PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2><a href="http://kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1505119873984.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO 2017:145</a>: KHO hyväksyi verovelvollisen valitseman liiketoimintamallin</h2>
Konsernissa oli käynnistetty hanke toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa varten (jäljempänä ERP-hanke) ja tätä varten konserniin oli perustettu uusi yhtiö. Perustettu yhtiö lisensoi ulkopuoliselta toimittajalta ERP-järjestelmän ja määritti ERP-järjestelmän vastaamaan konsernin tarpeita. Tämän jälkeen yhtiö tarjosi ERP-järjestelmää pilvipalveluna muille konserniyhtiöille ja laskutti konserniyhtiöiltä palvelumaksuja sitä mukaan, kun konserniyhtiöt ottivat järjestelmän käyttöönsä. Suuri osa kuluista syntyi järjestelmän perustamis- ja kehittämisvaiheessa. Yhtiö oli vähentänyt ERP-hankkeesta syntyneet kulut osittain vuosikuluna ja osittain aktivoinut ne taseeseen.
Verovuosilta 2005–2009 toimitetussa jälkiverotuksessa ja verotuksen oikaisussa oli katsottu yhtiön vahingoksi, että sen olisi tullut veloittaa järjestelmään kohdistuneet kulut konserniyhtiöiltä sitä mukaa kun ne olivat syntyneet, eikä vasta käyttöönoton yhteydessä. Asian aikaisemmassa käsittelyssä oli siis lähdetty siitä, että riippumattomat osapuolet eivät olisi järjestäneet ERP-hanketta verovelvollisen valitsemalla tavalla.
KHO viittaa perusteluissaan tapaukseen 2014:119 ja toteaa, että voimassa oleva VML 31 §:n säännös oikeuttaa osapuolten välisen liiketoimen ehtojen markkinaehtoisuuden tarkastelun. KHO:n mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa verovelvollisen ja muiden konserniyhtiöiden ei voitu katsoa sopineen ERP-hankkeen toteuttamistavan osalta ehdoista, jotka olisivat poikenneet siitä, mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu. KHO ei kuitenkaan ottanut ratkaisussa kantaa palvelumaksujen markkinaehtoiseen määrään, vaan asia palautettiin Verohallinnolle palvelumaksujen määrien markkinaehtoisuuden selvittämiseksi.
Tapauksessa 2014:119 KHO:n enemmistö tosiaan linjasi, että voimassa oleva VML 31 §:n säännös oikeuttaa vain osapuolten välisen liiketoimen ehtojen markkinaehtoisuuden tarkasteluun eikä liiketoimen luonnehdintaan toiseksi liiketoimeksi. Näin ollen tämä ratkaisu vahvistaa vallitsevaa oikeustilaa, sillä käsitykseni mukaan muu lähestymistapa olisi käytännössä tarkoittanut verovelvollisen valitseman palveluliiketoimintamallin uudelleenluonnehtimista kustannustenjakojärjestelmäksi.
Todettakoon, että Verohallinto on ilmoittanut 6.10.2017 antamassaan tiedotteessa, että se noudattaa jatkossa kyseisen vuosikirjaratkaisun linjauksia.
<blockquote>Varmaa kuitenkin on, että jatkossakin esiintyy erimielisyyttä eri oikeusasteissa siitä, mikä on liiketoimen tunnistamista oikein faktojen perusteella ja mikä taas tarkoittaa liiketoimen uudelleenluonnehdintaa.</blockquote>
<h2><a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1505120653044.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO 2017:146</a>: KHO antoi linjauksen konsernin sisäisten palveluveloitusten hinnoittelusta</h2>
Tapauksessa KHO 2017:146 konsernin emoyhtiö tuotti kustannustenjakojärjestelmää käyttäen tytäryhtiöilleen palveluita, jotka olivat pääosin käsittäneet konserniyhtiöiden toimintojen koordinointia ja yhdenmukaistamista. Yhtiö oli veloittanut tytäryhtiöiltä palveluiden tuottamisesta aiheutuneet kustannukset ilman voittolisää. Yhtiön liikevaihto oli koostunut lähes yksinomaan näiden hallintopalvelujen myynnistä saaduista palvelumaksuista.
Verohallinto katsoi verovelvollisen vahingoksi, että kyse oli palveluveloitusjärjestelmästä ja että emoyhtiön olisi tullut veloittaa palvelut tytäryhtiöltä 7 prosentin voittolisällä. Verohallinto oli määrittänyt voittolisän määrän Bureau van Dijkin Amadeus-tietokannasta tehdyllä vertailuhaulla.
