PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten johdosta usein ja jopa enenevässä määrin törmätään kuitenkin tilanteeseen, että vastaavaa toimintaa harjoittavat tai ryhtyvät harjoittamaan myös voittoa tavoittelevat yritykset. Tällaisissa olosuhteissa syntyy ns. kilpailutilanne, ja koska verotuksen neutraalisuusvaatimuksen johdosta toimijoilla tulee olla samat verotukselliset edellytykset harjoittaa toimintaa, erilainen verotuksellinen asema aiheuttaa kilpailuhaittaa.</p>
<h2>Oma-aloitteisuus ja proaktiivisuus tärkeää</h2>
<p>Verotuksesta aiheutuvan kilpailuhaitan estämiseksi voittoa tavoittelevien yritysten kanssa vastaavaa toimintaa harjoittavien yhdistysten ja säätiöiden sääntöjen mukainen yleishyödyllinen toiminta muuttuu yleensä veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi. Näin ollen yleishyödyllisen yhteisön tulee itse olla jatkuvasti hereillä ja aktiivisesti seurata sen ympärillä tapahtuvia muutoksia sekä reagoida muutoksiin oma-aloitteisesti.</p>
<p>Yhteisön tulisi markkinoilla tapahtuvien muutosten lisäksi seurata hyvinkin tarkasti mm. julkaistua oikeuskäytäntöä. Koska erityisesti yleishyödyllisten toimijoiden päätöksiä leimaa vahva tapauskohtaisuus, niiden soveltuvuutta juuri kyseisen yhteisön toimintaan on kuitenkin usein vaikeata hahmottaa ilman Verohallinnolta tai keskusverolautakunnalta haettavaa kirjallista vahvistusta.</p>
<h2>Luottamuksensuojan saaminen on usein haastavaa</h2>
<p>Verotuksen on oltava ennakoitavaa ja siten verovelvollisen tulee voida luottaa veroviranomaisen tai oikeuskäytännön sitovuuteen. Tällaisen oikeusvarmuuden toteutumiseksi verotusmenettelyssä on säännelty luottamuksensuojasta. Luottamuksensuojan saamisen edellytyksenä on, että</p>
<ol>
<li>asia on joko tulkinnanvarainen tai epäselvä</li>
<li>verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä</li>
<li>verovelvollinen on toiminut joko viranomaisen omaksuman käytännön tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.</li>
</ol>
<p>Huomioitavaa on, että kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä samanaikaisesti.</p>
<p>Toisinaan oikeus- tai verotuskäytäntö saattaa yllättäen muuttua. Myös toimintaympäristössä tapahtuu usein muutoksia. Tällaisissa muutostilanteissa yleishyödyllisen yhteisön tulee voida luottaa Verohallinnon noudattamaan vakiintuneeseen verotuskäytäntöön ja erityisesti saamiinsa kirjallisiin kannanottoihin.</p>
<p>Luottamuksensuojan saamisesta alla kaksi verrattain ääripäihin sijoittuvaa esimerkkiä. Vaikka päätöksissä on kyse tietystä liiketoiminnasta, niiden lopputulosten periaatteista voidaan vetää ainakin jossain määrin johtopäätöksiä luottamuksensuojan soveltuvuutta arvioitaessa.</p>
<h3>Esimerkki 1</h3>
<p>Ensimmäisessä tapauksessa oli kyse yhtiöstä A, joka oli saanut pysäköintitoimintaansa koskevan Verohallinnon ennakkoratkaisun, jonka mukaan yhtiön toiminta oli arvonlisäverollista pysäköintitoimintaa ja näin ollen yhtiö A sai vähentää pysäköintitilan rakennuskustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron kokonaisuudessaan.</p>
<p>Vajaa vuosi A:ta koskevan ennakkoratkaisun antamisen jälkeen ja rakennuksen valmistumisvuonna eli keväällä 2012 korkein hallinto-oikeus antoi toista pysäköintiyhtiötä B:tä koskevan päätöksen, jonka perusteella A:n saaman Verohallinnon ennakkoratkaisun lopputulos olikin virheellinen. Pysäköintiyhtiö A:n ennakkoratkaisun voimassaolo päättyi vuoden 2012 lopussa. Näin ollen Verohallinto arvioi tilannetta uudelleen ja katsoi, että A:n toimintaan tulisi soveltaa KHO:n B:tä koskevan päätöksen mukaista tulkintaa ja poisti A:n alv-rekisteristä vuoden 2013 alusta lähtien.</p>
<p>A sai tätä rekisteristä poistamista koskevassa asiassa vuonna 2016 <a href="https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2016/201605115" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO:n päätöksen</a>, jonka mukaan yhtiön luottamusta oli sen saaman ennakkoratkaisun nojalla suojattava niin, että yhtiötä pidettiin toiminnastaan edelleen arvonlisäverovelvollisena myös vuonna 2013 ja sen jälkeen aina siihen saakka, kun rakennuskustannusten 10 vuoden tarkistusaika päättyi eli kunnes rakentamisen alv-vähennysten tarkistusvastuu päättyy. Näin ollen sittemmin ns. virheelliseksi todettu ennakkoratkaisulle annettiin vahva luottamuksensuoja, joka jatkui myös sen voimassa olon jälkeen jopa 8 vuotta.</p>
<h3>Esimerkki 2</h3>
<p>Toisessa tapauksessa oli kyse yleishyödyllisestä järjestöstä, jonka alayhdistykset olivat harjoittaneet viranomaista tukevaa toimintaa jo 1970-luvulta saakka. Yhdistysten kyseisen toiminnan yleishyödyllisyyttä ja siten verottomuutta ei oltu missään vaiheessa kyseenalaistettu, ei edes verotarkastuksessa. Verotarkastuksesta noin 5 vuotta myöhemmin toimintaa oli alkanut harjoittaa myös voittoa tavoittelevat yritykset, jolloin toimintaympäristössä oli syntynyt kilpailutilanne.</p>
<p>Verohallinto katsoi verotuspäätöksessään, että yhdistys toimi nyt kilpailuolosuhteissa ja tästä johtuen sen toiminta muuttui veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi. Tällaisessa yhdistyksestä riippumattomasta syystä syntyneessä kilpailutilanteessa yhdistyksen ei katsottu toimineen enää myöskään vilpittömässä mielessä, koska se ei ollut oma-aloitteisesti hakenut asiasta ennakkoratkaisua siinä vaiheessa, kun toisetkin toimijat ryhtyivät harjoittamaan vastaavaa toimintaa.</p>
<p>Vaikka verotarkastuskertomuksessa oli maininta toiminnasta yhtenä yhdistyksen toimintana eikä siitä saatua tuloa ollut jälkiverotettu (vaikkakin yhdistyksen toisenlaiseen toimintaan liittyvä tarvikemyynti oli katsottu veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi), oikaisulautakunta totesi päätöksessään, ettei toiminnan verotuksellista luonnetta olisi verotarkastuksessa ratkaistu. Verohallinto oli säännönmukaisen verotuksen yhteydessä antamassa kirjallisessa kannanotossaan jopa todennut verotarkastuksen osalta seuraavasti: ”Asiassa ei ole merkitystä, että yhdistyksen harjoittamaa elinkeinotoimintaa ei ole virheellisesti pidetty aikaisempina vuosina elinkeinotoimintana.”</p>
<blockquote><p>Vaikka siis Verohallinto tekee virheen, verovelvollisen tulisi itse ymmärtää, että Verohallinnon tulkinta on virheellinen ja siten toimia Verohallinnon päätöksen vastaisesti. Hämmentävää!</p></blockquote>
<p>Verovelvollisen tulee myös itse oivaltaa, että elinkeinotoiminnaksi katsottava toiminta on myös arvonlisäverollista, ellei toimintaa ole nimenomaisesti säädetty arvonlisäverottomaksi. Toiminnan muuttumisella veronalaiseksi ja erityisesti tilanteessa, jossa yhteisö menettää koko yleishyödyllisyyden, voi olla myös rahoituksen saamisen kannalta erittäin ikäviä vaikutuksia. Tällainen verotusaseman muutoksen johdosta yhteisö nimittäin usein menettää mahdollisuuden saada julkisia avustuksia ja vaikeuttaa rahankeräysluvan saantia.</p>
<p><a href="https://www.edilex.fi/verohallinnon_ohjeet/2000_0322.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Verohallinnon vuonna 2000 antamassa ohjeessa (diaarinro 569/38/2000)</a> Luottamuksensuoja verotusmenettelyssä on todettu, että tulkinnanvaraisesta asiasta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun joudutaan arvioimaan, onko verovelvollisen toimintaa ylipäänsä pidettävä elinkeinotoimintana. Kysymyksessä olevassa yhdistyksen tapauksessa sen toiminnassa ei ollut tapahtunut muutosta. Toiminta oli ainoastaan laajentunut viranomaisen kasvaneesta tarpeesta johtuen. Lisäksi markkinoille oli tullut toisia elinkeinonharjoittajia. Näistä yhdistyksestä riippumattomista muutoksista johtuen Verohallinto ja Verohallinnon oikaisulautakunta katsoivat, että yhdistykselle ei tullut antaa luottamuksensuojaa.</p>
<p>Edellä mainitut kaksi tapausta ovat täysin toistensa ääripäitä ja osoittavat, että luottamuksensuojan saamisesta ei ole selvästikään olemassa vakiintunutta käytäntöä, joten myös yleishyödyllisten yhteisöjen on syytä aina aktiivisesti ja oma-aloitteisesti selvittää toimintansa mahdollinen veronalaisuus.</p>


Kilpailutilanteen vaikutus yhdistyksen tai säätiön toiminnan verotukseen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yhdistys voi tarjota jäsenilleen verovapaasti kaikenlaista, mutta ei mitä tahansa

Keskusverolautakunnan päätös KVL 2023/26 apurahasäätiön verotuksellisesta asemasta

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Satu Schmidt

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta