PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua <a href="https://www.ifrs.org/projects/work-plan/" target="_blank" rel="noopener">IASB:n agendaan</a> ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan luvassa tilinpäätösraportoinnin tiimoilta.  
Ensimmäisenä nousee esiin tietenkin <a href="https://uutishuone.pwc.fi/ifrs-valokeilassa-huomio-kovenantteihin-mika-velkojen-luokittelussa-lyhyt-tai-pitkaaikaisiksi-muuttuu-vuoden-2024-alusta-alkaen" target="_blank" rel="noopener">IAS 1 -standardin muutos</a> velkojen esittämisestä taseella pitkä- tai lyhytaikaisina. Moninaisten vaiheiden jälkeen muutoksilla ei välttämättä ole niin merkittäviä vaikutuksia kuin aluksi pelättiin, mutta lainakovenanteista annettuihin liitetietoihin uskallan odottaa parannusta tämän vuoden tilinpäätöksissä.  
Tämän vuoden tilinpäätöksen liitetietoihin vaikuttaa myös toimittajarahoitus- ja muita vastaavia järjestelyjä koskeva muutos. Näissä järjestelyissä tyypillistä on, että rahoittaja maksaa ostovelan toimittajalle, ja yhteisö maksaa rahoittajalle samana tai myöhempänä ajankohtana, kuin jona toimittajalle suoritetaan maksu. Tästä vuodesta alkaen yhteisöjen tulee kertoa, ei vain näihin järjestelyihin liittyvien rahoitusvelkojen määrät, vaan myös niiden rahoitusvelkojen määrä, joista toimittajat jo ovat saaneet rahoittajan maksun. Kuinkahan rahoittajat ovat huomioineet nämä tietotarpeet käytännössä, jotta näitä järjestelyjä käyttävät yhteisöt saavat vaaditut tiedot tilinpäätökseensä?  
IASB julkaisi keväällä odotettuja muutoksia IFRS 9 -standardiin koskien SPPI-testiä. Samassa yhteydessä julkaistiin muutamaa muuta aihealuetta koskeva muutos IFRS 9 ja IFRS 7 -standardeihin. Vaikka nämä muutokset ovat voimassa vasta 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, on odotettavaa, että etenkin ESG-liitännäisiä lainoja myöntävät rahoituslaitokset ottavat osan muutoksista käyttöön jo tässä tilinpäätöksessä. Standardimuutokset selventävät, kuinka muun muassa tiettyjen ESG-tavoitteiden saavuttamiseen liitettyjä ehtoja analysoidaan osana SPPI-testiä ja tuovat myös uusia liitetietovaatimuksia. On ilahduttavaa, että kaikkia näitä annettuja muutoksia ei ole välttämätöntä ottaa käyttöön samaan aikaan. Muutoksista löydät lisää tietoja <a href="https://viewpoint.pwc.com/dt/gx/en/pwc/in_briefs/in_briefs_INT/in_briefs_INT/ifrs-9-and-7-amendments.html#pwc-topic.dita_98b841de-25c9-4431-9778-7f6a0305ae62" target="_blank" rel="noopener">täältä</a>. EFRAGinkin prosessin nopeus vaikuttaa lupaavalta EU-soveltajien kannalta. 
Tilinpäätöksiä odotellessa riittää myös paljon muuta luettavaa uudistuksista, jotka koskevat vasta tulevia tilikausia. Niin kutsutun ”<a href="https://uutishuone.pwc.fi/ifrs-valokeilassa-oman-ja-vieraan-paaoman-rajalla" target="_blank" rel="noopener">FICE</a>”-projektin kommenttikirjeet on lähetetty ja alustavasti analysoitu, eikä liene yllätys, että IASB:n saama palaute on ollut moninaista ja ristiriitaistakin. IASB aloittaa kommenttien yksityiskohtaisen läpikäynnin syyskuun kokouksessaan, minkä jälkeen projektin suunnasta päätetään. Näiden keskustelujen seuraaminen vaatii seurakseen vähintäänkin popcornia.  
Kun tilinpäätökset on julkaistu, ja FICE-projektin kommentit ehkä jo läpikäyty, voidaankin sopivasti odottaa IASB:n Dynamic Risk Management (DRM) -mallin standardiluonnosta. IASB:n alustaviin agendapäätöksiin perustuva suojauslaskentamalli on toistaiseksi relevantti vain rahoitusalalla toimiville yhtiöille. Tämäkin on niitä muutoksia, joilla luonnosvaiheeseen pääseminen on vienyt yli kymmenen vuotta, mutta joka on nyt aktiivisesti IASB:n agendalla. Ja nyt ollaankin vaikean äärellä; kuinka saadaan aikaiseksi ratkaisu, johon jopa EU tyytyy ilman carve-outien tarvetta? Vai saadaanko?  
FICE- ja DRM-projektien maaliin saattaminen vie vielä kuitenkin aikaa, mikä kuulostaa hyvältä huomioiden uuden <a href="https://www.pwc.fi/fi/tiedostot/pwc-ifrs-18-in-brief-suomeksi-1352024.pdf" target="_blank" rel="noopener">IFRS 18 -standardin</a> ”Presentation and Disclosure in Financial Statements” (näkökulmia rahoituspalvelusektorille <a href="https://www.pwc.fi/fi/tiedostot/IFRS-18-Insights-for-financial-services-companies-Finnish-28-8-2024.pdf" target="_blank" rel="noopener">täältä</a>) käyttöönottoaikataulun. Ensimmäiset uusien vaatimusten mukaiset tiedot vaaditaan monilta jo maaliskuun 2026 luvuista vuoden 2027 ensimmäisen kvartaalin vertailutietoina. Esitättekö te jo nyt liikevoiton tuloslaskelmalla? Kaikilla toimialoilla vastaus ei ole ilmiselvä. Ja jokaista toimialaa koskeva kysymys on se, kuinka liikevoitto on määritelty. Tuloslaskelma muuttuu radikaalisti, mutta vieläkin suurempaa kiinnostusta on herättänyt MPM-lukujen tuominen osaksi tilinpäätöstä. Mikä se MPM nyt olikaan?  
Mitä standardimuutosta sinä odotat eniten? Työn iloa syksyyn!

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Oman ja vieraan pääoman rajalla

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

IFRS valokeilassa – Uusi IFRS-tilinpäätösstandardi näköpiirissä. Mistä on kysymys?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juulia Malmelin

Palvelumme

Muut lukivat myös

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero