Hallituksen koostumuksella on väliä

28.11.2017  |  Blogi, Ylimmän johdon agendalla

Keskuskauppakamarin tuore naisjohtajaselvitys toi jälleen ajankohtaiseksi hallitusten monimuotoisuuteen liittyvän keskustelun. Aiheesta on julkaistu monta muutakin mielenkiintoista tutkimusta viime aikoina (mm. Future Boardin tulevaisuuden hallitusosaaminen ja PwC:n Annual Corporate Directors Survey).

Hallitusten kokoonpanot ja niiden monimuotoisuus tulevat olemaan vahvasti sijoittajien mielessä lähitulevaisuudessa. Uskon, että erityisesti isojen sijoittajien mielipiteillä tulee olemaan eri maissa asetettujen kiintiöiden lisäksi monimuotoisuutta hallituksissa nopeasti kasvattava vaikutus.

Kun mediassa puhutaan hallituksen koostumuksesta, mielenkiinto kohdistuu usein pelkästään nais–mies-näkökulman arviointiin, mikä luonnollisesti onkin yksi tärkeimmistä mittareista. Monimuotoisuus tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin sukupuolista tasa-arvoa. Se tarkoittaa myös rotua, etnistä taustaa, taitoja, kokemusta, ikää jne. Erityisesti monimuotoisuutta ajatuksissa ja näkemyksissä.

Diversiteetti parantaa yhtiön toimintakykyä

Tänä päivänä yritykset toimivat maailmassa, joka muuttuu niin nopeasti ja laaja-alaisesti, että hallituksella kuin hallituksella on vaikeuksia pysyä muutoksessa mukana. Osa omistajista ja hallituksista on herännyt siihen, että hankkimalla hallitukseen diversiteettiä yrityksen johtoa autetaan navigoimaan parhaalla mahdollisella tavalla jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä ansaitsevat tuekseen hallituksen, joka kykenee aidosti sparraamaan ja haastamaan.

Yhdysvalloissa hallitusten jäsenille kohdistetun laajan kyselyn mukaan 91 % vastasi, että diversiteetti hallituksessa tehostaa sen toimintaa ja 84 % vastasi diversiteetin parantavan yhtiön toimintakykyä. Näiden vastausten valossa on hieman yllättävääkin, että S&P500-yritysten hallituksen jäsenistä vain 21 % on naisia. Tässä kyselyssä ei valitettavasti tutkittu mahdollista muuta diversiteettiä kuin sukupuolten välistä tasa-arvoa, joten ehkä diversiteettiä on hallituksiin haettu muista ulottuvuuksista.

Suomessa tilanne on onneksi hieman parempi, sillä Keskuskauppakamarin tekemän tutkimuksen mukaan hallituksen jäsenistä Suomessa naisia oli 27 %. Isoissa pörssiyhtiöissä naisia oli Suomessakin 33 % ja Ruotsissa 37 %. Suomessa naisten osuus hallituksen jäsenistä on noussut noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhtia viime vuosina. Vaikka diversiteetin lisäämisessä on vielä tehtävää, on se oman kokemuksenikin mukaan parantunut: yhä useammassa hallituksessa tulee vastaan aiempaa enemmän paitsi naisia myös eri kulttuureista ja maista tulevia jäseniä. Myös hallituksen kokoonpanojen ikähaitari on oman tuntumani mukaan viime vuosina kasvanut.

Onko toimialojen monimuotoisuudella eroja?

Hallituksen jäsenille asetettua ikärajaa sekä toimikausien rajoittamista on monilla markkinoilla pidetty keinoina lisätä hallitusten uudistumista ja tätä kautta kasvattaa luontevasti monimuotoisuutta. Todettava on kuitenkin, että myös soraääniä näiden keinojen käytöstä on markkinoilla kuulunut.

PwC:n Yhdysvalloissa tekemästä tutkimuksesta kävi ilmi, että jotkut toimialat ovat selvästi innokkaampia uudistamaan tällaisten keinojen avulla hallitusten kokoonpanoja kuin toiset. Toimialakohtaisessa vertailussa kävi ilmi, että vähittäiskaupan yhtiöt olivat selvästi muita toimialoja innokkaampia asettamaan ikärajoituksia. Niistä jopa 91 %:lta löytyy ikärajoitus, kuin S&P500-yritysten keskiarvo on 73 %.

Myös toimikausien rajoittamiseen liittyviä säädöksiä löytyi vähittäiskaupan yhtiöiltä eniten (18 % toimialan yhtiöistä). Niiden perässä tuli media-ala 12 %:n osuudella, kun S&P500-yritysten keskiarvo oli vain 4 %. Suomessa ikä- ja kausirajoitusten käyttäminen on kokemukseni mukaan vielä suhteellisen harvinaista.

Myös sukupuolten osuuksia vertailtaessa toimialojen kesken oli eroja. Vähittäiskauppa komeili keulassa yhdessä pankkien ja sijoitusyhtiöiden kanssa: näiden toimialojen yritysten hallituksista 26 % oli naisia, kun S&P500-yritysten keskiarvo oli 21 %.

Olisi mielenkiintoista tietää, löytyisikö vastaavia eroja suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksista toimialoittain verrattaessa. Valitettavasti ainakaan minä en ole tällaisia vertailuja vielä nähnyt.

Mitä tapahtuu tulevaisuudessa hallitusten monimuotoisuudelle?

Nykytilanteesta ja eri tutkimusten merkittävyydestä löytyy varmasti eri mielipiteitä. Selvää kuitenkin on, että hallitusten monimuotoisuus sekä myös sukupuolikysymykset tulevat olemaan aikaisempaa tarkemman tarkastelun alla tulevien vuosien aikana. Viimeistään silloin, kun isot institutionaaliset sijoittajat alkavat jostakin asiasta innostua ja julkaista omia periaatepäätöksiään, alkaa markkinassa tapahtua.

Nyt on sen aika, sillä muutamat isot kansainväliset institutionaaliset sijoittajat kuten BlackRock ja State Street Global Advisors ovat ottaneet asian omakseen vuoden 2017 aikana ja julkaisseet uudet hallituksen monimuotoisuuteen liittyvät periaatteensa.

Itse en kannata sukupuoliin liittyvän kiintiöjärjestelmän luomista Suomeen, mutta kannatan ehdottomasti monimuotoisuuden kasvattamista hallituksen kokoonpanossa laajemmin. Uskon vahvasti, että suuremmalla diversiteetillä tehdään muuttuvassa maailmassa parempia päätöksiä. Ennustan, että monimuotoisuus suomalaisissa hallituksissa tulee jatkamaan reipasta kasvuaan myös lähitulevaisuudessa.

Mitä mieltä sinä olet monimuotoisuuden merkityksestä hallituksessa – tai laajemminkin? Olisi mielenkiintoista kuulla mm. DIFin, Boardmanin ja Board Professionalsin jäsenten mielipiteitä tästä ajankohtaisesta asiasta.

The importance of diversity on the board

Mikko Nieminen

Toimitusjohtaja

+358 (0)20 787 7257

  

Vastaa

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)