PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h2>Uusien pykälien keskeisin sisältö</h2>
<p>Rajoitesäännökset koskisivat jatkossa konserniyhteyskorkojen ja Suomessa olevien kiinteiden toimipaikkojen korkomenojen lisäksi myös ns. ei-itsenäisen yrityksen maksamia korkoja ja kolmansille osapuolille maksettuja korkoja.</p>
<p>Nykyisten rajoitesäännösten etuyhteysosapuoli korvataan termillä konserniyhteysosapuoli, jolla jatkossakin tarkoitetaan 50 %:n välitöntä tai välillistä vaikutus- tai määräysvaltaa.</p>
<p>Rajoitusten ulkopuolella ovat itsenäiset yhtiöt, joissa millään taholla ei ole yli 25 %:n vaikutus- tai määräysvaltaa. Sen sijaan vähintään 25 %:n vaikutus- tai määräysvallassa olevien yritysten nettokorkomenot tulevat rajoitusten piiriin.</p>
<p>Suomessa korkovähennysrajoitukset soveltuvat yhteisöverovelvollisten lisäksi edelleen avoimiin yhtiöihin ja kommandiittiyhtiöihin.</p>
<p>Rajoitesäännökset laajennettaisiin koskemaan myös TVL- ja MVL-tulolähteitä eli rajoitusten piiriin tulisivat myös mm. asunto- ja kiinteistöyhtiöt.</p>
<p>Rajoitesäännökset koskisivat jatkossa korkomenojen lisäksi myös kaikkia muita rahoituksen hankinnan yhteydessä syntyviä suorituksia eli säännösten piiriin kuuluvien korkomenojen joukko laajenisi.</p>
<p>Konserniyhteydessä syntyneet korkomenot olisivat vähennyskelpoisia, jos nettokorkomenot yhteensä (konserniyhteys- ja kolmansille maksetut) ovat alle 500 000 euroa verovuodessa. Mikäli nettokorkomeno olisi yli 500 000 euroa, rajoitesäännökset koskisivat nykyiseen tapaan koko nettokorkomenoa eikä vain 500 000 euron ylittävää osaa.</p>
<p>Edellä mainitun määrän ylittyessä rajoitesäännökset perustuisivat jatkossakin oikaistun verotettavan tulon perusteella laskettuun maksimimäärään ja raja säilyisi 25%:ssa oikaistusta verotettavasta tulosta (konserniavustukset sisältävä verotettava tulos lisättynä korkomenoilla ja verotuksen poistoilla – verotuksellinen EBITD).</p>
<p>Kolmansille osapuolille maksetut nettokorkomenot olisivat perusäännöstä poiketen aina vähennyskelpoisia 3 000 000 euroon saakka (mikäli menot ovat muutoin markkinaehtoisia ja yhtiön liiketoimintaan liittyviä).</p>
<p>Muulta kun konserniyhteydessä olevalta osapuolelta otettu velka voidaan jatkossakin tulkita konserniyhteysvelaksi ns. back-to-back-järjestelyissä sekä käytettäessä velan vakuutena konserniyhteysosapuolen saatavaa.</p>
<p>Vähennyskelvottomat korkomenot siirtyisivät tuleville vuosille vähennettäviksi ilman aikarajaa ja ilman omistajanvaihdoksiin liittyviä rajoituksia. Käyttämisjärjestykseen on käytännössä kiinnitettävä erityistä huomiota.</p>
<h3>Poikkeukset</h3>
<p>Rahoitusalan yhtiöt ja tietyt julkiset infrastruktuurihankkeet (sosiaalinen asuntorakentaminen) olisivat rajattu säännösten ulkopuolelle. Mahdollinen laajempi infrastruktuuripoikkeus siirrettäisiin jatkovalmisteluun esimerkiksi julkisyhteisöjen toimitila- ja liikenneverkkohankkeita sekä energia-alan hankkeita koskien.</p>
<p>Rajoitesäännöistä voisi myös jatkossa saada vapautusta yhtiön ja konsernitilinpäätöksen oman ja vieraanpääoman suhteen vertailun perusteella. Nykyisestä poiketen konsernitaseen tulisi kuitenkin olla laadittu käyttäen samaa laadintaperiaatetta kuin verovelvollisen tase tai konsernitase tulee muuntaa vastaamaan verovelvollisen tasetta, jotta tasevertailun perusteella voisi vapautua rajoitesäännöksistä.</p>
<p>EU direktiivi sallisi korkorajoitusten tarkastelun konsernitasolla. Suomessa tarkastelu tehtäisiin jatkossakin yhtiökohtaisesti.</p>
<h3>Siirtymäsäännös</h3>
<p>Ennen 17.6.2016 otettujen ulkopuolisten lainojen korot on rajattu uusien säännösten ulkopuolelle, siltä osin kuin lainojen ehtoihin ei ole tehty muutoksia 17.6.2016 jälkeen.</p>
<p>Lisäksi niissä rajatuissa tilanteissa, joissa ulkoisten korkomenojen aktivointi on verotuksessa mahdollista, saadaan 31.12.2018 mennessä aktivoidut korot vähentää lain voimaantulon jälkeenkin.</p>
<h2>Muutokset hallituksen keväisestä esitysluonnoksesta</h2>
<p>Rahoitusalan yhtiöt eivät tulisi rajoitusten piiriin.</p>
<p>Tietyt infrastruktuurihankkeet on rajattu rajoitesäännösten ulkopuolelle.</p>
<p>Keväisestä esitysluonnoksesta poiketen tasevapautussäännöstä ei luovuttaisi.</p>
<h2>Direktiivin sallimat huojennukset joita Suomi ei implementoi</h2>
<p>Direktiivi olisi mahdollistanut korkojen vähentämisen aina 3 000 000 euroon saakka. Hallituksen esityksessä tätä rajaa sovellettaisiin vain muiden kuin konserniyhteyslainojen osalta.</p>
<p>Direktiivi olisi mahdollistanut vähennyskelpoisten korkomenojen rajan asettamisen enintään 30 %:iin EBITDasta. Hallituksen esityksessä raja on jätetty nykyiseen 25%:iin EBITDasta.</p>
<p>Direktiivi sallisi sellaisten infrastruktuurihankkeiden jättämisen rajoitesäännösten ulkopuolelle joilla tuotetaan, kehitetään, käytetään ja/tai ylläpidetään laajamittaista yleisen edun mukaista omaisuutta. Hallituksen esityksessä infrastruktuurihankkeet on kuitenkin määritelty kapeammin ja sen perusteella rajoituksen ulkopuolelle näyttäisi jäävän ainoastaan sosiaalinen asuntorakentaminen. Edellä mainitulla tavalla mahdollinen laajempi infrastruktuuripoikkeus siirrettäisiin jatkovalmisteluun.</p>
<h2>Muut huomiot</h2>
<p>Vaikka tasetesti säilyy, sen perusteella rajoitesäännöksistä vapautuminen voi jatkossa käytännössä olla haastavaa. Tasetestiä varten sekä verovelvollisen että konsernin taseen tulee olla samojen laadintaperiaatteiden mukaisia. Tämä hankaloittaa tasetestiä erityisesti tilanteissa joissa konsernitase on kansainvälisten tilinpäätösstandardien (esim. IFRS tai US GAAP) mukaan laadittu.</p>
<p>Rahoitusleasingsopimuksen perusteella tehdyt suoritukset eivät näyttäisi kuuluvan koron käsitteen piiriin.</p>
<p>Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön rahoitusvastikkeeseen sisältyvä korko-osuus ei olisi nykyiseen tapaan yhtiön korkotuloa eikä osakkaan korkomenoa.</p>
<h4></h4>
<h4>In English: <a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2018/09/Finland-Government-proposal-on-interest-deductibility-restrictions.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Finland &#8211; Government proposal on interest deductibility restrictions</a></h4>


Hallituksen esitys uusista korkorajoitussäännöksistä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

EU:n komissio ehdottaa siirtohinnoittelua koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista

EU:n komissio ehdottaa pienten ja keskisuurten yritysten kotipaikkaan perustuvaa verotusjärjestelmää

EU:n uusi DAC8-direktiivi tuo raportointivelvoitteita virtuaalivaluutta-alan toimijoille

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Petri Seppälä

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?