PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kollegani Juulia Malmelin kirjoitti osakekohtaisesta tuloksesta ja sen laskennassa huomioitavista asioista, joita ovat mm. erilaiset osakekannustinjärjestelyt (lue blogikirjoitus <a href="https://uutishuone.pwc.fi/ifrs-valokeilassa-ajan-kuluminen-on-varmaa-ja-muuta-osakekohtaisen-tuloksen-laskemisessa-huomioitavaa">täältä</a>). Osakekohtaisen tuloksen laskenta on kieltämättä mielenkiintoista, mutta mielestäni osakekannustinjärjestelyt ja niiden kirjanpitokäsittely vie voiton. 
<h3>Osakekannustinjärjestelyjen ehtojen selvittäminen </h3>
Erilaiset työntekijöille suunnatut osakekannustinjärjestelyt ovat varsin yleisiä, mutta niiden käsittelyä ohjeistavan IFRS 2 -standardin säännökset eivät kokemukseni mukaan ole kaikille yhtä tuttuja. Usein kuulee myös sanottavan, että osakekannustinjärjestelyiden kirjanpitokäsittely on hankalaa. En tiedä lohduttaako se, että kerta kerralta niidenkin käsittely tulee tutummaksi ja helpottuu. Mutta mihin osakekannustinjärjestelyiden kirjanpitokäsittelyssä tulisi kiinnittää huomioita ja mitä kaikkea pitää selvittää?  
Ensinnäkin tulee määrittää myöntämispäivä. Tämä ei ole vapaasti valittavissa oleva päivä, vaan standardi sisältää määritelmän ja ohjeistusta asiaan liittyen. Joku voisi kysyä, että onko se nyt niin tarkkaa ja mitä merkitystä sillä on? Mutta onhan sillä, erityisesti silloin kun kyseessä on omana pääomana maksettava järjestely, sillä etuuden arvo on määritettävä myöntämispäivänä, eikä omana pääomana maksettavaa etuutta arvosteta uudelleen myöhempinä raportointipäivinä. Ja voiko käypä arvo olla oikein määritelty, jos arvostuspäivä on väärä? No, vastaus tähän lienee itsestään selvä. 
Sitten on selvitettävä, miten maksu tullaan suorittamaan: osakkeina, rahana vai sekä että. Tämä vaikuttaa niin arvostukseen kuin kirjanpitokäsittelyynkin. Yksinkertaisesti, jos järjestely on rahana maksettava, kirjataan kulua ja velka, ja jos maksu suoritetaan osakkeina, velkakirjauksen sijasta hyvitetäänkin omaa pääomaa. Oman pikantin lisän kirjanpitokäsittelyyn tuovat järjestelyt, joihin sisältyy niin sanottu ”nettomääräistä suorittamista koskeva ominaisuus”.  
Entä mitä seuraavaksi? Palkkion ansaitsemiseen liittyvät ehdot täytyy selvittää, eli mitä järjestelyn piiriin kuuluvan henkilön on tehtävä, minkä kaikkien ehtojen on täytyttävä, jotta palkkio tullaan maksamaan. Tyypillisesti työntekijöille suunnattuun osakekannustinjärjestelyyn liittyy palveluksen suorittamiseen perustuva ehto, toisin sanoen palkkion saaminen edellyttää, että henkilö on yhtiön palveluksessa järjestelyssä sovitun ajan (esimerkiksi 3 vuoden ajan) ja jos henkilö poistuu yhtiön palveluksesta ennen kuin aika päättyy, hän menettää palkkion. Tämä palvelusaika on ajanjakso, jolle kulut kirjataan, sillä IFRS 2 säätelee, että yhtiön tulee kirjata vastaanottamansa tai hankkimansa tavarat tai palvelut, kun se saa tavarat tai vastaanottaa palvelut. Loogista, eikö totta?  
Lisäksi osakekannustinjärjestelyihin sisältyy yleensä myös muita, tuloksellisuuteen perustuvia ehtoja, jotka vaikuttavat palvelusajan lisäksi siihen, saako henkilö palkkion vai ei ja minkä suuruisena. Tulokseen perustuvia ehtoja voi olla monenmoisia – ne voivat perustua esimerkiksi liikevaihdon, liiketuloksen tai rahavirran määrään tai kasvuun. Edellä mainitut tulokseen perustuvat ehdot ovat niin sanottuja ei-markkinaperusteisia ehtoja, kun taas ehdot, jotka perustuvat yhtiön oman pääoman ehtoisen instrumentin markkinahintaan, ovat niin sanottuja markkinaperusteisia ehtoja. 