Myös KHO katsoi, että siirtohinnoittelun tuli perustua palveluiden tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin lisättynä markkinaehtoisella voittolisällä. KHO kuitenkin sivuutti Verohallinnon tekemän vertailuanalyysin, sillä vertailuyritysten ja konsernin tarjoamat palvelut erosivat toisistaan niin, että palvelutoimintojen erot vaikuttivat merkittävästi voittolisän määrään. Sen sijaan KHO katsoi, että voittolisän määrän arvioinnissa on huomioitava se hyöty, jota emoyhtiön tarjoamat palvelut ovat voineet tuottaa konserniyhtiöille. KHO otti ratkaisussaan huomioon emoyhtiön tarjoamien palveluiden laadusta saadun selvityksen ja alensi yhtiön verotettaviin tuloihin lisättyjen voittolisien määriä vastaamaan kolmen prosentin voittolisää.
Tässäkin tapauksessa on viime kädessä kyse siitä, mikä käytännössä mielletään liiketoimen oikein tunnistamiseksi ja mikä taas liiketoimen uudelleenluonnehtimiseksi. Vakiintunut periaate toki on se, että sopimuksen sisältö ratkaisee, ei nimi. Näin ollen pelkästään se seikka, että sopimus oli nimetty kustannuksenjakosopimukseksi, ja KHO kokonaisarvioinnin perusteella katsoo sen palveluksi, ei sinänsä tarkoita liiketoimen uudelleenluonnehtimista.
Mikäli taas sopimuksen ehdot vastaavat niitä ehtoja, mistä tyypillisesti solmitaan kustannustenjakojärjestelmissä ja osapuolten tosiasiallinen käyttäytyminen on linjassa sopimusehtojen kanssa, KHO:n linjaus tässä tapauksessa olisi käytännössä tarkoittanut verovelvollisen valitseman kustannustenjakomallin uudelleenluonnehtimista palvelujärjestelmäksi vastoin vallitsevaa oikeustilaa VML 31 §:n osalta. KHO ei avaa sopimuksen ehtoja perusteluissaan, joten tässä kohtaa analyysi muuttuu kohdallani arveluksi. KHO kuitenkin toteaa, että verovelvollinen oli itse luonnehtinut toimintaa hallintopalveluksi omassa siirtohinnoitteludokumentoinnissaan.
<blockquote>Todettakoon kuitenkin, että myös siirtohinnoitteludokumentoinnin osalta pätee periaate, että sisältö ratkaisee, ei nimi. Joten pelkästään sen takia, että liiketoimi on nimetty tietyksi liiketoimityypiksi (palvelumaksuksi) ei tarkoita sitä, ettei kyse voisi olla kustannustenjakoveloituksesta.</blockquote>
<h2>Poikettiinko OECD:n linjauksista oikein perustein?</h2>
Liiketoimen oikein tunnustaminen onnistuu vain kattavan toimintoarvioinnin perusteella. KHO toteaa, että liiketoimen tunnustaminen palveluksi perustuu kokonaisarviointiin. Verovelvollisten oikeusturvaa ajatellen toivon todellakin, että tässäkin tapauksessa tunnistaminen perustui etenkin laajaan analyysiin osapuolten toiminnasta, kannetuista riskeistä ja käytetyistä varoista.
Pidän ongelmallisena sitä, että KHO ei ratkaisussaan ole perustellut, miten hyöty on arvioitu ja miten kolmen prosentin voittolisään on päädytty. KHO:n ratkaisu, jossa sovellettava voittolisä määritetään yksinomaan arvioon perustuen, poikkeaa aiemmasta suomalaisesta ja kansainvälisestikin vakiintuneesta verotuskäytännössä. Sen mukaan markkinaehtoisen hinnoittelun määrittämisessä käytetään vertailutietoanalyysiä tai vähäistä lisäarvoa tuottavien palveluiden ollessa kyseessä EU Joint Transfer Pricing Forumin suosituksia ja/tai OECD:n ohjeistusta.
Tämän ratkaisun osalta Verohallinto korostaa antamassaan tiedotteessa, että se muuttaa nykyistä käytäntöään palvelumaksujen markkinaehtoisesta hinnoittelusta. Tiedotteen mukaan jatkossa konsernin sisäisille palveluille hyväksytään vähäinen, enintään kolmen prosentin suuruinen voittolisä, jos kyseessä on OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden 7 luvun mukainen ns. vähäistä lisäarvoa tuottava palvelu.
Mielestämme Verohallinto vetää tässä kohtaa liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Osana BEPS-projektia OECD-tasolla linjattiin, että tämän kaltaisille palveluille on perusteltua veloittaa 5 prosentin voittolisää.
<blockquote>Mielestäni KHO on tapauksessa ottanut kantaa ainoastaan yksittäistapauksessa syntyneeseen hyötyyn, eikä se salli Verohallinnon tekemää pitkälle vietyä johtopäätöstä.</blockquote>
Haluaako Verohallinto Suomen todella olevan se maa, joka näkyvimmin poikkeaa OECD:n uusimmista linjauksista näin kepein perustein?

KHO:lta kaksi merkittävää siirtohinnoitteluun liittyvää vuosikirjaratkaisua

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Linda Karhinen

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta