PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

KVL:2023/40
Keskusverolautakunnan ratkaisu 2023/40 (julkaistu lyhennelmänä) selvensi rajanvetoa siitä, minkälainen toiminta katsotaan väliyhteisölaissa tarkoitetuksi teolliseksi tuotantotoiminnaksi taikka tällaista palvelevaksi myynti- ja markkinointitoiminnaksi eli ns. vapautetuksi toiminnaksi.
Ulkomainen yksikkö katsotaan verotuksessa väliyhteisöksi, jos verovelvollinen yksinkertaistettuna (ks. tarkemmin alla KVL:2023/42) omistaa yksiköstä vähintään 25 % ja yksikön verotuksen taso on vähemmän kuin 60 % verrattuna saman tulon verotukseen Suomessa. Ulkomaista yksikköä ei kuitenkaan katsota väliyhteisöksi, jos yksikkö harjoittaa ulkomailla tosiasiallista taloudellista toimintaa. Tilanteessa, jossa ulkomainen yksikkö sijaitsee ETA-alueen ulkopuolella, taloudellisen toiminnan on täytettävä tietyt kriteerit.
Keskusverolautakunnan arvioitavana oli tilanne, jossa suomalainen yhtiö omisti singaporelaisen tytäryhtiönsä kautta toisen singaporelaisen yhtiön, joka harjoitti monipuolista liiketoimintaa pääasiassa konsernin lukuun. Singaporelaisen yhtiön liiketoimintaan kuului hankintaa, tuotteiden myyntiä, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä erilaisia sisäisiä tukitoimintoja. Ratkaisussa käsiteltiin taloudellista toimintaa koskevan poikkeuksen edellytysten täyttymistä. Erityisesti tarkastelussa oli edellytysten täyttyminen tilanteessa, jossa singaporelaisen yhtiön henkilöstö pääosin työskenteli sisäisten tukitoimintojen parissa.
Keskusverolautakunta katsoi, että singaporelaisen yhtiön harjoittamista toiminnoista hankintatoiminta, myyntitoiminta ja tutkimus- ja kehittämistoiminta olivat taloudellista toimintaa koskevan poikkeussäännön tarkoittamia vapautettuja toimintoja. Sen sijaan yhtiön tuottamien sisäisten tukitoimintojen ei katsottu olleen tällaisia toimintoja, vaan ne rinnastettiin taloudellisen toiminnan poikkeuksen ulkopuolelle jääviin konsernin sisäisiin toimintoihin.  Kun yhtiön liikevaihto kertyi pääasiassa teollisesta tuotantotoiminnasta tai sitä palvelevasta myynti– tai markkinointitoiminnasta, singaporelainen yhtiö täytti väliyhteisölain vaatimukset koskien tosiasiallisen taloudellisen toiminnan harjoittamista ETA-alueen ulkopuolella. Koska myös muidenkin taloudellista toimintaa koskevan poikkeuksen edellytysten katsottiin täyttyneen, singaporelaista yhtiötä ei ollut pidettävä suomalaisen yhtiön väliyhteisönä. 
&nbsp;
KVL:2023/42
Ratkaisussa 2023/42 keskusverolautakunta lausui kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta monikerroksisessa väliyhteisörakenteessa. Ratkaisulla selvennettiin lisäksi, tuleeko muut kuin yhteisömuotoiset yksiköt huomioida etuyhteystahoina arvioitaessa määräysvaltaa koskevan edellytyksen täyttymistä. 
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa hakija oli äänettömänä yhtiömiehenä skotlantilaisessa B-rahastossa (hakijan suunniteltu osuus rahasto-osuuksista oli 29,34 % vuoden 2023 lopussa ja 26 % vuoden 2024 lopussa). B-rahasto puolestaan oli äänettömänä yhtiömiehenä englantilaisessa C-rahastossa (89,50 % rahasto-osuuksista). Rahastot olivat paikallisessa verolainsäädännössä verotuksellisesti ns. “läpivirtaavia” ja niitä kohdeltiin Suomen verotuksessa ulkomaisina yhtyminä. 
C-rahaston oli tarkoitus omistaa mansaarelaisen yhtiön koko osakekanta. Mansaarelainen yhtiö vastasi juridiselta muodoltaan lähinnä suomalaista osakeyhtiötä. Yhtiön tulot koostuivat korkotuloista, joista se ei maksanut tuloveroa Mansaarella. Odotettavissa oli, että mansaarelainen yhtiö maksaa C-rahastolle osinkoa.
Määräysvalta ja etuyhteys
Määräysvaltaa koskeva edellytys täyttyy, jos verovelvollisella on yksin tai yhdessä verovelvolliseen etuyhteydessä olevien yksiköiden ja luonnollisten henkilöiden kanssa: 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosenttia äänioikeuksista yksikössä,</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">omistuksessaan suoraan tai välillisesti vähintään 25 prosenttia yksikön pääomasta, tai</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">oikeus saada vähintään 25 prosenttia yksikön voitosta tai varallisuuden tuotosta.</li>
</ul>
Laista tai lainvalmisteluaineistosta ei käy yksiselitteisesti ilmi, mitkä tahot tulisi huomioida yksikköinä väliyhteisölain tarkoittamaa etuyhteyssuhdetta arvioitaessa. Keskusverolautakuntaa pyydettiin ottamaan kantaa siihen, tuleeko B-rahasto läpivirtaavana ulkomaisena yhtymänä huomioida etuyhteystahona. 
Viitaten pääasiallisesti väliyhteisölain esitöihin keskusverolautakunta katsoi, että myös ulkomaisena yhtymänä kohdeltavaa tahoa voitiin käsitellä etuyhteydessä olevana yksikkönä. Monikerroksisessa sijoitusrakenteessa etuyhteyden ja määräysvallan muodostuminen tulee laskea suhteellisin osuuksin.
Keskusverolautakunta katsoi, että hakija oli etuyhteydessä B- ja C- rahastoihin sekä verovuonna 2023 ja 2024 ja hakijalla oli välillisesti tai välittömästi vaadittu määräysvalta mansaarelaisessa yhtiössä molempina verovuosina.
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
Kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi väliyhteisölaissa säännellään ns. osinkovähennyksestä. Tämän säännöksen nojalla väliyhteisön osakkaan väliyhteisöstä saama osinkotulo on veronalaista tuloa vain siltä osin, kun se ylittää määrän, joka on luettu osakkaan väliyhteisötuloksi samana tai viitenä edellisenä vuonna.
Nyt puheena olevassa tapauksessa hakija ei kuitenkaan ollut väliyhteisölain 4.2 §:n tarkoittama väliyhteisön osakas. Sen sijaan hakijan verovelvollisuus muodostui välillisesti ulkomaisten yhtymien kautta. Tuloverolain mukaan ulkomaisen yhtymän tulos vahvistetaan verotettavaksi tulo-osuutena Suomessa asuvan osakkaan tulona riippumatta voitonjaosta. Näin ollen tilanteessa, jossa mansaarelainen yhtiö jakaa osinkoa, tämä osinko virtaa C- ja B-rahaston läpi verotettavaksi hakijan tulo-osuutena. Tilanne johtaa siis kaksinkertaiseen verotukseen, jossa hakijaa on ensin verotettu mansaarelaisen yhtiön tulosta ja sen jälkeen tämän saman tulon perusteella jakamasta osingosta, joka kuitenkin muuttaa välissä olevien yhtymien vuoksi muotoaan tulo-osuudeksi. 
Keskusverolautakunta katsoi, että hakijan verotuksessa huomioitava tulo-osuus ulkomaisesta yhtymästä oli verotuksellisesti erityyppinen, eri perusteella laskettava ja eri entiteetistä saatava tulo kuin hakijan saama väliyhteisötulo. Tästä johtuen tuloverolain nojalla verotettavasta tulo-osuudesta ei tullut vähentää hakijan saamaa väliyhteisötuloa. 
On hyviä perusteita esittää, että keskusverolautakunnan ratkaisu on lain tarkoituksen vastainen. Ratkaisut eivät ole kirjoituksen julkaisuhetkellä lainvoimaisia.

Keskusverolautakunnan väliyhteisölakia koskevat ratkaisut taloudellisen toiminnan poikkeuksen sekä osinkovähennyksen soveltamisesta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Siiri Kaarisalo

Rami Karimeri

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa