- Aiheet
Kateus, verotus ja Portugali
Yhtenä verotuksen funktiona mainitaan sosiaalipolitiikan toteuttaminen. Tämän vuoksi useimmissa ns. länsimaisissa demokratioissa verotuksessa sovelletaan progressiota eli mitä enemmän ansaitset, sitä enemmän suhteessa tuloihisi maksat veroa.
Sosiaalipoliittisten motiivien rinnalle verolainsäädännön kehittämisessä tuntuisi yhä enenevässä määrin nousevan lähinnä populismista tai suomeksi sanottuna kateudesta kumpuavia vaikutteita. Niin tulo- kuin perintö- ja lahjaverotuksessa veroasteikkoon on lisätty yhä ankarampia marginaaliveroja ilman, että näillä on tuntuvampaa fiskaalista merkitystä.
Viimeaikaisessa keskustelussa on nostettu esiin jopa varallisuusveron kaivaminen naftaliinista. Varallisuusveron tuotto mahtaisi olla kovin vähäinen siihen nähden, kuinka paljon se monimutkaistaisi verotuksen toimittamista. Varallisuusvero varmasti lisäisi myös kiinnostusta ulkomaille muuttamiseen. Tähän tietysti yleinen kommentti on se, että hyvä vaan, kun muuttaisivat pois kiusaamasta muita varakkuudellaan. Valitettavasti samalla menettäisimme paljon tietotaitoa ja ostovoimaa. Lisäksi Suomelta jäisi saamatta verotuloja mm. palkka- ja pääomatulojen sekä välillisten verojen muodossa. Myös eläketuloista Suomella voisi jäädä verot saamatta, riippuen siitä, mihin maahan muutetaan ja mistä lähteistä eläke on kertynyt.
Keskitasoa korkeampaa eläkettä nauttivat ovat olleet lisäveron kohteena vuodesta 2013 lähtien. Eläketulolle määrätään kuuden prosentin lisävero siltä osin kuin verotettava eläketulo ylittää 45 000 €. Kutsuisin tätä kateusveroksi. Perustelu kateusverolle – se, että palkansaajat maksavat suunnilleen vastaavaa eläkemaksua – on outo. Ovathan eläkeläiset toki jo aikanaan omat palkansaajamaksunsa maksaneet. Oikeastaan mitään varsinaista perustelua ei ole esitetty sille, miksi kateusvero on määrätty vain suuremmille eläkkeille. Ja sitten päivitellään, kun kateusveron kohteena oleva eläkeläinen muuttaa Portugalin lämpöön.
Portugalin kanssa solmimansa verosopimuksen mukaisesti Suomi ei voi verottaa yksityissektorilta kertynyttä eläkettä, jos eläkeläisestä tulee verosopimuksen mukaan Portugalissa asuva. Näin on ollut jo 1970-luvulta lähtien, jolloin Suomen ja Portugalin verosopimus solmittiin. Sama soveltuu Suomen solmimissa verosopimuksissa mm. Espanjan ja Ranskan kanssa. Suuri haloo on kuitenkin noussut Portugalin suhteen, koska nykyisin Portugali ei verota Suomesta saatua eläkettä Portugaliin muuton jälkeisinä 10 vuotena, kunhan eläkeläinen hakeutuu ja pääsee ns. Residente Nao Habitual -veroregiimin (RNH-regiimi) piiriin. Suomi ei sinällään menetä mitään RNH-regiimin johdosta, koska verosopimus on jo ennen regiimin voimaantuloa estänyt Suomea verottamasta yksityissektorin eläkettä, kun henkilö asuu Portugalissa. Toki 10 vuoden nollaverotus vaihtoehtona Suomen kateusverolla höystettyyn verotukseen voi helpottaa päätöstä muuttaa Portugaliin ja on varmasti kasvattanut Portugalin suosiota muuttokohteena. Todennäköisesti monet Portugaliin muuttaneista olisivat voineet joka tapauksessa muuttaa ulkomaille vaikkapa ilmastollisista syistä ja valita uudeksi asuinvaltiokseen esimerkiksi Espanjan, ellei RNH-regiimi muiden seikkojen lisäksi olisi kääntänyt valintaa Portugalin suuntaan. Tällöinkin Suomen verotusoikeus yksityissektorin eläkkeisiin olisi ollut rajattu samalla tavalla.
Mutta harmittaahan se muita vietävästi, kun joku saa verovapaata tuloa ja vielä aivan laillisesti. Yhtenä paheksunnan aiheena on ollut myös se, että Portugalissa asuvat suomalaiset eläkeläiset ovat edelleen oikeutettuja Suomen julkiseen terveydenhoitoon. Sitä ei julkisessa keskustelussa ole mainittu, että he maksavat edelleen sairaanhoitomaksut Suomeen. Joka tapauksessa poliittinen paine muuttaa Suomen ja Portugalin verosopimusta tai jopa irtisanoa se Suomen taholta vaikuttaisi olevan kova. Kateus on vahva voima.
Kateus voi joskus olla kasvua edistävä voima, jos se kannustaa yrittämään enemmän. Verotuksessa kateus on kuitenkin pahaksi. Jos verosäännösten ja oikeuskäytännön taustalla vaikuttaa kateus, joko päättäjien kateus tai ns. suuren yleisön oletettu kateus jota sitten päätöksissä koitetaan peilata, on tuloksena useimmiten yhteiskunnan pitkän aikavälin dynamiikan kannalta arveluttavia ratkaisuja. Järkevästi käytettynä verotus voi olla hyvä sosiaalipolitiikan apuväline. Pidetään vaan pää kylmänä ja kateus kurissa. Kateus tunnetusti vie kalatkin järvestä.