandemian asettaessa haasteita sidosryhmien väliselle keskustelulle ja kansainvälisille neuvotteluille. OECD:n työryhmä on kuitenkin jatkanut digiverohankkeen pilareiden teknistä viimeistelyä ja työstämistä. Veronmaksajissa tämä on herättänyt kummastusta, sillä konsensuksen saavuttaminen näin mittavassa uudistuksessa vaatii merkittäviä ponnistuksia sidosryhmiltä – niin valtioilta, järjestöiltä kuin yrityksiltäkin – ja useampi taho on esittänyt huolensa siitä, että eri näkökulmat ja intressit tulevat varmasti huomioiduiksi vallitsevassa tilanteessa käydyissä neuvotteluissa. Muun muassa US Council for International Business (USCIB), National Foreign Trade Council (NFTC) ja Federation of German Industries (BDI) ovat ilmaisseet huolensa tiukan aikataulun vaikutuksista kestävän kansainvälisen ratkaisun saavuttamiseen.
Tahto verotuksen sääntöjen uudistamiseksi ylikansallisella tasolla on sinällään yhteinen. Mitä enemmän OECD:n hanke pitkittyy, sitä useammat valtiot ovat kuitenkin ryhtyneet omiin lainsäädäntöhankkeisiinsa.
Sekä OECD että muut taloudelliset järjestöt ovat yksimielisiä siitä, että valtioiden tulisi nyt pidättäytyä kansallisista uudistushankkeista, jotka monimutkaistavat kansainvälistä liiketoimintaympäristöä entisestään.
Esimerkiksi Ranskassa on otettu käyttöön EU:n digiveropaketin mallia jäljittelevä 3 % digitaalisten palveluiden vero, joka kohdistuu Ranskassa toimiviin, tiettyjä digitaalisia palveluja tarjoaviin yrityksiin. Euroopan maista muun muassa Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Turkki ja Unkari ovat niin ikään julkistaneet erilaisia digitaaliseen liiketoimintaan kohdennettuja veroja.
Epävarmuus uudistuksen vaikutuksista luo stressiä yrityksille
Kevään 2020 digiloikka on koskettanut niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä, jotka ovat nopealla aikataululla joutuneet sopeuttamaan toimintaansa uudenlaisiin vaatimuksiin niin organisaation sisällä kuin itse liiketoiminnassa.
Digiverohankkeiden yhteydessä on toistamiseen kannettu huolta siitä, että digitaalista liiketoimintaa ei tulisi erottaa ”perinteisestä” liiketoiminnasta, sillä ennen pitkää kaikki liiketoiminta on enemmän tai vähemmän digitaalista.
Näin etätyön ja verkkokauppojen kulta-aikana on helppo ymmärtää ajatus huolen takana: uutta globaalia veronormistoa luodessa on hahmotettava, mihin suuntaan maailma on menossa ja mitä vaikutuksia digiveron käyttöönotolla on.
Digiverouudistuksen kynnyksellä asiantuntijat ovat esittäneet huolensa sekä riittävästä keskustelusta ja selvitystyöstä COVID-19-pandemian vallitessa että ehdotetun minimiveron vaikutuksista ylikansallisten yhtiöiden kasvumahdollisuuksiin taloudellisesti epävarmoina aikoina. Minimivero lisäisi monikansallisten yhtiöiden verotaakkaa jo heti seuraavilla tilikausilla, mikä vaikeuttaisi osaltaan yhtiöiden nousemista jaloilleen pandemian jäljiltä.
Suomen näkökulmasta valitulla allokaatiomallilla on todennäköisesti suuri vaikutus: tutkimuksen ja tuotekehityksen painottamisen on arvioitu jopa tuovan tuloa Suomeen, kun taas kulutuksen painottaminen puolestaan saattaa asettaa suomalaisia, kansainvälisesti menestyviä yrityksiä aiempaa suurempaan veronmaksupositioon ulkomailla.
Mikäli OECD pitäytyy aikataulussaan, pääsemme analysoimaan lopullista ehdotusta ja sen vaikutuksia Suomeen sekä suomalaisiin yrityksiin aivan lähitulevaisuudessa.