PWC Uutishuone

EUT:n tuore tuomio haastaa Suomen arvonlisäverolain

Kollegamme Ruotsissa, Cecilia Rasmusson, haki merkittävän tuomion Euroopan unionin tuomioistuimelta. Tuomion välittömät vaikutukset koskettavat myös Suomea. 

Tapauksessa Sögård Fastigheter hankki vuonna 2012 kiinteistön, jonka se antoi vuokralle vapaaehtoisesti verovelvollisena. Hakeutuminen verovelvolliseksi vastaa Ruotsissa pitkälle samoja periaatteita kuin Suomessakin. Ruotsin arvonlisäverolain mukaan luovuttajan oikeus ja velvollisuus oikaista tehty vähennys siirtyy hankkijalle myös vapaaehtoisesti verovelvollisina vuokralle annettujen kiinteistöjen luovutusten yhteydessä. Tässä edellytyksenä se, etteivät luovuttaja ja hankkija ole sopineet, että luovuttaja suorittaa oikaisun, ja ettei oikaisu johdu luovuttajan hallinta-aikana tapahtuneista muutoksista.

Sögård Fastigheter antoi edelleen kiinteistöä vuokralle ja jatkoi näin sen käyttämistä verollisiin liiketoimiin. Ruotsin lainsäädännön mukaan myyjälle ei tällöin tullut vähennysten tarkistusvastuuta.

Vuonna 2013 Sögård Fastigheter myi kyseisen kiinteistön kahdelle yksityishenkilölle, jotka eivät aikoneet käyttää sitä verollisiin liiketoimiin. Tämän seurauksena vapaaehtoinen verovelvollisuus päättyi. Verohallinto päätti, että Sögård Fastigheterin oli oikaistava aikaisemman omistajan tekemät ostoihin sisältyvän veron vähennykset ja maksettava takasin jäljellä olevaan oikaisukauteen liittyvä määrä. Menettely vastaa Suomen arvonlisäverolain tarkistusmenettelyä.

Ruotsin korkein hallinto-oikeus pyysi unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siihen, estääkö arvonlisäverodirektiivi tarkistusvastuun siirtymisen verovelvolliselle, joka ei ole vähennystä tehnyt. Sögård Fastigheter oli vedonnut tuomioon asiassa Pactor Vastgoed (C-622/11), jossa oli päädytty siihen, että oikaisu voidaan vaatia siltä, joka on vähennyksen tehnyt.

Tuomioistuin totesi, että vaatimus, jonka mukaan kiinteistön hankkijan on oikaistava kiinteistön aikaisemman omistajan tekemä vähennys, merkitsisi sitä, että hankkija velvoitetaan suorittamaan sellaiseen liiketoimeen liittyvä verovelka, jossa tämä ei ole ollut osallisena ja joka on suoritettu toisen verovelvollisen liiketoiminnan yhteydessä. Sen sijaan vähennyksen tehnyt luovuttaja saisi edelleen suuremman vähennyksen kuin mihin sillä on oikeus kiinteistön tosiasiallisen käytön perusteella, eikä verorasituksen neutraalisuuden tavoitetta saavutettaisi kyseisen luovuttajan osalta.

EUT:ssa myös Suomen hallitus puolusti vahvasti Ruotsin arvonlisäverolain direktiivinmukaisuutta. Suomen hallitus esitti, että tuomion Pactor Vastgoed (C-622/11) perusteluja ei voida soveltaa nyt käsiteltävässä asiassa, koska tilanteet näissä kahdessa asiassa poikkeavat toisistaan. Lisäksi Suomen hallitus esitti, että arvonlisäveron vähennyksen oikaisemisen johdosta maksettavien määrien kantamista muulta kuin vähennyksen tehneeltä verovelvolliselta voidaan perustella oikeusvarmuuteen liittyvillä syillä ja tarpeella taata, että oikaisemisesta ei aiheudu perusteetonta hyötyä ja ettei se johda piilevän veron muodostumiseen.

EUT:n mukaan arvonlisäverodirektiiviä on kuitenkin tulkittava siten, että se on esteenä tämän kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle. EUT:n mukaan kiinteistön luovuttajalla ei ole velvollisuutta oikaista ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennystä silloin, kun hankkija luovuttaa kiinteistön kolmannelle, jonka ei ole tarkoitus käyttää kiinteistöä tällaisissa liiketoimissa.

Tuomion perusteella direktiivi estää myös Suomessa vaatimuksen kiinteistön ostaneen yhtiön velvollisuudesta tarkistaa edellisen omistajan tekemiä vähennyksiä, jos se ottaa kiinteistön tai sen osan verottomaan käyttöön. Tuomio aiheuttanee arvonlisäverolakiin muutoksia.

Tässä vaiheessa kiinteistönomistajat, jotka ovat joutuneet palauttamaan edellisen/edellisten omistajan tekemiä vähennyksiä käyttötarkoituksen muuttumisen myötä, voivat vaatia tarkistusvastuun perusteella tilittämiään veroja takaisin. Erityisesti kiinteistökaupoissa asiaan on kiinnitettävä aikaisempaakin enemmän huomiota. Jos investoinnit on tehnyt kiinteistöyhtiö, jonka osakkeet ovat olleet kaupan kohteena, ei tarkistusvastuu tietenkään siirry kiinteistöyhtiöltä eikä tuomiolla ole vaikutusta arvonlisäverotukseen.

Jos teillä on kiinteistöjä myös Ruotsissa, vaikutukset siellä ovat luettavissa tästä Ruotsin PwC:n blogikirjoituksesta.