Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Sveitsiin perustettu yhtiö harjoitti puutavaran tukkukauppaa ja välitystoimintaa pääasiassa Venäjällä sijaitsevien toimipisteidensä kautta ja välitti puutavaraa pääosin muualta kuin Suomesta tuleville ostajille. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja enemmistöosakkaana toimi Suomessa asunut luonnollinen henkilö A, joka on osallistunut monella tavalla yhtiön johtamiseen. Hän on myös ollut perillä muun muassa käytännön liiketoiminnasta ja vastannut yhtiön toimintaan vaikuttavista kauppasuhteista. Yhtiön kirjanpito pidettiin Sveitsissä, eikä yhtiö ollut antanut Suomessa tuloveroilmoituksia. Tapauksessa oli arvioitavana, muodostivatko henkilön A tekemät yhtiön johtotoimet Suomessa yhtiölle kiinteän toimipaikan Suomeen, jolloin yhtiö olisi Suomessa vero- ja kirjanpitovelvollinen. Lisäksi A:lle vaadittiin rangaistusta kirjanpitorikoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta sekä törkeästä veropetoksesta, koska yhtiön kirjanpitoa ei ollut pidetty Suomessa eikä yhtiö ollut antanut veroilmoituksia Suomeen.</p>
<h2>Suomessa katsottiin olevan kiinteä toimipaikka, johtopaikkoja voi olla useita</h2>
<p>Käräjäoikeus oli ensi vaiheessa katsonut, että yhtiölle oli muodostunut kiinteä toimipaikka Suomeen ja yhtiö oli verovelvollinen Suomeen kaikesta liiketulosta. Verotusasiaa käsitellyt Helsingin hallinto-oikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin ja ajallisesti käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen yhtiölle muodostuneen kiinteän toimipaikan Suomeen, mutta arvioi kiinteään toimipaikkaan kohdistuvan ainoastaan 10 % yhtiön maailmanlaajuisista tuloista. Korkein hallinto-oikeus ei antanut asiassa valituslupaa, joten veroasiassa Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu jäi lainvoimaiseksi. Hovioikeus katsoi muiden oikeusasteiden tapaan yhtiölle muodostuneen kiinteän toimipaikan Suomeen.</p>
<p>Osana asiassa käsiteltyä rikosoikeudellisen tunnusmerkistön täyttymisarviointia KKO arvioi itsenäisesti kiinteän toimipaikan muodostumista Suomen ja Sveitsin sopiman kahdenvälisen tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 90/1993) perusteella. KKO päätyi eriteltyään johtohenkilön toimia itsenäisesti sekä osana yrityksen muuta organisaatiota kokonaisharkinnan kautta siihen, että Suomessa oli kiinteä toimipaikka. Kokonaisharkinnassa vaikuttaneita tosiseikkoja on ratkaisussa eritelty hyvin yksityiskohtaisella tasolla.</p>
<p>Johtotoimien osalta KKO muun muassa totesi, ettei yhtiön 2–3 kertaa vuodessa Sveitsissä pidetyt hallituksen kokoukset kattaneet yhtiön johtoa kokonaisuudessaan, kun otettiin huomioon yhtiön liiketoiminnan laajuus ja OECD:n malliverosopimuksen kommentaaria mukaillen totesi, että yrityksellä voi olla useita johtopaikkoja. Suomessa asunut hallituksen puheenjohtaja oli osallistunut yhtiön johtamiseen monella tavalla ja yhtiöllä voitiin katsoa olevan toimitilat Suomessa tämän toiminnan harjoittamiseksi. Näin ollen yhtiöllä voitiin katsoa olevan Suomessa kiinteä toimipaikka.</p>
<h2>Syyte törkeästä veropetoksesta hylättiin</h2>
<p>Syytteessä vaaditun veropetoksen ja törkeän kirjanpitorikoksen osalta KKO päätyi tahallisuusarviointiin. Koska yhtiön tulot muodostuivat lähes yksinomaan muualta kuin Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin tapahtuneesta liiketoiminnasta ja koska tulot on ilmoitettu verotettavaksi yhtiön kotivaltioon Sveitsiin, KKO päätyi toteamaan, että A on perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, ettei Suomeen muodostuneeseen kiinteään toimipaikkaan tullut lainkaan allokoida tuloa, eikä yhtiö siksi olisi verovelvollinen Suomessa. Syyte törkeästä veropetoksesta hylättiin.</p>
<p>Kirjanpitorikosta ei pidetty törkeänä, sillä kirjanpito on järjestetty asianmukaisesti Sveitsissä, eikä kirjanpidon sijaintia ole pyritty peittämään. Arvioinnissa otettiin huomioon, että Suomen ja Sveitsin välisessä verosopimuksessa on säädetty viranomaisten välisestä tiedonvaihdosta veroviranomaisten välillä. A:n syyksi luettiin kirjanpitorikos, jota ei pidetty kokonaisuudessaan arvostellen törkeänä.</p>
<p>Äänestysratkaisu.</p>


Kiinteän toimipaikan muodostuminen johtotoimien perusteella

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Muut lukivat myös

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin