Eduskunta hyväksyi muutettuna hallituksen esityksen maastapoistumisverotuksesta

Sääntelyn tavoitteena on turvata Suomen verotusvaltaa säätämällä yrityksille maastapoistumisvero ja mahdollistaa rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin liittyvien maastapoistumisverotussäännösten soveltaminen tilanteessa, jossa yhteisön verotuksellinen kotipaikka tai varoja siirtyy pois Suomen verotusvallasta ilman, että tapahtuu verotuksen realisoivaa luovutusta.

Uuden lain mukaan yrityksen realisoitumaton varojen arvo tai arvonnousu luetaan verotuksessa tuloksi, eli siirtyville varoille määritetään ns. maastapoistumisarvo (käytännössä markkina-arvo), josta vähennetään siirtyvien varojen verotuksessa poistamaton hankintameno. 

Säännökset tulevat sovellettaviksi kun

1. yhteisö siirtää varoja toisessa valtiossa olevaan kiinteään toimipaikkaansa ja Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin
2. ulkomainen yhteisö siirtää Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta varoja toisessa valtiossa olevaan päätoimipaikkaansa tai toisessa valtiossa olevaan kiinteään toimipaikkaansa siten, että Suomella ei enää siirron johdosta ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin
3. yhteisön verotuksellinen kotipaikka siirtyy Suomen lainsäädännön tai kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan toiseen valtioon, lukuun ottamatta niiden varojen osalta, jotka edelleen tosiasiallisesti liittyvät Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan
4. ulkomaisen yhteisön Suomessa olevan kiinteän toimipaikan harjoittama liiketoiminta siirretään toiseen valtioon eikä Suomella enää siirron johdosta ole oikeutta verottaa siirrettyjä varoja.

Silloin, kun varojen siirto tapahtuu toiseen EU-valtioon tai edellytykset täyttävään ETA-valtioon (tällä hetkellä Norja sekä Islanti), säännöksistä johtuvan veronmaksun voi lykätä viiden vuoden aikana suoritettaviin eriin. 

Laki tulee voimaan 1.1.2020 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2020 toimitettavassa verotuksessa.