PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten johdosta usein ja jopa enenevässä määrin törmätään kuitenkin tilanteeseen, että vastaavaa toimintaa harjoittavat tai ryhtyvät harjoittamaan myös voittoa tavoittelevat yritykset. Tällaisissa olosuhteissa syntyy ns. kilpailutilanne, ja koska verotuksen neutraalisuusvaatimuksen johdosta toimijoilla tulee olla samat verotukselliset edellytykset harjoittaa toimintaa, erilainen verotuksellinen asema aiheuttaa kilpailuhaittaa.</p>
<h2>Oma-aloitteisuus ja proaktiivisuus tärkeää</h2>
<p>Verotuksesta aiheutuvan kilpailuhaitan estämiseksi voittoa tavoittelevien yritysten kanssa vastaavaa toimintaa harjoittavien yhdistysten ja säätiöiden sääntöjen mukainen yleishyödyllinen toiminta muuttuu yleensä veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi. Näin ollen yleishyödyllisen yhteisön tulee itse olla jatkuvasti hereillä ja aktiivisesti seurata sen ympärillä tapahtuvia muutoksia sekä reagoida muutoksiin oma-aloitteisesti.</p>
<p>Yhteisön tulisi markkinoilla tapahtuvien muutosten lisäksi seurata hyvinkin tarkasti mm. julkaistua oikeuskäytäntöä. Koska erityisesti yleishyödyllisten toimijoiden päätöksiä leimaa vahva tapauskohtaisuus, niiden soveltuvuutta juuri kyseisen yhteisön toimintaan on kuitenkin usein vaikeata hahmottaa ilman Verohallinnolta tai keskusverolautakunnalta haettavaa kirjallista vahvistusta.</p>
<h2>Luottamuksensuojan saaminen on usein haastavaa</h2>
<p>Verotuksen on oltava ennakoitavaa ja siten verovelvollisen tulee voida luottaa veroviranomaisen tai oikeuskäytännön sitovuuteen. Tällaisen oikeusvarmuuden toteutumiseksi verotusmenettelyssä on säännelty luottamuksensuojasta. Luottamuksensuojan saamisen edellytyksenä on, että</p>
<ol>
<li>asia on joko tulkinnanvarainen tai epäselvä</li>
<li>verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä</li>
<li>verovelvollinen on toiminut joko viranomaisen omaksuman käytännön tai sen antamien ohjeiden mukaisesti.</li>
</ol>
<p>Huomioitavaa on, että kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä samanaikaisesti.</p>
<p>Toisinaan oikeus- tai verotuskäytäntö saattaa yllättäen muuttua. Myös toimintaympäristössä tapahtuu usein muutoksia. Tällaisissa muutostilanteissa yleishyödyllisen yhteisön tulee voida luottaa Verohallinnon noudattamaan vakiintuneeseen verotuskäytäntöön ja erityisesti saamiinsa kirjallisiin kannanottoihin.</p>
<p>Luottamuksensuojan saamisesta alla kaksi verrattain ääripäihin sijoittuvaa esimerkkiä. Vaikka päätöksissä on kyse tietystä liiketoiminnasta, niiden lopputulosten periaatteista voidaan vetää ainakin jossain määrin johtopäätöksiä luottamuksensuojan soveltuvuutta arvioitaessa.</p>
<h3>Esimerkki 1</h3>
<p>Ensimmäisessä tapauksessa oli kyse yhtiöstä A, joka oli saanut pysäköintitoimintaansa koskevan Verohallinnon ennakkoratkaisun, jonka mukaan yhtiön toiminta oli arvonlisäverollista pysäköintitoimintaa ja näin ollen yhtiö A sai vähentää pysäköintitilan rakennuskustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron kokonaisuudessaan.</p>
<p>Vajaa vuosi A:ta koskevan ennakkoratkaisun antamisen jälkeen ja rakennuksen valmistumisvuonna eli keväällä 2012 korkein hallinto-oikeus antoi toista pysäköintiyhtiötä B:tä koskevan päätöksen, jonka perusteella A:n saaman Verohallinnon ennakkoratkaisun lopputulos olikin virheellinen. Pysäköintiyhtiö A:n ennakkoratkaisun voimassaolo päättyi vuoden 2012 lopussa. Näin ollen Verohallinto arvioi tilannetta uudelleen ja katsoi, että A:n toimintaan tulisi soveltaa KHO:n B:tä koskevan päätöksen mukaista tulkintaa ja poisti A:n alv-rekisteristä vuoden 2013 alusta lähtien.</p>
<p>A sai tätä rekisteristä poistamista koskevassa asiassa vuonna 2016 <a href="https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2016/201605115" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO:n päätöksen</a>, jonka mukaan yhtiön luottamusta oli sen saaman ennakkoratkaisun nojalla suojattava niin, että yhtiötä pidettiin toiminnastaan edelleen arvonlisäverovelvollisena myös vuonna 2013 ja sen jälkeen aina siihen saakka, kun rakennuskustannusten 10 vuoden tarkistusaika päättyi eli kunnes rakentamisen alv-vähennysten tarkistusvastuu päättyy. Näin ollen sittemmin ns. virheelliseksi todettu ennakkoratkaisulle annettiin vahva luottamuksensuoja, joka jatkui myös sen voimassa olon jälkeen jopa 8 vuotta.</p>
