EU-tuomioistuimen ratkaisu: Ranskan perimä lähdevero ulkomaisen tappiollisen yhtiön saamasta osinkotulosta pääomien vapaan liikkuvuuden vastaista

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on antanut ratkaisun, jossa se piti Ranskan lainsäädäntöä yhteensopimattomana pääomien vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa. EUT katsoi Ranskan lainsäädännön rajoittavan pääoman vapaata liikkuvuutta eikä se katsonut Ranskan verolainsäädännöstä ilmenevälle rajoitukselle olleen olemassa hyväksyttävää oikeuttamisperusteita.

EUT on antanut ratkaisun 22.11.2018 asiassa C-575/17, Sofina, jossa oli kyse pääomien vapaasta liikkuvuudesta jäsenvaltioiden välillä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden väliset pääoman liikkuvuutta koskevat rajoitukset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jäsenvaltiot eivät saa omilla toimillaan tai lainsäädännöllään hankaloittaa pääomien liikkumista jäsenvaltioiden välillä, ellei tälle ole EU-oikeudellisesti hyväksyttävää syytä.

Sofina-ratkaisussa oli kyse Ranskan lainsäädännöstä, jonka mukaan osingon verokohtelu oli riippuvainen siitä, oliko osingonsaajayhtiön kotipaikka Ranskassa vai ei. Ranskalaiselle yhtiölle jaettujen osinkojen verotus oli riippuvainen kyseisen osingonsaajan verotuksellisesta tuloksesta.

Jos osingonsaajan verotuksellinen tulos oli tappiollinen, ei osinkoja tosiasiallisesti verotettu ennen kuin yhtiö saavutti jälleen verotuksellisesti voitollisen vuoden. Jos ranskalainen yhtiö lopetti toimintansa saavuttamatta verotuksellisesti voitollista vuotta kyseisten verottamatta jääneiden osinkojen saamisen jälkeen, ei osinkoja verotettu käytännössä lainkaan. Ulkomaiselle osingonsaajalle suoritetusta osingosta perittiin sen sijaan lähdevero riippumatta siitä, oliko kyseinen osingonsaaja verotuksellisesti tappiollisessa asemassa vai ei. EUT katsoi kyseisen verokohtelun epäoikeutetusti suosivan valtion sisäisiä sijoituksia ja sitä tuli pitää kiellettynä pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksena.

EUT:n ratkaisun sisältämä tulkinta on otettava huomioon kaikissa jäsenvaltioissa. Erityisesti sillä on merkitystä sellaisissa maissa, joissa on vastaavanlaista lainsäädäntöä.

Tuomiolla voi mahdollisesti olla vaikutuksia myös muihin sellaisiin tuloihin, joista peritään lähdeveroa, kuten esimerkiksi rojaltit ja korot. Koska tuomio perustui pääomien vapaaseen liikkuvuuteen, voi tuomiolla olla merkitystä myös EU-maiden ja kolmansien maiden välisessä suhteessa.