Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi helmikuussa 2019 kaksi merkittävää yhdistettyä ratkaisua, jotka koskivat emo-tytäryhtiödirektiivin sekä korko-rojaltidirektiivin tulkintaa sekä Euroopan unionin yleisten oikeusperiaatteiden soveltamista. Ensimmäinen yhdistetty ratkaisu (<a href="http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=2F30A2FD2EEF310C9197A7E9BE01837C?text=&amp;docid=211047&amp;pageIndex=0&amp;doclang=FI&amp;mode=lst&amp;dir=&amp;occ=first&amp;part=1&amp;cid=3444904" target="_blank" rel="noopener noreferrer">T Denmark and Y Denmark vs. the Danish Ministry of Taxation, C-116/16 ja C-117/16</a>), koskee osinkotulon lähdeverotusta ja toinen yhdistetty ratkaisu (<a href="http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&amp;docid=211053&amp;pageIndex=0&amp;doclang=FI&amp;mode=lst&amp;dir=&amp;occ=first&amp;part=1&amp;cid=3444971" target="_blank" rel="noopener noreferrer">N Luxembourg 1, X Denmark A/S, C Danmark I and Z Denmark ApS vs. Danish Ministry of Taxation, C-115/16, C-118/16, C-119/16 ja C-299/16</a>) korkotulon lähdeverotusta.
Tapauksissa oli kyse tanskalaisista yhtiöistä, joiden emoyhtiöt sijaitsivat toisessa EU-jäsenvaltiossa (Luxemburg, Kypros ja Ruotsi). Nämä emoyhtiöt olivat puolestaan kolmansissa maissa (esimerkiksi Bermuda tai Caymansaaret) sijaitsevien konsernin ylimpien emoyhtiöiden omistuksessa tai yksityisten pääomarahastojen omistuksessa, joiden sijoittajien kotipaikat eivät olleet tiedossa. Tanskalaiset yhtiöt suorittavat korkoja ja osinkoja EU-jäsenvaltioissa sijaitseville emoyhtiöille ja vetosivat kansallisiin säännöksiin, joilla emo-tytäryhtiödirektiivi sekä korko-rojaltidirektiivi oli implementoitu, ja joiden soveltuessa suoritukset olisivat vapautettuja lähdeverosta.
Tanskan veroviranomainen eväsi korkojen ja osinkojen lähdeverovapauden ja lausui ratkaisuissaan, että direktiivien mukaisia vapautuksia lähdeverosta ei tulisi myöntää, sillä suoritusten saajat eivät olleet maksujen tosiasiallisia edunsaajia (eng. beneficial owner).
<blockquote>On hyvä muistaa, että emo-tytäryhtiödirektiivi ei nimenomaisesti edes edellytä suorituksen saajan olevan suorituksen tosiasiallinen edunsaaja, jotta lähdeverovapaus voisi soveltua.</blockquote>
Asia eteni Tanskan korkeimpaan oikeuteen, josta esitettiin ennakkoratkaisupyyntö edelleen EUT:lle.
Korkoja koskeva yhdistetty asia sisälsi mm. kysymyksen tosiasiallisen edunsaajan määritelmästä. EUT:n mukaan tosiasiallisen edunsaajan on katsottava viittaavan siihen toimijaan, joka taloudellisesti hyötyy saadusta korosta, eli voi vapaasti käyttää korkotuloa. Lisäksi EUT:n mukaan OECD:n malliverosopimuksen kommentaaria voidaan käyttää tulkinta-apuna tosiasiallisen edunsaajan käsitteelle.
Lisäksi ennakkoratkaisupyyntö sisälsi kysymyksen siitä, millä keinoilla väitettyihin Euroopan unionin oikeuden väärinkäytöksiin voidaan puuttua. EUT lausui ratkaisussaan, että kansallisilla viranomaisilla on kansallisten säännösten tai sopimusmääräysten puuttuessakin velvollisuus evätä direktiiveissä säädetyt oikeudet silloin, kun kyse on Euroopan unionin oikeuden väärinkäytön tilanteista. EUT:n mukaan esimerkiksi se, että korot saanut yhtiö maksaa ne eteenpäin kokonaisuudessaan tai osittain lyhyen ajan kuluttua niiden saamisesta, voisi indikoida väärinkäytön tilannetta.
Ratkaisuissaan EUT otti kantaa myös näyttötaakkaan liittyviin kysymyksiin. EUT:n mukaan jäsenvaltioiden viranomaisten on kyettävä näyttämään toteen se, että kyseessä oleva järjestely on Euroopan unionin oikeutta loukkaavaa. Viranomaisen ei kuitenkaan tarvitse pystyä osoittamaan suoritusten tosiasiallista edunsaajaa.
<blockquote>Nämä EUT:n ratkaisut tulevat olemaan tärkeitä emo-tytäryhtiödirektiivin sekä korko-rojaltidirektiivin soveltamiskäytännön tulevaisuuden kannalta.</blockquote>
Erityisesti tapauksista voi hakea tulkintalinjaa tosiasiallisen edunsaajan käsitteestä sekä Euroopan unionin oikeuden väärinkäytön tilanteista.

EUT otti kantaa tosiasiallisen edunsaajan käsitteeseen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

KVL: Sijoitusyhtiö ulkomailla – Voiko se olla väliyhteisö?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Muut lukivat myös

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Key topics shaping our future