<h3>Miksi ehtojen selvittäminen on niin tärkeää?</h3>
Ehtojen selvittäminen on tärkeää, sillä niillä on suora vaikutus siihen, mille ajanjaksolle ja minkä määräisenä kulukirjaukset tehdään. Kun on selkeä ymmärrys järjestelyn ehdoista ja ehtojen vaikutuksesta kirjanpitokäsittelyyn, voidaan myönnettävälle etuudelle (esim. osakkeelle) määrittää käypä arvo ja tehdä tarvittavat kirjaukset. Tätä ennenhän se ei oikein onnistu – ei ainakaan oikein. 
Etuuden käyvän arvon määrittely on helpompaa silloin kun kyseessä on noteerattu yhtiö ja järjestely sisältää vain ei-markkinaperusteisia ehtoja, sillä tällöin osakkeen markkinahinta on saatavilla käyvän arvon määrittelyn pohjaksi. Jos kyseessä on omana pääomana maksettava järjestely, etuus arvostetaan myöntämispäivänä ja ei-markkinaperusteisten ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisena raportointipäivänä, sillä niitä ei huomioida käyvän arvon määrittelyssä, ja kirjaukset tehdään arvion mukaisesti. Ja jos ehdot eivät täyty, ei etuuteen synny oikeutta, eikä kulua loppupeleissä kirjata tai jo kirjattu kulu perutaan.  
Käyvän arvon määrittely ja käsittely muuttuu aina vaan mielenkiintoisemmaksi – ja joku voisi sanoa hankalammaksi – kun omana pääomana maksettavaan järjestelyyn sisältyy markkinaperusteisia ehtoja. Markkinaperusteiset ehdot huomioidaan etuuden myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä. Ja nyt täytyy todeta, että vaikka markkinaperusteinen ehto ei täyttyisikään, kulu kirjataan, jos muut ei-markkinaperusteiset ehdot täyttyvät. Tämä saattaa vaikuttaa maalaisjärjen vastaiselta, mutta kyllä siinäkin tietty logiikka on.  
<h3>Muutokset osakekannustinjärjestelyihin </h3>
Lisäksi, jos järjestelyä muutetaan tai se perutaan, tulee pohtia, kuinka muutosta tai peruutusta käsitellään. Muutosten ja peruutusten vaikutukset kirjanpitokäsittelyyn on hyvä selvittää ennen kuin muutoksista päätetään, jotta vältytään yllätyksiltä. 
Ja kuten alussa mainitsin, erilaiset osakekannustinjärjestelyt tulee huomioida myös osakekohtaisen tuloksen laskennassa.  
IFRS-tilinpäätösstandardien soveltaminen ja niihin liittyvät kysymykset ovat mielenkiintoisia, eikö totta? 
Kirjoittaja Helka Ivaska toimii Directorina PwC:n Corporate Reporting Services -ryhmässä, joka auttaa ratkaisemaan asiakkaiden IFRS-tilinpäätösstandardien ja kestävyysraportointitietojen raportointikysymyksiä. Helkan erikoistumisalaa ovat muun muassa tulouttamiseen, osakeperusteisiin maksuihin ja tilinpäätöksen esittämiseen liittyvät erityiskysymykset.
PwC:n blogisarja ”Mikä ihmeen IFRS?” esittelee mielenkiintoisia IFRS-ilmiöitä ja herättelee haastamaan omaa ajattelua.

IFRS valokeilassa – Osakekannustinjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyn mielenkiintoiset kysymykset

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

IFRS valokeilassa – Kestävyysraportointivaatimukset laajenevat – mitä asioita IFRS-tilinpäätöksen laatijoiden tulee huomioida?

IFRS valokeilassa – Miten analysoit segmenttiraportointia loogisesti?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Helka Ivaska

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa