PWC Uutishuone

Hallitus antoi esityksen arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Suomen hallitus on antanut esityksen laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Lakiehdotus koskee COVID-19-epidemian torjunnassa ja hoidossa käytettävien tarvikkeiden kotimaan myyntien ja yhteisöhankintojen säätämistä verottomaksi. Lain tavoitteena on esityksen mukaan parantaa välineiden myyjien ja valmistajien toimintaedellytyksiä sekä helpottaa epidemian torjuntaa. Esityksessä viitataan pitkälti komission 3.4.2020 antamaan päätökseen 2020/491, jota lakiehdotus pyrkii osittain täydentämään. 

Euroopan komission päätös lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden väliaikaisesta vapauttamisesta tuontitulleista ja maahantuonnin arvonlisäverosta

Komission päätöksen mukaan valtiollisten toimijoiden ja Tullin hyväksymien organisaatioiden toimesta tai puolesta maahantuodut lääkinnälliset laitteet ja tarvikkeet vapautetaan tuontitulleista ja maahantuonnin arvonlisäverosta 30.1. ja 31.7.2020 välisenä aikana. Tullin ohjeen mukaan päätöksessä tarkoitettuun muuhun julkisoikeudelliseen laitokseen rinnastetaan yksityinen toimija silloin, kun se tuottaa julkisen toimijan puolesta ja tämän valvomana terveys- ja hoivapalveluja. Tämä vastaa ilmeisesti myös komission tulkintaa (HE 89/2020).

Komission päätös kattaa myös tilanteet, joissa yksityinen toimija maahantuo tavarat välittömästi hyväksyttyjen organisaatioiden hyväksi. Päätöksen mukaiset vapautukset eivät sovellu yksityisten toimijoiden tuottamassa yksityisessä terveydenhuollossa käytettäviin tavaroihin kuten työterveydenhuollossa, potilaalle tai vakuutusyhtiölle myytävissä palveluissa. 

Hoivayhtiöiden osalta tullittomuuden raja vaikuttaa komission päätöksessä vieläkin häilyvämmältä, mutta koska hoivapalvelut maksavat lähes poikkeuksetta kunnat ja kaupungit, niin HE 89/2020 käytetty terminologia vapauttaa hoivapalveluille myydyt tavarat verosta. Kaikki terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaalihuoltopalvelut ovat julkisen hallinnon valvomia, mitä on edellytetty tullin ohjeessa.

Komission päätöksen mukaista vapautusta tullimaksuista voidaan hakea joko tullauksen yhteydessä tai taannehtivasti 30.1.2020 alkaen tapahtuneista maahantuonneista tullin palautusta koskevalla oikaisuvaatimuksella tullauspäätökseen. Muiden kuin valtiollisten toimijoiden on haettava Tullilta valtuutuslupaa. 

Yksityisen toimijan tuodessa tavarat vapautukseen oikeutetun toimijan puolesta, tullaukseen tai tullinpalautushakemukseen on liitettävä vapautuksiin oikeutetun toimijan allekirjoittama vakuutus siitä, että tavarat menevät vapautuksiin oikeuttavaan käyttötarkoitukseen. Arvonlisäverorekisteriin merkitty toimija ilmoittaa maahantuonnin arvonlisäveroa koskevat tiedot Verohallinnolle oma-aloitteisella veroilmoituksella. 

Yhteisöhankintojen ja kotimaan myyntien väliaikainen arvonlisäverottomuus

Komission päätöksessä säädetyt vapautukset eivät kuitenkaan koske ainakaan kiistatta  yhteisöhankintoja eikä missään tapauksessa kotimaan myyntejä. Koska terveydenhoito ja yleishyödyllinen toiminta on vapautettu arvonlisäverosta, ei näiden alojen toimijoilla ole vähennysoikeutta, jolloin edellä mainittuihin hankintoihin sisältyvät verot jäävät yritysten kustannukseksi. Yritysten on tällöin kannattavampaa hankkia tavarat kolmansista maista. 

Hallituksen esityksen tavoitteena on poistaa komission päätöksestä ja arvonlisäverotusta koskevista säännöksistä johtuva COVID-19-taudin vuoksi tarvittavien tavaroiden kotimaan myyntejä ja EU-alueen yhteisöhankintoja koskeva kilpailuneutraliteettiongelma. Ongelman poistamiseksi hallitus esittää näiden myyntien ja yhteisöhankintojen säätämistä väliaikaisesti verottomiksi. Laajuudeltaan verottomuus vaikuttaisi vastaavan komission päätöksen verottomuutta ja tullittomuutta.

Väliaikainen verottomuus koskisi myös esimerkiksi tukkureiden tai maahantuojien suorittamia COVID-19-taudin vuoksi tarvittavien tavaroiden maahantuonnin jälkeen tapahtuvia myyntejä julkisen terveyden- ja sairaanhoidon tai sosiaalihuollon palvelujen tuottajille.

Näin myyntejä varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä vero saataisiin vähentää arvonlisäveroilmoituksilla eli kyse olisi nollaverokannasta. Nollaverokanta koskisi myös sellaisen yksityisen toimijan hankintoja, joka tuottaa julkisen toimijan puolesta ja valvomana terveydenhoito- ja sosiaalihuollon palveluja.  

Hallituksen lisätalousarvioissa ehdotetun vastaisesti väliaikainen verottomuus ei kuitenkaan koskisi yksityisen sektorin terveydenhoito-, sairaanhoito- ja sosiaalihuollon palveluja tuottavien yritysten yksityistä toimintaa varten tekemiä hankintoja tai maahantuonteja.  

Arvonlisäverolakiin esitetään väliaikaisesti lisättäväksi seuraavat keskeisimmät kohdat:

  • Uusi 38 c §, jossa säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä epidemian torjuntaan liittyvien tavaroiden kotimaan myynnit ja yhteisöhankinnat  olisivat verottomia 
  • 209 j §:ään uusi 5 momentti, jonka mukaan tavaroiden ostajan on annettava myyjälle selvitys siitä, että tavarat tulevat verottomaan käyttöön. 

Hallitus ehdottaa, että laki tulisi voimaan mahdollisimman pian. Lakia esitetään sovellettavaksi taannehtivasti 30.1.2020 alkaen 31.7.2020 asti edellä manittuihin kotimaan myynteihin ja yhteisöhankintoihin. 

Valitettavasti yksityisen terveydenhuollon jättäminen osittain verottomuuden ulkopuolelle johtaa valtavaan työhön terveydenhuoltoalan yrityksissä, kun myyjät ja siten heidän asiakkaansa joutuvat selvittämään suojavarusteiden käyttöä verottomuuteen oikeutetussa ja oikeuttamattomassa käytössä. Toimijoilla ei luonnollisestikaan ole resursseja hyödykekohtaiseen seurantaan. Pahimmillaan tämä tarkoittaisi myös hoivapalvelujen asiakkaiden itsensä maksamien palvelujen yhteydessä käytettyjä suojavarusteita. Toivottavasti Verohallinto tältä osin ohjeistaa selvät ja käytännönläheiset tavat osoittaa hyödykkeiden käyttö. Virus tarttuu yhtä lailla yhteiskunnan kuin potilaiden ja hoiva-asiakkaiden itsensä maksamissa palveluissa ja tarkoitus oli helpottaa suojautumista virusta vastaan taloudellisesti.

Vaikka lakiesityksen tarkoitus on poistaa kilpailuneutraliteettiongelmaa, se kasvaa edelleen testilaitteiden ja -välineiden osalta. Julkinen terveydenhuolto saa laitteet verotta ja tullitta, kun yksityinen terveydenhuolto maksaa verot ja tullit myös näistä.

Voisiko yksityinen terveydenhuolto ostaa laitteita osittain verottomana, kun se käyttää niitä sekä yksityisessä että julkisessa terveydenhuollossa tai jopa verottomana kokonaan. Tämä olisi toimivin tapa, koska veronmaksusta vastaa hallituksen esityksen mukaan ostaja, jos tavaroita käytetään muuhun verosta vapautettuun toimintaan. 

Onneksi yleishyödylliset yhteisöt oikeutettiin hankkimaan verottomia suojavarusteita silloin kun varusteet tulevat luovutettavaksi COVID-19-tartunnan saaneille tai tartunnan estämiseen. Toivottavasti eduskuntakäsittelyssä terve järki voittaa ja lisäbudjetissa esitetty laaja verottomuus toteutuisi.