Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kollegani Juulia Malmelin kirjoitti osakekohtaisesta tuloksesta ja sen laskennassa huomioitavista asioista, joita ovat mm. erilaiset osakekannustinjärjestelyt (lue blogikirjoitus <a href="https://uutishuone.pwc.fi/ifrs-valokeilassa-ajan-kuluminen-on-varmaa-ja-muuta-osakekohtaisen-tuloksen-laskemisessa-huomioitavaa">täältä</a>). Osakekohtaisen tuloksen laskenta on kieltämättä mielenkiintoista, mutta mielestäni osakekannustinjärjestelyt ja niiden kirjanpitokäsittely vie voiton. 
<h3>Osakekannustinjärjestelyjen ehtojen selvittäminen </h3>
Erilaiset työntekijöille suunnatut osakekannustinjärjestelyt ovat varsin yleisiä, mutta niiden käsittelyä ohjeistavan IFRS 2 -standardin säännökset eivät kokemukseni mukaan ole kaikille yhtä tuttuja. Usein kuulee myös sanottavan, että osakekannustinjärjestelyiden kirjanpitokäsittely on hankalaa. En tiedä lohduttaako se, että kerta kerralta niidenkin käsittely tulee tutummaksi ja helpottuu. Mutta mihin osakekannustinjärjestelyiden kirjanpitokäsittelyssä tulisi kiinnittää huomioita ja mitä kaikkea pitää selvittää?  
Ensinnäkin tulee määrittää myöntämispäivä. Tämä ei ole vapaasti valittavissa oleva päivä, vaan standardi sisältää määritelmän ja ohjeistusta asiaan liittyen. Joku voisi kysyä, että onko se nyt niin tarkkaa ja mitä merkitystä sillä on? Mutta onhan sillä, erityisesti silloin kun kyseessä on omana pääomana maksettava järjestely, sillä etuuden arvo on määritettävä myöntämispäivänä, eikä omana pääomana maksettavaa etuutta arvosteta uudelleen myöhempinä raportointipäivinä. Ja voiko käypä arvo olla oikein määritelty, jos arvostuspäivä on väärä? No, vastaus tähän lienee itsestään selvä. 
Sitten on selvitettävä, miten maksu tullaan suorittamaan: osakkeina, rahana vai sekä että. Tämä vaikuttaa niin arvostukseen kuin kirjanpitokäsittelyynkin. Yksinkertaisesti, jos järjestely on rahana maksettava, kirjataan kulua ja velka, ja jos maksu suoritetaan osakkeina, velkakirjauksen sijasta hyvitetäänkin omaa pääomaa. Oman pikantin lisän kirjanpitokäsittelyyn tuovat järjestelyt, joihin sisältyy niin sanottu ”nettomääräistä suorittamista koskeva ominaisuus”.  
Entä mitä seuraavaksi? Palkkion ansaitsemiseen liittyvät ehdot täytyy selvittää, eli mitä järjestelyn piiriin kuuluvan henkilön on tehtävä, minkä kaikkien ehtojen on täytyttävä, jotta palkkio tullaan maksamaan. Tyypillisesti työntekijöille suunnattuun osakekannustinjärjestelyyn liittyy palveluksen suorittamiseen perustuva ehto, toisin sanoen palkkion saaminen edellyttää, että henkilö on yhtiön palveluksessa järjestelyssä sovitun ajan (esimerkiksi 3 vuoden ajan) ja jos henkilö poistuu yhtiön palveluksesta ennen kuin aika päättyy, hän menettää palkkion. Tämä palvelusaika on ajanjakso, jolle kulut kirjataan, sillä IFRS 2 säätelee, että yhtiön tulee kirjata vastaanottamansa tai hankkimansa tavarat tai palvelut, kun se saa tavarat tai vastaanottaa palvelut. Loogista, eikö totta?  
Lisäksi osakekannustinjärjestelyihin sisältyy yleensä myös muita, tuloksellisuuteen perustuvia ehtoja, jotka vaikuttavat palvelusajan lisäksi siihen, saako henkilö palkkion vai ei ja minkä suuruisena. Tulokseen perustuvia ehtoja voi olla monenmoisia – ne voivat perustua esimerkiksi liikevaihdon, liiketuloksen tai rahavirran määrään tai kasvuun. Edellä mainitut tulokseen perustuvat ehdot ovat niin sanottuja ei-markkinaperusteisia ehtoja, kun taas ehdot, jotka perustuvat yhtiön oman pääoman ehtoisen instrumentin markkinahintaan, ovat niin sanottuja markkinaperusteisia ehtoja. 
<h3>Miksi ehtojen selvittäminen on niin tärkeää?</h3>
Ehtojen selvittäminen on tärkeää, sillä niillä on suora vaikutus siihen, mille ajanjaksolle ja minkä määräisenä kulukirjaukset tehdään. Kun on selkeä ymmärrys järjestelyn ehdoista ja ehtojen vaikutuksesta kirjanpitokäsittelyyn, voidaan myönnettävälle etuudelle (esim. osakkeelle) määrittää käypä arvo ja tehdä tarvittavat kirjaukset. Tätä ennenhän se ei oikein onnistu – ei ainakaan oikein. 
Etuuden käyvän arvon määrittely on helpompaa silloin kun kyseessä on noteerattu yhtiö ja järjestely sisältää vain ei-markkinaperusteisia ehtoja, sillä tällöin osakkeen markkinahinta on saatavilla käyvän arvon määrittelyn pohjaksi. Jos kyseessä on omana pääomana maksettava järjestely, etuus arvostetaan myöntämispäivänä ja ei-markkinaperusteisten ehtojen täyttymistä arvioidaan jokaisena raportointipäivänä, sillä niitä ei huomioida käyvän arvon määrittelyssä, ja kirjaukset tehdään arvion mukaisesti. Ja jos ehdot eivät täyty, ei etuuteen synny oikeutta, eikä kulua loppupeleissä kirjata tai jo kirjattu kulu perutaan.  
Käyvän arvon määrittely ja käsittely muuttuu aina vaan mielenkiintoisemmaksi – ja joku voisi sanoa hankalammaksi – kun omana pääomana maksettavaan järjestelyyn sisältyy markkinaperusteisia ehtoja. Markkinaperusteiset ehdot huomioidaan etuuden myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä. Ja nyt täytyy todeta, että vaikka markkinaperusteinen ehto ei täyttyisikään, kulu kirjataan, jos muut ei-markkinaperusteiset ehdot täyttyvät. Tämä saattaa vaikuttaa maalaisjärjen vastaiselta, mutta kyllä siinäkin tietty logiikka on.  
<h3>Muutokset osakekannustinjärjestelyihin </h3>
Lisäksi, jos järjestelyä muutetaan tai se perutaan, tulee pohtia, kuinka muutosta tai peruutusta käsitellään. Muutosten ja peruutusten vaikutukset kirjanpitokäsittelyyn on hyvä selvittää ennen kuin muutoksista päätetään, jotta vältytään yllätyksiltä. 
Ja kuten alussa mainitsin, erilaiset osakekannustinjärjestelyt tulee huomioida myös osakekohtaisen tuloksen laskennassa.  
IFRS-tilinpäätösstandardien soveltaminen ja niihin liittyvät kysymykset ovat mielenkiintoisia, eikö totta? 
Kirjoittaja Helka Ivaska toimii Directorina PwC:n Corporate Reporting Services -ryhmässä, joka auttaa ratkaisemaan asiakkaiden IFRS-tilinpäätösstandardien ja kestävyysraportointitietojen raportointikysymyksiä. Helkan erikoistumisalaa ovat muun muassa tulouttamiseen, osakeperusteisiin maksuihin ja tilinpäätöksen esittämiseen liittyvät erityiskysymykset.
PwC:n blogisarja ”Mikä ihmeen IFRS?” esittelee mielenkiintoisia IFRS-ilmiöitä ja herättelee haastamaan omaa ajattelua.

IFRS valokeilassa – Osakekannustinjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyn mielenkiintoiset kysymykset

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

IFRS valokeilassa – Oman ja vieraan pääoman rajalla

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Helka Ivaska

Palvelumme

Muut lukivat myös

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen