PWC Uutishuone
PWC Uutishuone

Keskusverolautakunnalta äänestyspäätös korkovähennysrajoitusten tasetestin soveltamisesta

Ruotsalaisen emoyhtiön laatimaa konsernitasetta pidettiin alakonsernin taseena eikä sitä voitu ottaa tasevertailun perustaksi.

Tasetestillä tarkoitetaan velallisen oman pääoman ja taseen loppusumman suhteen vertaamista vastaavaan suhdelukuun konsernitasolla. Mikäli velallisen suhdeluku on konsernia korkeampi, korkovähennysrajoituksia ei sovelleta kyseisen velallisen verotuksessa. Sääntelyn pyrkimyksenä on lieventää korkovähennysrajoitusten vaikutusta keskitettyyn konsernirahoitukseen.

Asiassa oli kyse siitä, millä tasolla tehtyyn konsernitilinpäätökseen yhtiön tuli verrata oman tilinpäätöksensä tunnuslukuja.

Ratkaisua koskevassa asiassa kiinteistösijoituksia hallinnoivan suomalaisen A Oy:n koko osakekannan omisti ruotsalainen B AB. B AB oli ns. joint venture -yritys, jonka osakekannan puolestaan omistivat puoliksi kaksi luxemburgilaista yhtiötä C S.A ja D S.à.r.l.. Luxemburgilaiset yhtiöt omistivat, johtivat ja hallinnoivat yhdessä A Oy:tä B AB:n kautta.

Luxemburgilaiset yhtiöt olivat rahoittaneet A Oy:n toimintaa vieraalla pääomalla yhtä suurin lainaosuuksin. KVL katsoi, että luxemburgilaiset osakkaat käyttivät yhteisymmärryksessä tekemänsä sopimuksen perusteella määräysvaltaa A Oy:ssä B AB:n kautta ja A Oy oli siten konserniyhteydessä luxemburgilaisiin yhtiöihin lain tarkoittamalla tavalla.

KVL totesi, että mikäli B AB laatisi konsernitaseen, ei siihen sisältyisi osakkaiden myöntämiä konserniyhteyslainoja. Lisäksi ottaen huomioon B AB:n aseman omistusrakenteessa. luxemburgilaisten yhtiöiden käyttämän määräysvallan sekä käytetyn rahoitusrakenteen, KVL katsoi, että B AB:n laatimaa konsernitasetta oli pidettävä hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa alakonsernin taseena. Tasetta ei voitu tästä syystä ottaa tasevertailun perustaksi eikä sitä siksi voitu pitää vertailukelpoisena.

Ennakkoratkaisu on annettu verovuosille 2019–2020. Äänestys 5–2.

Päätös ei ole lainvoimainen.

KVL:n ratkaisu noudattaa KHO:n aiempaa ratkaisulinjaa (KHO:2020:47, KHO:2018:2 ja KHO 24.6.2015/1784), jossa ulkomaisten pääomarahastojen osalta on edellytetty, että korkovähennysrahoitusten tarkoittama konsernitase on laadittava ylintä määräysvaltaa käyttävän yksikön tasolla.