<h3>Esimerkki 2</h3>
<p>Toisessa tapauksessa oli kyse yleishyödyllisestä järjestöstä, jonka alayhdistykset olivat harjoittaneet viranomaista tukevaa toimintaa jo 1970-luvulta saakka. Yhdistysten kyseisen toiminnan yleishyödyllisyyttä ja siten verottomuutta ei oltu missään vaiheessa kyseenalaistettu, ei edes verotarkastuksessa. Verotarkastuksesta noin 5 vuotta myöhemmin toimintaa oli alkanut harjoittaa myös voittoa tavoittelevat yritykset, jolloin toimintaympäristössä oli syntynyt kilpailutilanne.</p>
<p>Verohallinto katsoi verotuspäätöksessään, että yhdistys toimi nyt kilpailuolosuhteissa ja tästä johtuen sen toiminta muuttui veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi. Tällaisessa yhdistyksestä riippumattomasta syystä syntyneessä kilpailutilanteessa yhdistyksen ei katsottu toimineen enää myöskään vilpittömässä mielessä, koska se ei ollut oma-aloitteisesti hakenut asiasta ennakkoratkaisua siinä vaiheessa, kun toisetkin toimijat ryhtyivät harjoittamaan vastaavaa toimintaa.</p>
<p>Vaikka verotarkastuskertomuksessa oli maininta toiminnasta yhtenä yhdistyksen toimintana eikä siitä saatua tuloa ollut jälkiverotettu (vaikkakin yhdistyksen toisenlaiseen toimintaan liittyvä tarvikemyynti oli katsottu veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi), oikaisulautakunta totesi päätöksessään, ettei toiminnan verotuksellista luonnetta olisi verotarkastuksessa ratkaistu. Verohallinto oli säännönmukaisen verotuksen yhteydessä antamassa kirjallisessa kannanotossaan jopa todennut verotarkastuksen osalta seuraavasti: ”Asiassa ei ole merkitystä, että yhdistyksen harjoittamaa elinkeinotoimintaa ei ole virheellisesti pidetty aikaisempina vuosina elinkeinotoimintana.”</p>
<blockquote><p>Vaikka siis Verohallinto tekee virheen, verovelvollisen tulisi itse ymmärtää, että Verohallinnon tulkinta on virheellinen ja siten toimia Verohallinnon päätöksen vastaisesti. Hämmentävää!</p></blockquote>
<p>Verovelvollisen tulee myös itse oivaltaa, että elinkeinotoiminnaksi katsottava toiminta on myös arvonlisäverollista, ellei toimintaa ole nimenomaisesti säädetty arvonlisäverottomaksi. Toiminnan muuttumisella veronalaiseksi ja erityisesti tilanteessa, jossa yhteisö menettää koko yleishyödyllisyyden, voi olla myös rahoituksen saamisen kannalta erittäin ikäviä vaikutuksia. Tällainen verotusaseman muutoksen johdosta yhteisö nimittäin usein menettää mahdollisuuden saada julkisia avustuksia ja vaikeuttaa rahankeräysluvan saantia.</p>
<p><a href="https://www.edilex.fi/verohallinnon_ohjeet/2000_0322.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Verohallinnon vuonna 2000 antamassa ohjeessa (diaarinro 569/38/2000)</a> Luottamuksensuoja verotusmenettelyssä on todettu, että tulkinnanvaraisesta asiasta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun joudutaan arvioimaan, onko verovelvollisen toimintaa ylipäänsä pidettävä elinkeinotoimintana. Kysymyksessä olevassa yhdistyksen tapauksessa sen toiminnassa ei ollut tapahtunut muutosta. Toiminta oli ainoastaan laajentunut viranomaisen kasvaneesta tarpeesta johtuen. Lisäksi markkinoille oli tullut toisia elinkeinonharjoittajia. Näistä yhdistyksestä riippumattomista muutoksista johtuen Verohallinto ja Verohallinnon oikaisulautakunta katsoivat, että yhdistykselle ei tullut antaa luottamuksensuojaa.</p>
<p>Edellä mainitut kaksi tapausta ovat täysin toistensa ääripäitä ja osoittavat, että luottamuksensuojan saamisesta ei ole selvästikään olemassa vakiintunutta käytäntöä, joten myös yleishyödyllisten yhteisöjen on syytä aina aktiivisesti ja oma-aloitteisesti selvittää toimintansa mahdollinen veronalaisuus.</p>


Kilpailutilanteen vaikutus yhdistyksen tai säätiön toiminnan verotukseen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Yhdistys voi tarjota jäsenilleen verovapaasti kaikenlaista, mutta ei mitä tahansa

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Satu Schmidt

Muut lukivat myös

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne