Kauan kaavailtu kiinteistöverouudistus toistamiseen lausuntokierroksella

Uudistuksen kohteena ovat kiinteistöverotuksessa noudatettavat arvostamisperusteet. Tarkoituksena on saada verotuksessa käytettävät arvot vastaamaan paremmin kiinteistöjen markkina-arvoja. 

Maapohjan arvostamisessa suurin uudistus on verotusarvon määräytyminen jatkossa alueellisen hintatietovertailun perusteella. Alueellinen hintatietovertailu perustuisi Maanmittauslaitoksen eri tietolähteitä hyödyntämällä kokoamaan hinta-aluekarttaan, jota päivitettäisiin vuosittain.

Rakennusten arvostaminen perustuisi jatkossa Tilastokeskuksen tilastoimiin keskimääräisiin alueellisiin uudisrakentamiskustannuksiin. Rakennusten osalta ei enää huomioitaisi ominaisuustietoja, vaan uutena perusarvona pidettäisiin 50 prosenttia kunkin rakennustyypin alueellisista keskimääräisistä uudisrakentamiskustannuksista. Myös ikäalennusjärjestelmää muokattaisiin lineaarisesta etupainotteiseksi.

Kiinteistöverouudistuksen tarkoitus ei ole kiristää verotusta yleisesti, vaan verotusarvojen nousua on tarkoitus kompensoida pienentämällä veroprosentteja. Kiinteistöveroprosenttien asettaminen kuuluu kuitenkin muutoksen yhteydessä tarkistetuissa sallituissa haarukoissa kunkin kunnan harkintavaltaan.

Vaikkei verotus kiristyisikään yleisesti, uudistus voi vaikuttaa yksittäisen kiinteistön veron määrään merkittävästi. Kohtuuttomien lopputulosten estämiseksi esitysluonnos sisältää väliaikaisen “jarrumekanismin”. Mekanismi toimisi karkeasti siten, että kolmena ensimmäisenä vuonna yli 200 euron nousu olisi rajattu 30 %:iin edellisen vuoden veron määrästä.

Hallituksen esityksen lausuntokierros päättyy 20.5.2022. Uudistusta on tarkoitus soveltaa verovuoden 2024 kiinteistöverotuksesta alkaen. 

Uudistukseen liittyy edellä esitetyn lisäksi merkittävä määrä yksityiskohtia ja PwC:n kiinteistöverotuksen asiantuntijat avustavat mahdollisissa kysymyksissä. Uudistukseen liittyvät viralliset tiedot ja asiakirjat on myös koottu valtiovarainministeriön kiinteistöverouudistuksen hankesivulle.