Kestävällä verotuksella kasvuun

Päätös oli aika poikkeuksellinen, eikä välttämättä kaikkien ekonomistien suosima. Kasvua hakevassa Kiinassa arvonlisävero on nimittäin suurin vero verotulojen lähteenä. Samanlaista räväkkyyttä en odota enkä toivo Suomessa uuden hallituksen aloittaessa toimintansa. Verotuksella Suomea ei saada pysymään kasvuvauhdissa, mutta verotuksella kyetään tehokkaasti jarruttamaan kehitystä.

Erityisen uutta tai innovatiivista veroideointia ei ole esiintynyt vaalikampanjoinnissa, enkä sitä kaipaakaan. Ennakoitava ja uskottava verojärjestelmä on se, mitä taloutemme moottori eli elinkeinoelämä kaipaa.

Esimerkiksi nautakarjan hiilidioksidipäästöjen torjumiseen pyrittiin jo vuosituhannen alussa Uudessa-Seelannissa omaperäisellä “Fart taxilla”. Se kaatui samaan ongelmaan kuin muutkin pisteveromaiset haittaverot rasvalle, sokerille ja kaikelle muulle pahalle: mittaamisongelmiin ja tässä tapauksessa syrjivyyteen lammasfarmareita kohtaan.

Suomessa verotus on maltillisesti siirtynyt kulutusveroihin haittaverot mukaan lukien. Nyt tarvittaisiin pieni kiihdytys palkkaveron selvän tasoalennuksen rahoittamiseksi. Rahoitusta ei voi hoitaa pelkällä kokonaisveroasteen alennuksella. Siksi kulutusverotuksen osuutta kokonaisverotulosta on vääjäämätöntä nostaa, vaikka kulutusverojen osuus bruttokansantuotteesta on kansainvälisesti arvioituna korkea. Se johtunee kuitenkin vain korkeasta kokonaisveroasteestamme.

Työn verotuksen alentamiselle ei ole vaihtoehtoja. Koska valtion tuloveroa maksaa vain kolmannes väestöstä ja demografiamme heikentää tätä tilannetta, veropohjaa on saatava laajemmaksi.

Millä laajentaa veropohjaa, jos unohdetaan liha-, sokeri-, pelikortti-, elokuva- ja koiraverot, joiden kantokulut ovat suhteettoman suuret tuloon verrattuna? En lähtisi barrikadeille pelkän intuition perusteella vaatimaan elinkeinoelämälle välttämättömien tuotannontekijöiden verotuksen kasvattamista. Kun energiatuet on nostettu kepin nokkaan, olisi aiheellista arvioida kokonaisuutta suomalaisen työntekemisen kannalta.

Vaikka alempi sähköveroluokka on määritelty valtiontueksi, on kyse kuitenkin poliittisesta päätöksestä kantaa alempaa sähköveroa teollisuuden sähköstä. Tai yhtä lailla voisimme sanoa, että muusta kuin teollisuuden sähköstä on eduskunta päättänyt kantaa korkeampaa sähköä.

Jos energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä halutaan välttämättä lopettaa, olisi pidettävä huolta, että sähkövero ei aiheetta aiheuta elinkeinoelämälle kilpailijamaita suurempaa kustannusta. 

Sähköstä ei ole riippuvainen ainoastaan valmistava teollisuus, vaan se on kriittinen resurssi myös kaikelle palvelutuotannolle. Tunnetuimpina kryptovaluuttojen ja konesalien vaatima energia.

Suomalainen räntä ei ole yksin riittävä jäähdytysaine, vaan sähköä tarvitaan ja naapurimaat kilpailevat näistä saleista muun muassa edullisemmalla sähköllä. Konesalit antavat ainutkertaisen mahdollisuuden tuottaa korkean jalostusarvon palvelua näiden salien laskentakapasiteetin avulla. Muut keinot kuin verotus ovat huomattavasti tehokkaampia tapoja varmistaa, että tuotanto säilyy meillä kestävällä pohjalla myös ympäristön kannalta.

Kannattaisi aina valita vaikuttavin tapa muutokseen, ja sitä verotus harvemmin on. Olisi parempi varmistaa kerättyjen verotulojen käyttö vaikuttavasti, kuin pyrkiä vaikuttamaan verotuksella toimintapoihin.

Tärkeää on fokuksen säilyttäminen verotulojen tehokkaassa keräämisessä yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys kirkkaasti mielessä pitäen. Verohallinto on tässä hyvällä asialla ja sitä pitäisi lainsäädännöllä tukea. Ennakoivan keskustelun kulttuurin luominen on todellinen ekoteko. Se säästää yritykset ja ihmiset turhauttavalta, yritykselle merkityksettömältä työltä. Tämän takia esimerkiksi lööppihanke fiskaalisista kassoista voitaisiin julkisesti haudata heti. Yritykset edistävät omaa digitalisoitumistaan aivan varmasti omasta liiketoiminnasta käsin eivätkä tarvitse siihen Verohallinnolta suunnan näyttämistä – varsinkin jos suunta ei ole sama kuin yrityksillä. Pitkällä aikajänteellä yritykset ovat varmasti veronsaajan kanssa kehittämässä korkealle automatisoitua tiedon siirtämistä Verohallinnolle.

Paras tapa vaikuttaa kestävään verotukseen on hoitaa heti alkuun EU:n puheenjohtajakautemme niin, että pääsemme verotuksessa jättiloikan eteenpäin; on sitten kyseessä energian verotus, petosten torjunta tai muu uudistus. Vielä kun voisimme ottaa agendalle mukaan arvonlisäverotuksen veropohjan laajentamisen niin, ettei tarvitsisi enää pohtia ovatko purentakiskot osa verotonta terveydenhuoltoa vai verollisia laitteita.