PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Työpanososingoksi tai työperäiseksi osingonjaoksi kutsutaan osingonjakoa, joka ei perustu osingonsaajan omistusosuuteen yhtiössä, vaan hänen työpanokseensa. Tällaista varojenjakoa verotetaan aina sen henkilön ansiotulona, jonka työpanokseen osingonjako perustuu. Näin toimitaan riippumatta siitä, jaetaanko osinko tosiasiassa esim. holdingyhtiölle tai yhtiössä työskentelevän osakkaan lähipiiriin kuuluvalle henkilölle.
Ratkaisu <a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1482490605804.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO:2016:218</a> koski tilannetta, jossa henkilö A oli osakkaana terveydenhuoltoalan yhtiössä, joka oli jakanut työpanososinkoa A:n sekä hänen puolisonsa puoliksi omistamalle holdingyhtiölle. Varojenjako verotettiin A:n ansiotulona. Myöhemmin holdingyhtiö jakoi vain A:lle osinkona ne varat, jotka sille oli kertynyt aiemmin maksetuista työpanososingoista. Koska holdingyhtiön osingonjako ei perustunut A:n ja hänen puolisonsa omistusosuuksiin yhtiössä, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) vaati sovellettavaksi ns. suosivaa osingonjakoa koskevia periaatteita. Asiassa oli siis kysymys siitä, voitiinko A:n puolison veronalaisiin tuloihin lukea se osa holdingyhtiön A:lle jakamista osingoista, joihin hän olisi ollut omistusosuutensa perusteella oikeutettu.
Ratkaisunsa perusteluissa KHO katsoi, että kun A:n holdingyhtiöltä saamat osingot oli tosiasiassa jo kertaalleen verotettu työpanososinkona hänen ansiotuloinaan, asiassa ei ollut kysymys A:ta suosivasta osingonjaosta, vaan työpanososinkoja koskevien erityissäännösten soveltamisesta. Näin ollen KHO hylkäsi VOVAn valituksen ja totesi, ettei A:n puolisoa tullut verottaa hänen osittain omistamansa holdingyhtiön A:lle jakamista, aikaisempaan työpanososinkoon perustuvista osingoista.
Ratkaisussa <a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1482847972786.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO:2016:219</a> oli puolestaan kysymys osakeyhtiön osakkeiden luovutushinnan määrittämisestä verotuksessa. Henkilö A oli osakkaana lääkäriyhtiössä, jonka osakkuus edellytti työskentelyä yhtiössä. Työskentelyn päättyessä osakas oli yhtiöjärjestyksen nojalla velvollinen myymään omistamansa osakkeet yhtiölle. Osakkeiden luovutushinnaksi oli sovittu osakkaan yhtiöön tekemän pääomansijoituksen määrä sekä hänen nk. tulospisteelleen kertyneiden jakamattomien voittovarojen määrä. Tulospisteen tuotoiksi katsottiin mm. osakkaan aikaansaama liikevaihto sekä muut tuotot ja kuluiksi vastaavasti yhtiöltä saatu palkka, osakkeille maksetut osingot sekä osuus yhtiön yhteisistä kuluista. Asiassa oli kyse siitä, verotetaanko osakkeiden luovutuksesta syntyvä voitto kokonaisuudessaan luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaisesti, vai sovelletaanko siihen pääomansijoituksen ylittävältä osaltaan peiteltyä osingonjakoa tai työpanososinkoa koskevia säännöksiä.
KHO:n totesi ratkaisunsa perusteluissa, että koska A:n myymien osakkeiden luovutusvoitossa ei ole kysymys osingosta, työpanososinkoa koskevien säännösten soveltaminen ei ole mahdollista. Peiteltyä osingonjakoa koskevia säännöksiä voidaan puolestaan soveltaa, jos osakas myy omistamiaan osakkeita yhtiölle osingosta menevän veron välttämiseksi. Tapauksessa A kuitenkin luopui koko omistuksestaan yhtiössä ja lopetti työskentelynsä sen palveluksessa. Osakeyhtiön yhtiökokous voi aina valita, jaetaanko osakkeille osinkoa vai ei ja jos osinkoa ei jaeta, yhtiöön kertyneiden varojen määrä kasvattaa osakkeiden arvoa. Jakamattomien voittovarojen sisällyttämisessä osakkeiden arvoon ja kauppahintaan ei KHO:n mukaan siksi ole kysymys myöskään sellaisesta oikeudellisesta muodosta, joka veronkiertosäännöksessä tarkoitetulla tavalla ei vastaisi asian todellista luonnetta tai tarkoitusta. Koska yhtiön suorittaman osakkeiden hankinnan ei katsottu tapahtuvan osingosta menevän veron välttämiseksi, myöskään peiteltyä osingonjakoa koskevia säännöksiä ei voitu soveltaa.
Ratkaisunaan KHO totesi, että kun A luovuttaa kaikki osakkeensa samanaikaisesti lääkäriyhtiölle sen yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti, eikä hänelle suunnatulla annilla tai muutoinkaan luovuteta uudestaan yhtiön osakkeita, koko A:n osakkeiden luovutuksesta saamaa voittoa verotetaan luovutusvoittoja koskevien säännösten mukaan.
Työpanososinkoa koskevat säännökset tulivat voimaan vuonna 2010 ja niihin liittyen on toistaiseksi kertynyt melko niukasti julkaistua oikeuskäytäntöä. Tuoreet ratkaisut kuitenkin selkeyttävät näiden säännösten tulkintaa, kun KHO vahvisti ratkaisuissaan kaksi yleistä laintulkintaperiaatetta. Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat poikkeuksia tavanomaiseen osinkoverotukseen, eikä niitä siksi voida soveltaa säännösten nimenomaista sanamuotoa laajemmin. Toisaalta poikkeussääntöinä työpanososinkoa koskevat säännökset kuitenkin syrjäyttävät omalla soveltamisalallaan yleisemmät verotusperiaatteet. Ratkaisut luovat edellytyksiä verotuskäytännön yhtenäistymiselle ja sitä kautta toivottavasti myös vuosia kestävien, viranomaisaloitteisten muutoksenhakuprosessien vähenemiselle.

KHO:lta kaksi ratkaisua työpanososinkoihin liittyen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

Saakohan some-vaikuttajien verosuunnittelu jo liikaa palstatilaa?

Uusi verosopimus Suomen ja Ranskan välille

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Lundstedt

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta