IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä
PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä.
PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä.
Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan luvassa tilinpäätösraportoinnin tiimoilta.
Ensimmäisenä nousee esiin tietenkin IAS 1 -standardin muutos velkojen esittämisestä taseella pitkä- tai lyhytaikaisina. Moninaisten vaiheiden jälkeen muutoksilla ei välttämättä ole niin merkittäviä vaikutuksia kuin aluksi pelättiin, mutta lainakovenanteista annettuihin liitetietoihin uskallan odottaa parannusta tämän vuoden tilinpäätöksissä.
Tämän vuoden tilinpäätöksen liitetietoihin vaikuttaa myös toimittajarahoitus- ja muita vastaavia järjestelyjä koskeva muutos. Näissä järjestelyissä tyypillistä on, että rahoittaja maksaa ostovelan toimittajalle, ja yhteisö maksaa rahoittajalle samana tai myöhempänä ajankohtana, kuin jona toimittajalle suoritetaan maksu. Tästä vuodesta alkaen yhteisöjen tulee kertoa, ei vain näihin järjestelyihin liittyvien rahoitusvelkojen määrät, vaan myös niiden rahoitusvelkojen määrä, joista toimittajat jo ovat saaneet rahoittajan maksun. Kuinkahan rahoittajat ovat huomioineet nämä tietotarpeet käytännössä, jotta näitä järjestelyjä käyttävät yhteisöt saavat vaaditut tiedot tilinpäätökseensä?
IASB julkaisi keväällä odotettuja muutoksia IFRS 9 -standardiin koskien SPPI-testiä. Samassa yhteydessä julkaistiin muutamaa muuta aihealuetta koskeva muutos IFRS 9 ja IFRS 7 -standardeihin. Vaikka nämä muutokset ovat voimassa vasta 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, on odotettavaa, että etenkin ESG-liitännäisiä lainoja myöntävät rahoituslaitokset ottavat osan muutoksista käyttöön jo tässä tilinpäätöksessä. Standardimuutokset selventävät, kuinka muun muassa tiettyjen ESG-tavoitteiden saavuttamiseen liitettyjä ehtoja analysoidaan osana SPPI-testiä ja tuovat myös uusia liitetietovaatimuksia. On ilahduttavaa, että kaikkia näitä annettuja muutoksia ei ole välttämätöntä ottaa käyttöön samaan aikaan. Muutoksista löydät lisää tietoja täältä. EFRAGinkin prosessin nopeus vaikuttaa lupaavalta EU-soveltajien kannalta.
Tilinpäätöksiä odotellessa riittää myös paljon muuta luettavaa uudistuksista, jotka koskevat vasta tulevia tilikausia. Niin kutsutun ”FICE”-projektin kommenttikirjeet on lähetetty ja alustavasti analysoitu, eikä liene yllätys, että IASB:n saama palaute on ollut moninaista ja ristiriitaistakin. IASB aloittaa kommenttien yksityiskohtaisen läpikäynnin syyskuun kokouksessaan, minkä jälkeen projektin suunnasta päätetään. Näiden keskustelujen seuraaminen vaatii seurakseen vähintäänkin popcornia.
Kun tilinpäätökset on julkaistu, ja FICE-projektin kommentit ehkä jo läpikäyty, voidaankin sopivasti odottaa IASB:n Dynamic Risk Management (DRM) -mallin standardiluonnosta. IASB:n alustaviin agendapäätöksiin perustuva suojauslaskentamalli on toistaiseksi relevantti vain rahoitusalalla toimiville yhtiöille. Tämäkin on niitä muutoksia, joilla luonnosvaiheeseen pääseminen on vienyt yli kymmenen vuotta, mutta joka on nyt aktiivisesti IASB:n agendalla. Ja nyt ollaankin vaikean äärellä; kuinka saadaan aikaiseksi ratkaisu, johon jopa EU tyytyy ilman carve-outien tarvetta? Vai saadaanko?
FICE- ja DRM-projektien maaliin saattaminen vie vielä kuitenkin aikaa, mikä kuulostaa hyvältä huomioiden uuden IFRS 18 -standardin ”Presentation and Disclosure in Financial Statements” (näkökulmia rahoituspalvelusektorille täältä) käyttöönottoaikataulun. Ensimmäiset uusien vaatimusten mukaiset tiedot vaaditaan monilta jo maaliskuun 2026 luvuista vuoden 2027 ensimmäisen kvartaalin vertailutietoina. Esitättekö te jo nyt liikevoiton tuloslaskelmalla? Kaikilla toimialoilla vastaus ei ole ilmiselvä. Ja jokaista toimialaa koskeva kysymys on se, kuinka liikevoitto on määritelty. Tuloslaskelma muuttuu radikaalisti, mutta vieläkin suurempaa kiinnostusta on herättänyt MPM-lukujen tuominen osaksi tilinpäätöstä. Mikä se MPM nyt olikaan?
Mitä standardimuutosta sinä odotat eniten? Työn iloa syksyyn!
