Kesän keveät ja vakavat verouutiset

Kolea kesä jäädytti kevään vilkkaan julkisen verokeskustelun. Vaimeaa keskustelua väritti aktiivisten keskustelijoiden suuri huoli ihmisten ja yritysten vaurastumisesta. Pitäisihän verotuksen tasata tuloerot ja siinä ei ilmeisesti 50 %.n veroaste riitä kuin alkuun. Ikiteemat autoverotus ja perintöverotus esiintyivät aika ajoin blogeissa ja otsikoissa, mutta verotuksen tason taivastelemista ja puolustamista pidemmälle ei kirjoituksissa päästy. Valitettavasti Jorma Ollilan työryhmän avantgardistinen muistio ajoneuvojen käyttöveron kehittämisestä on sekalaisilla selityksillä jätetty työryhmämuistioiden valtavan isoon unohtamoon. Nyt tyydytään varovaiseen siirtymään auton hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ajoneuvoverolla. Räväkämpääkin uudistusta olisi voitu kokeilla.

Kesäsadetta pitäessään Kauppalehden Mikko Metsämäen pilke silmäkulmassa tekemä ehdotus lottovoittojen verottamisesta sai aikaan hieman keskustelua. Ajatusta kannattaisikin kehittää, vaikka kilpailun järjestäjä maksaakin jo reippaasti arpajaisveroa voitoista. Yhteiseurooppalainen Eurojackpot on lyhyessä ajassa tuonut suomalaisille pelaajille pelkkinä päävoittoina euroissa neljännesmiljardin. Tuolla voitolla tuote noussee Suomessa uusien vientituotteiden kärkipaikoille. Tuottoarvion varmistamiseksi ehdottaisin tasaveroksi vaikkapa 60 %. Tiukemmalla verotuksella saataisiin estettyä pelaajien rikastuminenkin. Senhän ei pitäisi olla sallittua uhkapelissäkään.

Synkän kesäsään tuomaa apeutta synkisti hallituksen asettama uhka verotuksen kiristämisestä, jos yhteiskuntasopimusta ei saada synnytettyä. Sopua ei syntynyt, mutta loppukesän lämpimät kypsyttivät uudet vero-otsikot. Etlan ekonomistien vaihtoehto yhteiskuntasopimuksen sisäiselle devalvaatiolle oli fiskaalinen devalvaatio.

Yksinkertaisuudessaan devalvaatio rahaliitossa tehdään työnantajan maksuja alentamalla ja rahoittamalla alennus välillisten verojen korotuksella. Se ei ole ideana kovinkaan tuore, vaikka edellisestä arvonlisäverokantojen korotuksesta on jo pari vuotta. Jos valtion kuluihin ei puututa kovalla kädellä, arvonlisäverokantojen nostaminen on kuitenkin edessä mutta ilman työnantajamaksujen laskemista. Iso kysymys on, nostetaanko kaikkia verokantoja vai ainoastaan alennettuja. Matemaattisesti mitään seurannaisvaikutuksia huomioimatta rankin kestävyysvajeen tukkiminen tehtäisiin nostamalla kaikki verokannat pohjoismaiseen 25 %:n verokantaan. Vaikutus olisi yli 3,5 miljardia euroa. Muut seuraukset arvioin suuriksi, koska meillä on valitettavan paljon kansalaisia, joilla on aikaa hakea alemman verokannan hyödykkeitä naapurimaista.

Verotuksen kesäjytky syntyi Matti Vanhasen blogikirjoituksesta Sote tuo suuren verouudistuksen. Ikuisena optimistina olen toivonut kokonaisverorasituksen laskevan, kun sote-uudistus purkaa julkisen terveydenhuollon päällekkäisyydet ja alentaa kuluja. Toiveeni oli kaiketi turha, koska keskustelua käydään nykyisen julkisen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin aiheuttamien 10 miljardin kulujen keräämisestä eikä eikä pienentyneiden kulujen rahoittamisesta.

Vanhasen kirjoitus viritti lupaavan keskustelun siitä, voisiko sote-uudistus johtaa koko verojärjestelmämme perusteelliseen rakenneuudistukseen. Jos ei siis ratkaistaisi terveydenhuollon ongelmaa, niin ratkaistaisiin sotella ainakin verotuksen haasteet. Ainakaan koko 10 miljardin euron rahoitusta ei voisi siirtää kunnallisesta tasaverosta valtion henkilöverotuksen progressiiviseen taulukkoon. Keskustelussa esiintynyt ajatus erillisestä sote-verosta tuo mieleeni Intian, jonka verojärjestelmää ei pidetä matkimisen arvoisena. Intiassa kerätään veroja milloin koulutukseen, milloin tieverkoston ylläpitoon. Olisihan se looginen jatke YLE-verolle ja seuraavaksi voitaisiin korvamerkitä haja-asustusalueen siltahankevero tai pisararatavero. Veroja maksaessamme voisimme konkreettisesti nähdä veroeurojemme kohteen ja arvioida investointimme vaikuttavuutta.

Tarkemmin Vanhasen kirjoituksen luettuani kuitenkin totesin, ettei hallitus ole tehnyt hallitusohjelman mukaisia ratkaisuja palvelurakenteesta eikä sote-uudistuksen rahoituksesta. Hallituksella on edelleen useampi rakennevaihtoehto ja vielä useampi rahoitusvaihtoehto. Sote-uudistuksesta ei välttämättä tulekaan uuden kannustavan verojärjestelmän ajuria, koska ensin pitäisi sopia miten palvelut tuotetaan ja vasta sitten miten ne rahoitetaan.

Uudistuksia odotellessa toivon sinun löytävän apua haasteisiisi uudesta Uutishuoneestamme. Kaikilla sivuilla on kommentointimahdollisuus; rohkaisen kaikkia keskusteluun! Kehittääksemme Uutishuonetta kumppanuuden alustaksi toivomme kaikilta kävijöiltä myös palautetta ja toiveita sisällön kehittämiseen.