IFRS valokeilassa – Osakekannustinjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyn mielenkiintoiset kysymykset
PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan toisessa osassa Helka Ivaska tuo esiin osakekannustinjärjestelyjen kiinnostavia näkökulmia.
PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan toisessa osassa Helka Ivaska tuo esiin osakekannustinjärjestelyjen kiinnostavia näkökulmia.
Kollegani Juulia Malmelin kirjoitti osakekohtaisesta tuloksesta ja sen laskennassa huomioitavista asioista, joita ovat mm. erilaiset osakekannustinjärjestelyt (lue blogikirjoitus täältä). Osakekohtaisen tuloksen laskenta on kieltämättä mielenkiintoista, mutta mielestäni osakekannustinjärjestelyt ja niiden kirjanpitokäsittely vie voiton.
Osakekannustinjärjestelyjen ehtojen selvittäminen
Erilaiset työntekijöille suunnatut osakekannustinjärjestelyt ovat varsin yleisiä, mutta niiden käsittelyä ohjeistavan IFRS 2 -standardin säännökset eivät kokemukseni mukaan ole kaikille yhtä tuttuja. Usein kuulee myös sanottavan, että osakekannustinjärjestelyiden kirjanpitokäsittely on hankalaa. En tiedä lohduttaako se, että kerta kerralta niidenkin käsittely tulee tutummaksi ja helpottuu. Mutta mihin osakekannustinjärjestelyiden kirjanpitokäsittelyssä tulisi kiinnittää huomioita ja mitä kaikkea pitää selvittää?
Ensinnäkin tulee määrittää myöntämispäivä. Tämä ei ole vapaasti valittavissa oleva päivä, vaan standardi sisältää määritelmän ja ohjeistusta asiaan liittyen. Joku voisi kysyä, että onko se nyt niin tarkkaa ja mitä merkitystä sillä on? Mutta onhan sillä, erityisesti silloin kun kyseessä on omana pääomana maksettava järjestely, sillä etuuden arvo on määritettävä myöntämispäivänä, eikä omana pääomana maksettavaa etuutta arvosteta uudelleen myöhempinä raportointipäivinä. Ja voiko käypä arvo olla oikein määritelty, jos arvostuspäivä on väärä? No, vastaus tähän lienee itsestään selvä.
Sitten on selvitettävä, miten maksu tullaan suorittamaan: osakkeina, rahana vai sekä että. Tämä vaikuttaa niin arvostukseen kuin kirjanpitokäsittelyynkin. Yksinkertaisesti, jos järjestely on rahana maksettava, kirjataan kulua ja velka, ja jos maksu suoritetaan osakkeina, velkakirjauksen sijasta hyvitetäänkin omaa pääomaa. Oman pikantin lisän kirjanpitokäsittelyyn tuovat järjestelyt, joihin sisältyy niin sanottu ”nettomääräistä suorittamista koskeva ominaisuus”.
Entä mitä seuraavaksi? Palkkion ansaitsemiseen liittyvät ehdot täytyy selvittää, eli mitä järjestelyn piiriin kuuluvan henkilön on tehtävä, minkä kaikkien ehtojen on täytyttävä, jotta palkkio tullaan maksamaan. Tyypillisesti työntekijöille suunnattuun osakekannustinjärjestelyyn liittyy palveluksen suorittamiseen perustuva ehto, toisin sanoen palkkion saaminen edellyttää, että henkilö on yhtiön palveluksessa järjestelyssä sovitun ajan (esimerkiksi 3 vuoden ajan) ja jos henkilö poistuu yhtiön palveluksesta ennen kuin aika päättyy, hän menettää palkkion. Tämä palvelusaika on ajanjakso, jolle kulut kirjataan, sillä IFRS 2 säätelee, että yhtiön tulee kirjata vastaanottamansa tai hankkimansa tavarat tai palvelut, kun se saa tavarat tai vastaanottaa palvelut. Loogista, eikö totta?
Lisäksi osakekannustinjärjestelyihin sisältyy yleensä myös muita, tuloksellisuuteen perustuvia ehtoja, jotka vaikuttavat palvelusajan lisäksi siihen, saako henkilö palkkion vai ei ja minkä suuruisena. Tulokseen perustuvia ehtoja voi olla monenmoisia – ne voivat perustua esimerkiksi liikevaihdon, liiketuloksen tai rahavirran määrään tai kasvuun. Edellä mainitut tulokseen perustuvat ehdot ovat niin sanottuja ei-markkinaperusteisia ehtoja, kun taas ehdot, jotka perustuvat yhtiön oman pääoman ehtoisen instrumentin markkinahintaan, ovat niin sanottuja markkinaperusteisia ehtoja.
Miksi ehtojen selvittäminen on niin tärkeää?
Ehtojen selvittäminen on tärkeää, sillä niillä on suora vaikutus siihen, mille ajanjaksolle ja minkä määräisenä kulukirjaukset tehdään. Kun on selkeä ymmärrys järjestelyn ehdoista ja ehtojen vaikutuksesta kirjanpitokäsittelyyn, voidaan myönnettävälle etuudelle (esim. osakkeelle) määrittää käypä arvo ja tehdä tarvittavat kirjaukset. Tätä ennenhän se ei oikein onnistu – ei ainakaan oikein.
Etuuden käyvän arvon määrittely on helpompaa silloin kun kyseessä on noteerattu yhtiö ja järjestely sisältää vain ei-markkinaperusteisia ehtoja, sillä tällöin osakkeen markkinahinta on saatavilla käyvän arvon määrittelyn pohjaksi. Jos kyseessä on omana pääomana maksettava järjestely, etuus arvostetaan myöntämispäivänä ja ei-markkinaperusteisten ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisena raportointipäivänä, sillä niitä ei huomioida käyvän arvon määrittelyssä, ja kirjaukset tehdään arvion mukaisesti. Ja jos ehdot eivät täyty, ei etuuteen synny oikeutta, eikä kulua loppupeleissä kirjata tai jo kirjattu kulu perutaan.
Käyvän arvon määrittely ja käsittely muuttuu aina vaan mielenkiintoisemmaksi – ja joku voisi sanoa hankalammaksi – kun omana pääomana maksettavaan järjestelyyn sisältyy markkinaperusteisia ehtoja. Markkinaperusteiset ehdot huomioidaan etuuden myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä. Ja nyt täytyy todeta, että vaikka markkinaperusteinen ehto ei täyttyisikään, kulu kirjataan, jos muut ei-markkinaperusteiset ehdot täyttyvät. Tämä saattaa vaikuttaa maalaisjärjen vastaiselta, mutta kyllä siinäkin tietty logiikka on.
Muutokset osakekannustinjärjestelyihin
Lisäksi, jos järjestelyä muutetaan tai se perutaan, tulee pohtia, kuinka muutosta tai peruutusta käsitellään. Muutosten ja peruutusten vaikutukset kirjanpitokäsittelyyn on hyvä selvittää ennen kuin muutoksista päätetään, jotta vältytään yllätyksiltä.
Ja kuten alussa mainitsin, erilaiset osakekannustinjärjestelyt tulee huomioida myös osakekohtaisen tuloksen laskennassa.
IFRS-tilinpäätösstandardien soveltaminen ja niihin liittyvät kysymykset ovat mielenkiintoisia, eikö totta?
Kirjoittaja Helka Ivaska toimii Directorina PwC:n Corporate Reporting Services -ryhmässä, joka auttaa ratkaisemaan asiakkaiden IFRS-tilinpäätösstandardien ja kestävyysraportointitietojen raportointikysymyksiä. Helkan erikoistumisalaa ovat muun muassa tulouttamiseen, osakeperusteisiin maksuihin ja tilinpäätöksen esittämiseen liittyvät erityiskysymykset.
PwC:n blogisarja ”Mikä ihmeen IFRS?” esittelee mielenkiintoisia IFRS-ilmiöitä ja herättelee haastamaan omaa ajattelua.
