PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h2>Korkovähennysrajoitusta koskeva tapaus C-398/16</h2>
<p>Tapauksessa C-398/16 Alankomaiden veroviranomaiset eivät hyväksyneet ruotsalaiselta konserniyhtiöltä otetun lainan korkojen vähennystä alankomaisen yhtiön verotuksessa. Laina oli otettu rahoittamaan italialaisen konserniyhtiön osakkeiden hankintaa, jota varten alankomainen yhtiö oli ensin perustanut Italiaan uuden yhtiön ja tehnyt siihen pääomasijoituksen. Asiasta nostamassaan kanteessa alankomainen yhtiö esitti, että korko olisi ollut sille vähennyskelpoinen, mikäli se olisi voinut muodostaa italialaisen tytäryhtiönsä kanssa Alankomaiden verolakien mukaisen verotuksellisen yksikön (”fiscal unity”). Koska tämä mahdollisuus on kuitenkin varattu ainoastaan Alankomaissa asuville yhtiöille, yhtiö katsoi lain rajoittavan sen sijoittautumisvapautta.</p>
<p>EUT totesi ennakkoratkaisussaan, että Alankomaiden lainsäädäntö rajoitti EU:n perustamissopimuksen turvaamaa sijoittautumisvapautta ja ratkaisi asian yhtiön eduksi. EUT:n mukaan ulkomailla sijaitsevan yhtiön hankintaan liittyvän lainan korkojen vähentäminen on verrattavissa tilanteeseen, jossa hankittava yhtiö sijaitsisi Alankomaissa. Vähennystä ei voida kieltää sillä perusteella, että tarkoituksena on säilyttää jäsenvaltioiden välinen verotusvallan jako, taata Alankomaiden verojärjestelmän johdonmukaisuus tai torjua veronkiertoa ja veropetoksia.</p>
<h3>Merkittäviä vaikutuksia Alankomaiden verolainsäädäntöön</h3>
<p>EUT:n ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia Alankomaiden verolainsäädäntöön, joka nykymuodossaan rikkoo EU-oikeutta konserniverojärjestelmän sekä korkojen vähennyskelpoisuutta koskevien säännösten yhteisvaikutuksen osalta. Alankomaiden hallitus on ilmoittanut aloittavansa uuden lainsäädäntöehdotuksen valmistelun.</p>
<p>Ehdotus julkaistaan vuoden 2018 toisella neljänneksellä, ja lain lopullinen implementointi tapahtuu takautuvasti alkaen 25.10.2017 kello 11.00. Lailla on tarkoitus implementoida Alankomaiden hallituksen hätätoimenpiteenä ehdottamat muutokset, joiden pohjalta alankomaisiin verotuksellisiin yksiköihin olisi sovellettava tiettyjä tuloverolain sekä osinkojen lähdeverolain säädöksiä siten, kuin verotuksellista yksikköä ei olisi olemassa.</p>
<h3>Vaikutuksia ehkä myös Suomeen</h3>
<p>Ratkaisulla saattaa olla vaikutuksia myös Suomeen. Laskettaessa erillisyhtiön vähennyskelpoisen koron määrää ns. EBITDA-testin perusteella, laskelmassa huomioidaan saatu konserniavustus siten, että saatu konserniavustus mahdollistaa suuremman korkovähennyksen. Konserniavustusta ei kuitenkaan voida saada kuin toiselta kotimaiselta konserniyhtiöltä (tai suomalaiselta kiinteältä toimipaikalta).</p>
<p>Samoin kuin Alankomaiden konserniverojärjestelmä (tapauksessa C-337/08, <em>X Holding</em>), myös Suomen konserniavustusjärjestelmä on aikaisemmin katsottu lähtökohtaisesti rajoittavaksi (C-231/05, <em>Oy AA</em>) EUT:n toimesta. Näissä edellä mainituissa tapauksissa EUT päätyi kuitenkin siihen, että kyseiset konserniverojärjestelmät olivat mainituissa tapauksissa käsiteltävien asioiden kannalta eurooppavero-oikeudellisesti hyväksyttäviä (ulkomaisten tappioiden vapaan käytön ja rajat ylittävän konserniavustuksen vapaan jakamisen kannalta).</p>
<p>Kuten nyt annetusta EUT:n ratkaisusta ja aikaisemmin annetusta C-386/14, <em>Groupe Steria</em> ratkaisusta voidaan päätellä, tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että ko. konserniavustusjärjestelmät ja niistä aiheutuvat syrjintätilanteet olisivat kaikilta osin ja aina eurooppavero-oikeudellisesti hyväksyttäviä. Tältä osin on myös hyvä huomioida, että EFTAn valvontaviranomainen on jo ottanut Norjan osalta Suomen järjestelmää vastaavan konserniavustuksen ja korkojen vähennyskelpoisuuden rajoituksen yhteisvaikutuksen tarkkailunsa alle</p>
<h2>Valuuttakurssitappiota koskeva tapaus C-399/16</h2>
<p>Toisessa tapauksessa C-399/16 alankomainen yhtiö vähensi kahtena tilikautena tuloksestaan kuluna tappion, joka oli aiheutunut valuuttakurssin vaihtelusta liittyen sen välilliseen omistukseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevassa tytäryhtiössä. Alankomaiden veroviranomaiset epäsivät vähennyksen, koska Alankomaiden lain mukaan omistusosuuksista aiheutuneita tappioita ei oteta huomioon voiton määrittämisessä. Tässäkin tapauksessa yhtiö riitautti veroviranomaisten päätöksen vetoamalla sijoittautumisvapauden rajoitukseen, esittäen että mikäli yhtiö olisi voinut muodostaa tytäryhtiönsä kanssa verotuksellisen yksikön, se olisi voinut vähentää valuuttakurssitappiot tuloksestaan.</p>
<p>EUT totesi kuitenkin ratkaisussaan (toisin kuin korkoja koskevassa C-398/16 asiassa), etteivät yhtiön esittämät tilanteet olleet toisiinsa rinnastettavissa, sillä alankomaiselle yhtiölle voi ainoastaan hyvin erityislaatuisessa tapauksessa aiheutua valuuttakurssitappiota sen osakkuudesta alankomaalaisessa tytäryhtiössä. Lisäksi jopa tällaisessa erityislaatuisessa tapauksessa olisi kiistanalaista olisiko kyseessä erilainen kohtelu, sillä verotuksellisen yksikön sisällä keskinäiset omistussiteet ovat verotuksellisesti neutraaleja. EUT totesi myös, että sijoittautumisvapautta koskevista määräyksistä ei voida johtaa, että jäsenvaltio olisi velvollinen sallimaan tappioiden vähennyskelpoisuuden toiminnasta, jonka positiivisia tuloksia ei verotettaisi.</p>


Jarno Laaksonen

Yritysverotus