KHO:lta kaivattuja varainsiirtoverotusta koskevia ratkaisuja

Varainsiirtoverolain mukaan veron määrää laskettaessa otetaan ensinnäkin huomioon kauppahinta ja muu vastike. Tämän lisäksi huomioon otetaan tietyin edellytyksin ostajan vastuulleen ottama suoritusvelvoite sekä muulle kuin myyjälle tapahtuva suoritus, sikäli kuin nämä tulevat myyjän hyväksi. 

KHO:n ratkaisussa KHO:2019:121 oli kyse siitä, tuleeko liikeosakkeiden kaupan yhteydessä ostetut myyjän kohdeyhtiöltä olevat osakaslainasaatavat lukea veron perusteeseen.

Kyse ei KHO:n näkemyksen mukaisesti ollut ensinnäkään arvopaperin luovutuksesta maksettavasta vastikkeesta.

Lisäksi KHO katsoi, että kysymyksessä ei ollut varainsiirtoverolaissa tarkoitettu luovutuksensaajan muulle kuin luovuttajalle tekemä suoritus, ja että saatavien ostamista ei voitu pitää suoritusvelvoitteen vastattavaksi ottamisena. 

KHO antoi samalla julkaisemattoman ratkaisun (KHO 23.9.2019 T 4253), jossa kyse oli niin ikään myyjän lainasaatavan hankinnasta. Olennaisena erona edelliseen oli se, että osakkeiden kauppakirjassa oli alun perin sovittu, että ostaja ottaa vastattavakseen lainan takaisinmaksun, mutta ennen kaupan toteuttamista sovittiin, että ostaja hankkii lainasaatavan suoraan myyjältä. Tässäkin tapauksessa KHO katsoi ensimmäisestä sopimuksesta huolimatta, ettei saatavien kauppana toteutettua järjestelyä tullut katsoa lain tarkoittamaksi suoritusvelvoitteen vastattavaksi ottamiseksi. 

Näillä liikeosakkeiden luovutusta koskevilla päätöksillä on olennainen vaikutus osakekauppojen yhteydessä toteutettavalle myyjän kohdeyhtiölle mahdollisesti myöntämän lainan jälleenrahoituksen rakenteelle.

Jo toteutetuissa vastaavissa järjestelyissä varainsiirtoveron palautushakemuksen tekemistä tulisi selvästi harkita. 

Toisessa vuosikirjaan päässeessä tapauksessa (KHO:2019:122) taas kyse oli kiinteistöyhtiön osakkeiden luovutuksesta, kun luovuttaja oli ennen osakekauppaa tehnyt kohdeyhtiön kanssa urakkasopimuksen ja sopinut pankin kanssa urakkasaamisten rahoittamisesta. Ostaja oli omalta osaltaan sitoutunut kohdeyhtiön kanssa vastaamaan urakkamaksuista urakoitsijalle (eli luovuttajalla) ja pankille. 

KHO katsoi edellä mainittujen ratkaisujen tapaan, että urakkasopimuksen mukaisessa rakentamispalvelussa oli sinänsä kyse luovutuksesta, joka ei ollut varainsiirtoveron alainen. Lisäksi KHO otti huomioon, että rakennusaikana tai sitä ennen tapahtuvissa luovutuksissa varainsiirtoveron perusteessa otetaan lain mukaan huomioon kohdeyhtiön kaikki velat omistusoikeuden siirtymisen hetkellä. Puheena olevassa tapauksessa velkaa ei omistusoikeuden siirtymishetkellä ollut, eikä tulevaa urakkavelkaa silläkään perusteella tullut lukea veron perusteeseen.  

Kiinteistöyhtiötä koskeva päätös selkeyttää kaivatusti oikeustilaa. Vastaavia tapauksia on vireillä useissa eri oikeusasteissa ja odotettavissa on, että päätökset tältä osin ratkeavat verovelvollisten hyväksi.