Hongkongin verohallinnolta kolme soveltamisohjetta siirtohinnoitteluun

21.8.2019  |  Uutiset, Verotus

Siirtohinnoittelulainsäädäntö Hongkongissa julkaistiin 13.7.2018 ja se koskee 1.4.2018 tai sen jälkeen alkavia verovuosia. Nyt Hongkongin veroviranomainen (”IRD”) on julkaissut lainsäädäntöön liittyen kolme soveltamisohjetta (”DIPN” 58-60), joissa käsitellään siirtohinnoitteludokumentointia, markkinaehtoperiaatetta ja tulon allokointia kiinteälle toimipaikalle. 

Soveltamisohje siirtohinnoitteludokumentoinnista ja markkinaehtoperiaatteesta

Hongkongin siirtohinnoitteludokumentointia koskeva lainsäädäntö on OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukainen eli sisältää Master Filen, Local Filen ja maakohtaisen raportin (CbCR). Myös markkinaehtoperiaate myötäilee OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaista markkinaehtoperiaatetta. IRD:n soveltamisohjeet (DIPN 58 ja DIPN 59) sisältävät IRD:n näkemyksiä ja käytäntöjä siirtohinnoitteludokumentointivelvollisuuden kokorajoista, dokumentoinnin sisällöstä, dokumentointivelvoitteen ulkopuolelle jäävistä liiketoimista, hallinnollisista prosesseista sekä markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta ja tulkinnasta. 

Siirtohinnoitteludokumentointia edellytetään, mikäli tietyt yhtiön liiketoiminnan kokoa tai liiketoimien volyymia koskevat kokorajat ylittyvät.

Liiketoimien volyymin perusteella määräytyvää kokorajaa koskien on hyvä huomioida, että se määräytyy liiketoimien markkinaehtoisen määrän perusteella. Lisäksi huomionarvoista on, että rahoitusliiketoimien osalta liiketoimen volyymiin lasketaan sekä lainapääoma että korko ja ns. muiden liiketoimien luokkaan kuuluvien liiketoimien volyymi lasketaan liiketoimien yhteismäärän perusteella. Muut liiketoimet -luokkaan katsotaan kuuluvaksi esim. palvelumaksut, rojaltit ja vuokrat.

Dokumentointivelvollisuuden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi erikseen määritellyt kotimaisten yhtiöiden väliset liiketoimet sekä liiketoimet, jotka ovat toteutuneet ennen lain voimaantuloa. Dokumentointivelvollisuuden ulkopuolelle jääviin liiketoimiin ei myöskään ole välttämätöntä soveltaa markkinaehtoperiaatetta. On kuitenkin hyvä huomioida, että tästä huolimatta verottaja voi edelleen soveltaa näihin liiketoimiin veronkiertosäännöstä ja todistustaakka siitä, ettei liiketoimiin ole ryhdytty veronkiertomielessä, on verovelvollisella. 

Lisäksi konsernin sisäisestä liiketoimesta syntyvän kulun verovähennyskelpoisuus voidaan evätä, jos verottaja katsoo kulun liian suureksi. Tästä syystä verovelvollisen on suositeltavaa laatia myös em. liiketoimista dokumentointi, jolla se voi osoittaa liiketoimen markkinaehtoisuuden ja sen liiketoiminnalliset perusteet.

Hongkongin siirtohinnoitteludokumentointia koskeva lainsäädäntö mahdollistaa verottajan tekemän siirtohinnoitteluoikaisun, mikäli yhtiö ei ole noudattanut konsernin sisäisissä liiketoimissa markkinaehtoperiaatetta. Verottajan huomio siirtohinnoittelua koskien onkin lisääntynyt lainsäädännön myötä. Soveltamisohje korostaa kattavan siirtohinnoitteludokumentoinnin tärkeyttä, jotta verovelvollinen voi osoittaa veroilmoituksessa ilmoitettavien liiketoimien markkinaehtoisuuden ja näin pienentää riskiä joutua verotarkastuksen kohteeksi. Kattavalla siirtohinnoitteludokumentoinnilla voidaan myös pienentää sanktioiden riskiä verottajan tekemissä siirtohinnoitteluoikaisuissa. 

Soveltamisohje tulon allokoinnista kiinteälle toimipaikalle

Kolmas IRD:n soveltamisohje (DIPN 60) koskee siirtohinnoittelulainsäädäntöön sisältyvää tulon kohdistamista ulkomaisen yhteisön Hongkongissa sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle. Soveltamisohje muun muassa selventää kiinteän toimipaikan määritelmää ja sisältää yksityiskohtaisen ohjeistuksen tuloallokaatiota koskevan säännöksen soveltamiseksi. Lisäksi soveltamisohjeeseen sisältyy tuloallokaation dokumentointia koskeva ohjeistus ja ohje siitä, miten riittävällä dokumentoinnilla voidaan alentaa sanktioita mahdollisessa tulonoikaisutilanteessa.

Kiinteän toimipaikan muodostuminen määräytyy joko verosopimuksen mukaan tai verosopimuksettomassa tilanteessa Hongkongin sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Yleisesti ottaen molempien mukaisesti kiinteä toimipaikka muodostuu, mikäli ulkomaisella yhteisöllä on Hongkongissa liikepaikka, josta yrityksen toimintaa harjoitetaan kokonaan tai osittain, tai kysymyksessä on epäitsenäinen agentti eli edustaja, jolla on valtuus solmia sopimuksia yrityksen nimissä.

Tuloallokaatio noudattaa OECD:n kohdistamisraporttia tulon allokoinnista kiinteille toimipaikoille. Tämän mukaisesti kiinteää toimipaikkaa tulee käsitellä kuten erillistä yritystä ja kiinteälle toimipaikalle kohdennettava tulo määritellään kahdessa vaiheessa: ensimmäisessä vaiheessa laaditaan toiminto- ja tosiseikka-analyysi ja toisessa vaiheessa määritetään markkinaehtoinen hinnoittelu kiinteän toimipaikan ja ulkomaisen yhtiön välisille toimille. Soveltamisohje sisältää tarkemman ohjeistuksen eri vaiheille, joista osa on monimutkaisia ja vaatii verovelvollisen arviointia. 

Tuloallokaatiota koskevan lainsäädännön lisäksi on syytä huomioida, että Hongkongin lainsäädäntöön sisältyvät erikseen säännökset, jotka määrittelevät kuinka Hongkongissa sijaitsevalle kiinteälle toimipaikalle allokoitu tulo verotetaan.  

Edellä mainituista syistä verovelvollisen on suositeltavaa arvioida lainsäädännön vaikutusta liiketoimintaan ja laatia riittävä dokumentointi tukemaan tuloallokaatiota.

Lue lisää: 

Hong Kong issues DIPN No. 58 on transfer pricing documentation and country-by-country report

Hong Kong issues DIPN No. 59 on transfer pricing between associated persons

Hong Kong issues guidance on adoption of the Authorized OECD Approach to attribution of profits to PEs

Anna-Katri Tamminen

Yritysverotus

+358 (0)20 787 7203

  

Kommentit on suljettu.