PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Esitysluonnoksen mukaan uusilla säännöksillä pyritään budjettiriihen linjauksen mukaisesti edistämään listaamattomien yhtiöiden mahdollisuutta sitouttaa työntekijöitä henkilöstöannin avulla. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan henkilö voi merkitä työsuhteen perusteella listaamattoman tai listatun yhtiön uusia osakkeita käypää arvoa 10 % alemmalla hinnalla ilman, että hänelle muodostuu veronalaista etua. Tämä edellyttäen, että henkilöstön enemmistöllä on mahdollisuus osallistua osakeantiin. 
Esitysluonnoksen mukaan listattujen osakeyhtiöiden henkilöstöantien verotukseen sovellettaisiin edelleen nykyisiä säännöksiä (käypä arvo arvostuksen lähtökohtana, mahdollisuus 10 %:n verovapaaseen alennukseen).
<h2>Keskeiset muutokset henkilöstöantiin</h2>
Uudistuksen keskeisin muutos olisi, että henkilöstö voisi merkitä ilman veroseuraamuksia listaamattoman työnantajayhtiön uusia osakkeita matemaattiseen arvoon aiemman 10 %:lla alennetun käyvän arvon sijaan, kun henkilöstön enemmistö on oikeutettu merkitsemään osakkeita ao. osakeannissa. 
Jos merkintähinta alittaisi määritellyn matemaattisen arvon, veronalaiseksi ansiotuloksi katsottaisiin merkintähinnan ja matemaattisen arvon välinen erotus. Mahdollisesta arvonnoususta työntekijä maksaisi entiseen malliin pääomatuloveroa osakkeita myydessään.
<blockquote>Matemaattisen arvon käyttäminen olisi rajoitettu tilanteisiin, joissa henkilöstön enemmistö voi merkitä nimenomaan työnantajayhtiön osakkeita. Luonnoksessa esitetään myös tiukentunutta linjaa siihen, milloin osakkeiden merkintää voidaan katsoa tarjotun henkilöstön enemmistölle. </blockquote>
Uusien säännösten soveltamisen edellytyksenä olisivat myös työnantajayhtiön kuuluminen ennakkoperintä- ja työnantajarekisteriin sekä se, että yhtiö harjoittaa elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa. Lisäksi esitysluonnos sisältää henkilöstöannin järjestäneelle yhtiölle velvollisuuden ilmoittaa Verohallinnolle annista tarpeelliset tiedot verovalvontaa varten.
<h2>Tervetullut muutos osakkeen arvostamiseen</h2>
Kyseessä on hyvin merkittävä muutos, sillä osakkeen matemaattinen arvo on usein huomattavasti käypää arvoa alhaisempi. Ehdotettu malli mahdollistaa useimmissa tapauksissa listaamattoman yhtiön työntekijän sitouttamisen yhtiöön henkilöstöannin avulla nykyistä huomattavasti alemmalla merkintähinnalla tai veroseuraamuksella. 
Tämän lisäksi kyseinen muutos poistaisi mahdollisia tulkintakysymyksiä koskien osakkeen käyvän arvon määrittämistä, jossa on aiemmin tullut huomioida muun muassa se, mitä ulkopuolinen pääomasijoittaja on maksanut tai tulee maksamaan kyseisestä osakkeesta. 
<blockquote>Kaavamainen ja säännönmukainen tapa osakkeen arvon määrittämiseksi henkilöstöannin verotuksessa on tervetullut muutos. </blockquote>
Matemaattisena arvona pidetään lähtökohtaisesti yhtiön viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaista arvoa, joka saadaan jakamalla yhtiön tarkistetun nettovarallisuuden määrä yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Koska edellisen vahvistetun tilinpäätöksen valmistumisesta on saattanut kulua pitkäkin aika ennen annin järjestämistä, tulee arvoa kuitenkin oikaista sijoitettujen ja ulosotettujen varojen mukaisesti. 
Mikäli kyseessä on uusi yhtiö, jolla ei ole vielä vahvistettua tilinpäätöstä, luonnoksessa esitetään, että osakkeen arvona pidettäisiin osakkeen nimellisarvoa tai nimellisarvon puuttuessa osakkeen kirjanpidollista vasta-arvoa. Esitysluonnoksessa todetaan, että ”on myös mahdollista, että yhtiön osakepääoma on nolla.”
Uudet säännökset eivät vaikuttaisi listaamattomien yhtiöiden osakkeiden arvon määrittämiseen muissa tilanteissa, kuten esimerkiksi lahja- ja perintöverotuksessa &#8211; luovutetut osakkeet arvostettaisiin yhä lähtökohtaisesti käypään arvoon.
<h2>Rajoitukset uusien säännösten soveltumisessa</h2>
Esitysluonnoksessa matemaattisen arvon käyttämiselle arvostuksessa esitetään ehdoksi, että osakeanti suunnataan työnantajayhtiön henkilöstön enemmistölle. Nykylainsäädännön mukaan 10 %:n verovapaa alennus voi soveltua myös tilanteisiin konsernin sisällä esimerkiksi silloin, kun konsernin emoyhtiö tarjoaa merkittäväksi osakkeitaan myös tytäryhtiöidensä työntekijöille. Esitysluonnoksen mukaan verovapaan alennuksen soveltaminen on rajattu tilanteisiin, joissa anti koskee nimenomaan työnantajayhtiön osakkeita. 
<blockquote>Käytännössä edun voidaan nähdä olevan henkilöstön enemmistön käytettävissä, kun yli puolella henkilöstöstä on mahdollisuus osakkeiden merkitsemiseen. </blockquote>
Esitysluonnoksen mukaan osakeannin voidaan katsoa olevan suunnattu henkilöstön enemmistölle vain siltä osin, kun kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat yhtenevät ehdot. Näin ollen merkittävien osakkeiden enimmäismääräksi voidaan määrittää esimerkiksi henkilön bruttopalkka. Mikäli eri henkilöstöryhmille olisi määritelty erilaiset ehdot, esimerkiksi johtohenkilöille tarjottaisiin merkittäväksi 100 osaketta ja muille 50 osaketta, voisi matemaattisen arvon käyttäminen arvostuksessa soveltua vain siihen määrään osakkeita, joka on tarkoitettu merkittäväksi kaikille eli 50 osakkeeseen. 
Esitysluonnoksen mukaan uudet säännökset eivät sovellu, mikäli työntekijän, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhteenlaskettunsa suora tai välillinen omistus ylittää 10 % osakkeista tai niiden tuottamasta äänimäärästä. Tällä rajauksella pyritään estämään se, ettei verovapaussäännös mahdollistaisi laajempaa yritysomistusjärjestelyä.
<h2>Toivottua selkeyttä, mutta tiukemmin ehdoin</h2>
Esitysluonnos tuo listaamattomille yhtiöille kaivattua helpotusta työntekijöiden sitouttamiseen henkilöstöannin avulla. Mahdollisuus merkitä osakkeita matemaattiseen arvoon ilman veroseuraamuksia poistaa myös tulkinnallisia ongelmia listaamattoman osakkeen käyvän arvon määrittämisessä. Matemaattisen arvon käyttäminen käyvän arvon sijaan myös useissa tapauksissa alentaa työntekijältä vaadittua merkintähintaa tai häneen kohdistuvaa verorasitusta osakkeiden merkintävaiheessa. 
Kuten edellä toteamme, kaivatun selkeyden lisäksi esitysluonnos sisältää kuitenkin nykyistä tuloverolain 66.1 §:ää tiukempia vaatimuksia huojennussäännöksen soveltamiselle, olennaisimpana se, että matemaattisen arvon soveltaminen arvostuksessa rajataan soveltumaan vain työnantajayhtiön osakkeisiin. 
Keskustelemme mielellämme siitä, olisiko henkilöstöanti uusien säännösten puitteissa teille sopiva palkitsemisen ja sitouttamisen keino. Autamme myös selvittämään mahdollista tarvetta päivittää yleisestikin palkitsemisstrategiaanne ja siihen liittyviä palkitsemiskeinojanne.
Ota yhteyttä:
Miika Karppinen, <a href="mailto:miika.karppinen@pwc.com">miika.karppinen@pwc.com</a>, puh. <a href="tel:00358207877111">020 787 7111</a>
Timo-Pekka Uotila, <a href="mailto:timo-pekka.uotila@pwc.com">timo-pekka.uotila@pwc.com</a>, puh. <a href="tel:+358207877825">020 7877 825</a>
Harri Hirvonen, <a href="mailto:harri.hirvonen@pwc.com">harri.hirvonen@pwc.com</a>, puh. <a href="tel:00358503378218">050 337 8218</a>
Risto Löf, <a href="mailto:risto.lof@pwc.com">risto.lof@pwc.com</a>, puh. <a href="tel:00358207877811">020 787 7811</a>

Kaivattua selkeyttä, mutta myös tiukentunutta linjaa listaamattomien yhtiöiden henkilöstöanteihin

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Miika Karppinen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin