Johdannaiset ja eurooppalainen arvonlisäverojärjestelmä – Huh, mikä kombo!

20.8.2020  |  Blogi, Verotus

Vuoden 2008 finanssikriisin katsottiin ainakin osaksi johtuneen johdannaismarkkinoista. Erään tutkimuksen mukaan maailmassa on arvioitu vuonna 2015 olleen rahaa noin 80 000 miljardia dollaria ja velkaa noin 200 000 miljardia dollaria. Johdannaisten arvon sen sijaan on arvioitu olleen noin 630 000 miljardia dollaria. Johdannaismarkkinat ovatkin merkittävä osa kansainvälistä taloutta ja monien liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden tapa joko suojata omaa operatiivista liiketoimintaansa tai käyttää johdannaisia muista liiketoiminnallisista syistä. Johdannaisten merkittävyydestä huolimatta niitä ei ole arvonlisäverotuksessa juuri tutkittu lainkaan. Aiheesta on yritetty saada aikaiseksi EU-tason lainsäädäntöä, mutta yritys on kaatunut aiheen vaikeuteen. Suomessa tuomioistuinten antamat päätökset johdannaisista voidaan laskea yhden käden sormilla.

Tutkin vuonna 2019 valmistuneessa väitöskirjassani Derivatives and the European VAT System rahoitusinstrumentteina pidettävien johdannaissopimusten arvonlisäverokohtelua voimassa olevan EU:n arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EU) perusteella. Analysoin perinteisten johdannaissopimusten (optiot, futuurit, termiinit, swapit) luonnetta toisaalta sopimuksina ja toisaalta rahoitusinstrumentteina suhteessa arvonlisäverotuksen soveltamisalaan.

Kysymys siis kuului, mikä johdannainen arvonlisäverotuksen näkökulmasta on: sopimus vai liiketoiminnan kohteena oleva hyödyke.

Tutkimuskohteenani olivat sekä finanssi- että hyödykejohdannaiset ja näiden selvitys sekä kohde-etuuden luovutuksena että rahassa tapahtuvana selvityksenä. Analysoin myös netotuksen merkitystä johdannaisten arvonlisäverotukseen. 

Tutkimus päätyy konkreettisiin vastauksiin muun muassa sen osalta, 

  • onko johdannaista pidettävä tavarana tai palveluna arvonlisäverotuksen näkökulmasta
  • voiko johdannainen itsessään olla arvonlisäveron soveltamisalaan kuuluvan liiketoiminnan kohteena
  • onko johdannaisen osalta mahdollista määrittää vastiketta ja jos, miten se tulisi tehdä 
  • harjoittavatko yritykset arvonlisäveron soveltamisalaan kuuluvaa liiketoimintaa käydessään johdannaiskauppaa eri perustein, sekä
  • onko johdannaiskauppa erillistä vai liitännäistä toimintaa arvonlisäverolliselle toiminnalle siten, että se tulee ottaa huomioon esimerkiksi yhtiön vähennysoikeuksia määritettäessä. 

Johdannaisten vaikutus yrityksen arvonlisäverolliseen liiketoimintaan

Ottakaamme esimerkiksi hyödykeoptio, joka voidaan toteuttaa vain ja ainoastaan fyysisenä öljyn luovutuksena. Vaikka toteutushetkellä onkin selvää, että kyse on verollisesta öljyn myynnistä, mielenkiintoinen kysymys esimerkiksi on, miten kyseisen option preemiota tulisi arvonlisäverotuksessa kohdella. Preemion ollessa vastike optio-oikeudesta, sen verotuksen tulisi ratketa lähtökohtaisesti täysin riippumatta siitä, miten optio mahdollisesti toteutetaan. EU-lainsäädäntö määrittää tiettyjen finanssioptioiden osalta, että preemio on toteutuksesta täysin erillinen suorite eikä sitä voida katsoa osaksi option toteutuksesta maksettua kauppahintaa. 

Jos puolestaan pohditaan johdannaisia suojaukseen käyttävän verollista liiketoimintaa harjoittavan yhtiön vähennysoikeutta, herää kysymys siitä, vaikuttavatko johdannaiset ja niiden käyttötarkoitus yrityksen vähennysoikeuden laajuuteen. Onko vähennysoikeus erilainen sen perusteella, suojaako yhtiö johdannaisilla verollista liiketoimintaansa vai käydäänkö johdannaisilla kauppaa esimerkiksi arbitraation vuoksi? Millaiset kustannukset liittyvät yrityksen verolliseen liiketoimintaan ja ovatko tietyt verottomiin liiketoimiin liittyvät kustannukset vähennyskelpoisia sen vuoksi, että ne ovat niin sanotusti liitännäisiä yrityksen verollisen liiketoiminnan kannalta?

Nämä kysymykset ovat edelleen pitkälti oikeuskäytännössä ratkaisematta, mutta niiden taloudellinen merkitys voi olla yhtiöille suurempi kuin monien muiden liiketoimien yhteensä. 

Väitöskirjani perustuu arvonlisäverodirektiivin soveltamisalan tulkintaan kattaen liiketoiminnan käsitteen, transaktioiden vastikkeellisuuden, veron perusteen sekä veron suoritushetken analysoinnin. Merkittävässä roolissa on johdannaisten analysointi arvonlisäverodirektiivin verottomia rahoituspalveluja koskevien käsitteiden valossa. Huomioon otetaan erityisesti samantapaisten hyödykkeiden yhdenmukainen verokohtelu (neutraaliteettiperiaate) sekä verottomien transaktioiden suppea tulkinta. Tutkimuksessani vertaillaan voimassa olevan EU-lainsäädännön valossa EU:n eri jäsenvaltioiden tulkintaa johdannaisten osalta sekä lisäksi Norjassa ja Sveitsissä.

 

Jos aihe kiinnostaa enemmän, väitöskirjani on tilattavissa IBFD:stä. Keskustelen myös mielelläni lisää johdannaisiin liittyvistä kysymyksistä kanssanne.

Kommentit on suljettu.