KHO:lta eläkevakuutusmaksuihin liittyviä päätöksiä

Uusi oikeuskäytäntö

Tapauksessa oli loppujen lopuksi kyse siitä, voidaanko irtisanottaville työntekijöille järjestää lisäeläke siten, että järjestely katsotaan verotuksessa kollektiiviseksi lisäeläkejärjestelyksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ei voida. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kyseessä oli irtisanomiskorvaus, joka on saajilleen veronalaista ansiotuloa. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko irtisanottavilla ollut valinnanmahdollisuutta rahasuorituksen ja vakuutusmaksun välillä.

Miten toimia jatkossa?

Tiedossamme on hallinto-oikeustason käytäntöä, jossa irtisanottavat työntekijät saivat valita sinällään verovapaiden työnantajan maksamien yksilöllisten lisäeläkevakuutusmaksujen ja uudelleensijoittumisvalmennuksen välillä. Irtisanottavien työntekijöiden ei katsottu saavan veronalaista tuloa riippumatta siitä, kumman vaihtoehdon he valitsivat. Nähdäksemme KHO 2019:36 ei suoraan sovellu tällaisiin tilanteisiin, joissa on kyse sellaisenaan verovapaista suorituksista tai eduista. On kuitenkin suositeltavaa hakea verotuskohtelusta ennakkoratkaisu, jos suunnitelmana on käyttää lisäeläkejärjestelyitä missään muodossa irtisanomistilanteissa ilman, että maksuja eläketurvaan käsitellään työntekijän veronalaisena etuna.

Palkaksi luettuja eläkevakuutusmaksuja ei veroteta eläkkeenä

Korkein hallinto-oikeus antoi edellä kuvatun päätöksen KHO 2018:36 ”liitännäisenä” päätöksen KHO 2018:37.

Uusi oikeuskäytäntö

Aiemmin palkaksi katsottuja työnantajan maksamia lisäeläkevakuutuksen maksuja ei ole saanut vähentää ao. vakuutuksesta maksetusta eläkkeestä. Tämä on voinut johtaa siihen, että eläkkeen efektiivinen veroprosentti on noussut 100 prosentin tasolle. Päätös KHO 2018:37 muuttaa tilannetta. Päätöksen mukaan lisäeläke katsotaan veronalaiseksi tuloksi vain siltä osin, kuin eläke ylittää veronalaiseksi tuloksi katsottujen työnantajan ao. eläkevakuutukseen maksamien vakuutusmaksujen määrän.

Miten toimia jatkossa?

Nähtäväksi jää, miten veronalaisena ansiotulona käsiteltyjen lisäeläkevakuutusmaksujen seuranta hoidetaan Verohallinnon toimesta, vai jääkö seuranta verovelvollisten hoidettavaksi. Aikavälihän eläkevakuutusmaksujen ja eläkkeen maksamisen välillä voi olla kymmeniä vuosia. Verovelvollisten on joka tapauksessa syytä tarkkaan miettiä, miten veronalaiseksi tuloksi katsotuista eläkevakuutusmaksuista löytyy aikanaan todisteet.

Nähdäksemme päätöksestä ilmenevää oikeuskäytäntöä voidaan soveltaa takautuvasti. Vuonna 2018 oikaisuvaatimuksen voi tehdä vuoden 2012 verotukseen saakka.

Autamme mielellämme, jos sinulla herää kysymyksiä näiden tapausten tiimoilta.