EUT: Alankomaiden konserniverojärjestelmä ja korkojen vähentämistä rajoittava verolainsäädäntö yhdessä rajoittivat yhtiöiden sijoittautumisvapautta – vaikutuksia myös Suomeen?

Korkovähennysrajoitusta koskeva tapaus C-398/16

Tapauksessa C-398/16 Alankomaiden veroviranomaiset eivät hyväksyneet ruotsalaiselta konserniyhtiöltä otetun lainan korkojen vähennystä alankomaisen yhtiön verotuksessa. Laina oli otettu rahoittamaan italialaisen konserniyhtiön osakkeiden hankintaa, jota varten alankomainen yhtiö oli ensin perustanut Italiaan uuden yhtiön ja tehnyt siihen pääomasijoituksen. Asiasta nostamassaan kanteessa alankomainen yhtiö esitti, että korko olisi ollut sille vähennyskelpoinen, mikäli se olisi voinut muodostaa italialaisen tytäryhtiönsä kanssa Alankomaiden verolakien mukaisen verotuksellisen yksikön (”fiscal unity”). Koska tämä mahdollisuus on kuitenkin varattu ainoastaan Alankomaissa asuville yhtiöille, yhtiö katsoi lain rajoittavan sen sijoittautumisvapautta.

EUT totesi ennakkoratkaisussaan, että Alankomaiden lainsäädäntö rajoitti EU:n perustamissopimuksen turvaamaa sijoittautumisvapautta ja ratkaisi asian yhtiön eduksi. EUT:n mukaan ulkomailla sijaitsevan yhtiön hankintaan liittyvän lainan korkojen vähentäminen on verrattavissa tilanteeseen, jossa hankittava yhtiö sijaitsisi Alankomaissa. Vähennystä ei voida kieltää sillä perusteella, että tarkoituksena on säilyttää jäsenvaltioiden välinen verotusvallan jako, taata Alankomaiden verojärjestelmän johdonmukaisuus tai torjua veronkiertoa ja veropetoksia.

Merkittäviä vaikutuksia Alankomaiden verolainsäädäntöön

EUT:n ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia Alankomaiden verolainsäädäntöön, joka nykymuodossaan rikkoo EU-oikeutta konserniverojärjestelmän sekä korkojen vähennyskelpoisuutta koskevien säännösten yhteisvaikutuksen osalta. Alankomaiden hallitus on ilmoittanut aloittavansa uuden lainsäädäntöehdotuksen valmistelun.

Ehdotus julkaistaan vuoden 2018 toisella neljänneksellä, ja lain lopullinen implementointi tapahtuu takautuvasti alkaen 25.10.2017 kello 11.00. Lailla on tarkoitus implementoida Alankomaiden hallituksen hätätoimenpiteenä ehdottamat muutokset, joiden pohjalta alankomaisiin verotuksellisiin yksiköihin olisi sovellettava tiettyjä tuloverolain sekä osinkojen lähdeverolain säädöksiä siten, kuin verotuksellista yksikköä ei olisi olemassa.

Vaikutuksia ehkä myös Suomeen

Ratkaisulla saattaa olla vaikutuksia myös Suomeen. Laskettaessa erillisyhtiön vähennyskelpoisen koron määrää ns. EBITDA-testin perusteella, laskelmassa huomioidaan saatu konserniavustus siten, että saatu konserniavustus mahdollistaa suuremman korkovähennyksen. Konserniavustusta ei kuitenkaan voida saada kuin toiselta kotimaiselta konserniyhtiöltä (tai suomalaiselta kiinteältä toimipaikalta).

Samoin kuin Alankomaiden konserniverojärjestelmä (tapauksessa C-337/08, X Holding), myös Suomen konserniavustusjärjestelmä on aikaisemmin katsottu lähtökohtaisesti rajoittavaksi (C-231/05, Oy AA) EUT:n toimesta. Näissä edellä mainituissa tapauksissa EUT päätyi kuitenkin siihen, että kyseiset konserniverojärjestelmät olivat mainituissa tapauksissa käsiteltävien asioiden kannalta eurooppavero-oikeudellisesti hyväksyttäviä (ulkomaisten tappioiden vapaan käytön ja rajat ylittävän konserniavustuksen vapaan jakamisen kannalta).

Kuten nyt annetusta EUT:n ratkaisusta ja aikaisemmin annetusta C-386/14, Groupe Steria ratkaisusta voidaan päätellä, tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että ko. konserniavustusjärjestelmät ja niistä aiheutuvat syrjintätilanteet olisivat kaikilta osin ja aina eurooppavero-oikeudellisesti hyväksyttäviä. Tältä osin on myös hyvä huomioida, että EFTAn valvontaviranomainen on jo ottanut Norjan osalta Suomen järjestelmää vastaavan konserniavustuksen ja korkojen vähennyskelpoisuuden rajoituksen yhteisvaikutuksen tarkkailunsa alle

Valuuttakurssitappiota koskeva tapaus C-399/16

Toisessa tapauksessa C-399/16 alankomainen yhtiö vähensi kahtena tilikautena tuloksestaan kuluna tappion, joka oli aiheutunut valuuttakurssin vaihtelusta liittyen sen välilliseen omistukseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevassa tytäryhtiössä. Alankomaiden veroviranomaiset epäsivät vähennyksen, koska Alankomaiden lain mukaan omistusosuuksista aiheutuneita tappioita ei oteta huomioon voiton määrittämisessä. Tässäkin tapauksessa yhtiö riitautti veroviranomaisten päätöksen vetoamalla sijoittautumisvapauden rajoitukseen, esittäen että mikäli yhtiö olisi voinut muodostaa tytäryhtiönsä kanssa verotuksellisen yksikön, se olisi voinut vähentää valuuttakurssitappiot tuloksestaan.

EUT totesi kuitenkin ratkaisussaan (toisin kuin korkoja koskevassa C-398/16 asiassa), etteivät yhtiön esittämät tilanteet olleet toisiinsa rinnastettavissa, sillä alankomaiselle yhtiölle voi ainoastaan hyvin erityislaatuisessa tapauksessa aiheutua valuuttakurssitappiota sen osakkuudesta alankomaalaisessa tytäryhtiössä. Lisäksi jopa tällaisessa erityislaatuisessa tapauksessa olisi kiistanalaista olisiko kyseessä erilainen kohtelu, sillä verotuksellisen yksikön sisällä keskinäiset omistussiteet ovat verotuksellisesti neutraaleja. EUT totesi myös, että sijoittautumisvapautta koskevista määräyksistä ei voida johtaa, että jäsenvaltio olisi velvollinen sallimaan tappioiden vähennyskelpoisuuden toiminnasta, jonka positiivisia tuloksia ei verotettaisi.