PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Suomessa on viimeaikoina keskusteltu paljon verotarkastuksissa tehdyistä suurista lisäyksistä ja siitä, ovatko verotarkastajien toimet olleet oikeita. Käyty keskustelu on yksi osoitus siitä, että Suomessa on entistä enemmän kaksinkertaisen verotuksen tapauksia ja veroriitoja ratkaistaan yhä useammin sekä oikeudenkäynneissä että keskinäisissä sopimusmenettelyissä ja arbitraatioissa.
OECD ja EU tilastoivat molemmat jäsenvaltioidensa raportoimia kaksinkertaisen verotuksen tapauksia. Näiden tilastojen ero on siinä, että EU tilastoi ainoastaan siirtohinnoitteluun liittyviä tapauksia, kun taas OECD tilastoi myös muusta kuin siirtohinnoittelusta johtuvia kaksinkertaisen verotuksen asioita. Näiden tilastojen perusteella kansainvälinen kehitys on ollut selvä jo usean vuoden ajan: kaksinkertaisen verotuksen tapaukset ovat kasvussa vuodesta toiseen. EU:n julkaiseman viimeisimmän tilaston mukaan siirtohinnoittelusta johtuvien keskinäisten sopimusmenettelyjen määrä kasvoi keskimäärin 15 prosentilla, joskin maakohtaiset erot olivat suuria. Ruotsin, Suomen ja Tanskan osalta tapausmäärien kasvu oli nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Tätä voidaan pitää osoituksena siitä, että yritykset eivät pidä verotarkastuksissa tehtyjä ratkaisuja aina oikeina, vaan ovat valmiita hakemaan ratkaisua asiaan keskinäisessä sopimusmenettelyssä ja arbitraatiossa.
EU:n arbitraatiosopimus ja verosopimukset ovat soveltamisalaltaan ja maantieteelliseltä ulottuvuudeltaan erilaisia. Verosopimuksia sovelletaan sopijakumppaneiden kesken ja arbitraatiosopimusta sovelletaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kesken. Riitojen ratkaisumekanismi on niissä erilainen. EU:n arbitraatiosopimus sisältää mahdollisuuden arbitraatiotoimikunnassa tapahtuvaan valtioiden väliseen sovitteluun, joka johtaa siirtohinnoittelusta aiheutuvan kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen. OECD:n malliverosopimuksen 25 artikla sisältää mahdollisuuden ottaa verosopimuksiin mukaan arbitraatiolausekkeen. Ainoastaan harvat OECD:n jäsenvaltiot ovat käyttäneet hyväkseen tätä mahdollisuutta. Suomen verosopimuksissa riitojen ratkaisumekanismi perustuu keskinäiseen sopimusmenettelyyn eikä niihin ole otettu arbitraatiota mahdollistavaa sopimuskohtaa. Arbitraatiolausekkeen puuttuminen verosopimuksesta on yrityksen kannalta merkittävä puute. Tällöin voidaan joutua tilanteeseen, jossa valtiot eivät pysty sopimaan kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta, mikä johtaa sen voimaan jäämiseen.
OECD:n piirissä valmistelussa olevalla <a href="http://www.pwc.com/beps" target="_blank" rel="noopener noreferrer">BEPS-hankkeella</a> on merkitystä kansainvälisille yrityksille, koska on odotettavissa, että hankkeen toimenpiteiden seurauksena kansainvälinen kaksinkertainen verotus ja siitä aiheutuvat riitaisuudet tulevat lisääntymään. Yhtenä BEPSin toimenpiteenä on ollut verosopimuksiin liittyvän riitojen ratkaisumekanismin tehostaminen. Kansainvälisesti toimivien yritysten kannalta oikeusvarmuus ja verokohtelun ennakoitavuus ovat tärkeitä arvoja. BEPS-toimenpiteiden lisätessä veroviranomaisten mahdollisuuksia puuttua liiketoimien verokohteluun on tärkeää, että vastaavasti keskinäisestä sopimusmenettelystä kehitetään tehokas veroriitojen ratkaisumekanismi. OECD:n joulukuussa 2014 julkaiseman keskustelualoitteen mukaan tätä tavoitetta ei olla saavuttamassa. Yhtenä syynä tähän on se, että OECD:n jäsenvaltioilla ei ole ollut halukkuutta sopia yleisen ja pakollisen arbitraatiomenettelyn ottamisesta osaksi keskinäistä sopimusmenettelyä. Muut keskusteluluonnoksessa esitetyt kehittämisehdotukset ovat luonteeltaan teknisiä ja niillä ei ole suurta vaikutusta veroriitojen ratkaisuprosessin tehostumiseen.
Verosopimusten keskinäisen sopimusmenettelyn jäädessä nykyisen kaltaiseksi, jolloin viranomaisilla on ainoastaan neuvotteluvelvollisuus, mutta ei ratkaisupakkoa, tullaan todennäköisesti useammin näkemään tilanteita, joissa viranomaiset eivät pääse sopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta ja joka siten jää voimaan.
Miten kansainvälisesti toimivat yritykset voivat varautua edellä kuvattuun BEPSin jälkeiseen tilanteeseen? Näemme tässä kaksi vaihtoehtoista toimintalinjaa. Toisaalta siirtohinnoittelun piirissä ennakkohinnoittelusopimuksen (Advance Pricing Agreement, APA) hyväksikäyttö ennalta ehkäisee veroriitoja. Tilanteissa joissa APA-sopimusta ei ole mahdollista tehdä, yrityksillä olisi hyvä olla tarkkaan mietitty veropuolustusstrategia, johon sisältyy yritykselle sopiva malli veroriitojen ratkaisemiseksi.

Kaksinkertaisen verotuksen kehitystrendejä

Aiheeseen liittyvät sisällöt