PWC Uutishuone

Kiinteistöverotuspäätöksen tiedot tarkistettava 30.4. mennessä

Rakennusten ja maapohjien omistajat sekä haltijat ovat velvollisia maksamaan kiinteistöveroa. Mikäli yhteisöllä on ollut omistuksessa maapohjia tai rakennuksia vuoden ensimmäisenä päivänä, Verohallinto lähettää kiinteistöverotuspäätöksen maaliskuussa. Nykyisin yhteisöasiakkaat saavat vain yhden kiinteistöverotuspäätöksen, vaikka omistaisivat kiinteistöjä useassa kunnassa.

Kiinteistövero määrätään kaavamaisesti Verohallinnon järjestelmissä olevien tietojen perusteella. Tästä seuraa, että kiinteistöveron määräytymisperusteissa voi olla merkittäviä virheitä tai puutteita. Verohallinto ei viran puolesta erikseen tarkista vuosittain kiinteistöveron määräytymisperusteita. Tiedot Verohallinnon järjestelmään kiinteistöverotusta varten siirtyvät muista viranomaisten järjestelmistä. Esimerkiksi jos rakennusvalvonnassa tapahtuu virhe tietojen tallentamisessa Väestötietojärjestelmään, virheellinen tieto siirtyy yleensä sellaisenaan Verohallinnon käyttöön.

Jos kiinteistöverotuspäätöksen tiedoissa on virheitä tai puutteita, tiedot pitää korjata OmaVerossa viimeistään 30.4.2021. Yhteisöt eivät voi enää korjata kiinteistötietoja paperilomakkeella. Tietojen huolellinen tarkistaminen on suositeltavaa, koska kiinteistöverotuksen siirryttyä OmaVeroon viime vuonna on tietojen siirrossa tapahtunut joidenkin asiakkaiden kohdalla virheitä.

Mihin kiinnittää kiinteistöverotuspäätöksessä huomiota?

Kiinteistöverotuspäätösten läpikäynti on työlästä, mutta kehotamme tarkistamaan ainakin perustiedot, kuten rakennusten lukumäärän ja ominaisuudet. Esimerkiksi kerrosten lukumäärässä on tyypillisesti virheitä, sillä lämpöeristetyt ullakot ja kellaritilat ovat usein jääneet huomioimatta kiinteistöverotuspäätöksellä. 

Lisäksi on hyvä varmistaa, että rakenteilla olevat rakennukset löytyvät kiinteistöverotuspäätökseltä, mikäli rakennustyöt on aloitettu edellisen vuoden puolella. Jos rakennus on purettu, on syytä tarkistaa, että tiedot ovat päivittyneet myös Verohallinnolle, jotta puretusta rakennuksesta ei turhaan peritä kiinteistöveroa. Myöskään purkukuntoisilla ja pysyvästi käytöstä poistetuilla rakennuksilla ei yleensä katsota olevan arvoa, joten tällaisista rakennuksista ei tulisi määrätä kiinteistöveroa.

Toimistorakennusten osalta on hyvä esimerkiksi tarkistaa, että hissitiedot ovat oikein. Teollisuusrakennusten osalta puolestaan lämmitys- ja vesijohtokorjausten sekä ilmastointi- ja valaistuskorjausten oikeellisuuden varmistaminen on usein tarpeen. Pressuhallien ja muiden tavallisesta rakennustavasta poikkeavien rakennelmien kiinteistöverotus poikkeaa tavallisesta kaavamaisesta arvostamisesta, joten myös näiden rakennusten kiinteistöverotusta on syytä tarkastella. Maapohjien osalta voidaan todeta, että alennuskaavojen soveltaminen tuottaa usein epäselvyyksiä, joten on hyvä varmistaa, että alennuskaavaa on sovellettu asianmukaisesti. 

 

Toivottavasti oheisista vinkeistä on sinulle hyötyä. Autamme mielellämme, jos kiinteistöverotuspäätöstä läpikäydessä herää kysymyksiä.