Hallitusohjelman suuntaviivat henkilöverotukseen – TOP 5

18.6.2019  |  Uutiset, Verotus

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma julkaistiin 6.6.2019. Tuoreen hallituksen tavoitteena on kattaa tulevan hallituskauden menoeriä lisäämällä verotuloja yhteensä 730 miljoonalla eurolla. Osa näistä verojenlisäyksistä kohdistuu henkilöverotukseen.

Hallitusohjelma on jakanut verotusta koskevat tavoitteensa seuraaviin osa-alueisiin: kansainvälinen verotus, veropohjan tiivistäminen, kestävän kehityksen verouudistus, työllistävä ja yrittämiseen kannustava verotus, terveyden edistäminen verotuksella, kiinteistöverotus ja maakunnat. Hallitus on ohjelmassaan esittänyt keinoja, joilla ohjelmassa mainittuja tavoitteita pyritään toteuttamaan. Osa esitetyistä keinoista jatkaa jo aiempien hallitusten viitoittamalla tiellä, mutta osa on verojärjestelmässämme täysin uusia.

Kokosimme mielestämme viisi merkittävintä henkilöverotukseen liittyvää muutosta, joita hallitus pyrkii toteuttamaan seuraavien neljän vuoden aikana.

Taloudellinen työnantaja

Hallitus esittää, että Suomessa otetaan käyttöön taloudellisen työnantajan käsite. Hallituksen esittää tavoitteenaan, että Suomessa ei voi siten välttää veroja työskentelemällä näennäisesti ulkomaisen työnantajan lukuun.

Taloudellisella työnantajalla tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä tekee tosiasiallisesti työtä esimerkiksi Suomessa olevan yrityksen lukuun ja palkalla rasitetaan Suomessa olevaa yritystä, vaikka käytännössä palkan on maksanut ulkomainen työnantaja. Mikäli sovelletaan taloudellisen työnantajan käsitettä, on palkkatulo tällöin Suomessa saatua tuloa ja siten Suomessa veronalaista tuloa saajalleen. Useat valtiot noudattavat taloudellisen työnantajan käsitettä ja se ilmenee myös OECD:n malliverosopimuksesta. Näin ollen Suomi seuraa tässä kansainvälistä veropoliittista kehitystä.

Avainhenkilöverotus pysyväksi

Uusi hallitus vakinaistaa ulkomailta Suomeen muuttaviin avainhenkilöihin kohdistuvan verohuojennuksen pysyväksi. Avainhenkilön kriteerit täyttävän henkilön palkkatulosta peritään kiinteä 35 %:n lähdevero enintään 48 kuukauden ajan työskentelyn aloittamisesta Suomessa.

Asuntolainan korkojen verovähennysoikeus poistuu

Hallitus jatkaa edellisten hallitusten linjaa, jossa oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan asteittain. Jäljellä oleva verovähennys poistuu kokonaan hallituskauden aikana.

Kotitalousvähennystä pienennetään

Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 40 %:iin ja palkoissa 15 %:iin. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 250 euroon.

Työtulotuki = negatiivinen tulovero

Hallitus selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettavan työtulotuen vuoteen 2022 mennessä. Hallitusohjelman mukaan se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Tämänhetkisten tietojen mukaan tämä saattaisi tarkoittaa sitä, että pienituloinen palkansaaja voisi saada veronpalautuksena eräänlaisen jälkikäteisen tuen siitä, että hän on tehnyt palkkatöitä verovuoden aikana. Aika näyttää, onko tällainen tukijärjestelmä yhdistettävissä muihin etuuksiin.

 

Edellä mainittujen muutosten lisäksi hallitusohjelma sisältää useita muita toimia, joita hallitus kaavailee seuraaville vuosille:

  • Edistetään työvoiman liikkuvuutta sekä maan sisällä että ulkomailta Suomeen työnantajan maksamien muuttokustannusten korvausten veronalaista osuutta kohtuullistamalla.
  • Selvitetään mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta.
  • Peitelty osinko esitetään katsottavaksi kokonaan veronalaiseksi tuloksi.
  • Selvitetään, onko mahdollista ottaa käyttöön veromallia, joka estää ulkomailla asuvien Suomessa verovelvollisina olleiden myynteihin, lahjoihin ja perintöihin liittyvien verojen välttämisen.
  • Uudistetaan autoilun työsuhde-etua siten, että etu suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa. Vapautetaan sähköauton latausetu verosta.
  • Digitaalisten palveluiden oikeudenmukaista verotusta pyritään edistämään, mikä edellyttää hallituksen mukaan myös Suomen veropohjan laajentamista. Verottajalle mahdollistetaan tarvittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla se voi mahdollisimman automaattisesti kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotuksen käyttöön.

Kuten hallitus itse toteaa ohjelmassaan, on kuitenkin muistettava että ”verotus ei aina ole tehokkain ratkaisu yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tarvitaan suunnitelmallista sääntelyä ja muita ohjauskeinoja.”

Jäämme odottamaan mielenkiinnolla, mitä tulevat vuodet pitävät sisällään henkilö- ja muun verotuksen osalta ja mihin suuntaan hallitusohjelmaa viedään, jos taloussuhdanne kovasti kääntyy tämän hetkisestä suunnasta.

 

Lue myös: Ensikatsaus hallitusohjelman tuloverotuksen linjauksiin

Tero Hietanen

Henkilöverotus

+358 (0)20 787 7498

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)