PWC Uutishuone

KHO: Konsernivähennyksen edellytys tappioiden lopullisuudesta ei täyttynyt tytäryhtiön purkautuessa

Korkein hallinto-oikeus pysytti ratkaisullaan KHO 28.9.2021 H3271 Keskusverolautakunnan aiemmin antaman ennakkoratkaisun KVL 2021/8, jonka mukaan tytäryhtiön purkautuessa sen tappioita ei pidetty lopullisina, eivätkä ne oikeuttaneet konsernivähennykseen.

Close up of female accountant or banker making calculations. Savings, finances and economy concept

Kirjoitimme aiemmin hallituksen esityksestä ulkomaisten tytäryhtiöiden tappioiden vähentämisestä kotimaisen emoyhtiön verotuksessa konsernivähennyksenä. Ehdotetulla lainsäädännöllä oli tarkoitus saattaa Suomen lainsäädäntö EU:n lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaiseksi. Korkein hallinto-oikeus on 28.9.2021 antanut ensimmäisen kyseisen lain soveltamista koskevan ratkaisun.

Kyseisessä tapauksessa suomalaisen emoyhtiön espanjalaisella tytäryhtiöllä oli tappioita verovuosilta 20122016. Suomalainen emoyhtiö oli aiemmin pyytänyt keskusverolautakuntaa vahvistamaan, että sillä olisi oikeus tehdä tappioiden johdosta konsernivähennys verotuksessaan sinä verovuonna, jona tytäryhtiö purkautuu.

Keskusverolautakunta ei kuitenkaan hyväksynyt konsernivähennystä. Keskusverolautakunta huomioi perusteluissaan sen, että tytäryhtiö oli ollut voitollinen verovuosina 20172019 ja oli tuolloin vähentänyt verovuosien 20122016 tappioita tuloksestaan. Konserniin kuului myös kaksi muuta espanjalaista yhtiötä, joten konsernissa olisi voitu tehdä uudelleenjärjestelyjä tappioiden hyödyntämiseksi. Lisäksi tilikaudelta 2019 laaditun taseen mukaan tytäryhtiön varat olivat ylittäneet sen velat.

Keskusverolautakunta katsoi, ettei suomalainen emoyhtiö ollut osoittanut, että espanjalaisella tytäryhtiöllä ei olisi mahdollisuutta saada edes vähäisiä tuloja, joista tappioita voitaisiin vähentää.

Korkein hallinto-oikeus pysytti Keskusverolautakunnan ratkaisun ja sen perustelut. Käytännössä annettu ennakkoratkaisu vahvistaa sen, että tappioiden lopullisuuden toteamisen soveltamiskynnys on erittäin korkealla ja tappioiden lopullisuutta koskevissa kysymyksissä nojataan jatkossakin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.