PWC Uutishuone

Kohti avoimempaa veroprosessia?

Verohallinto on viimeaikaisissa puheenvuoroissaan peräänkuuluttanut vuoropuhelua verovelvollisten kanssa. Puheiden lisäksi on käynnistetty erilaisia hankkeita, kuten reaaliaikaiset verotarkastukset, ja mm. siirtohinnoittelun osalta Verohallinto on käynnistänyt hankkeen, jossa se pyrkii auttamaan verovelvollista siirtohinnoitteludokumentaation laadinnassa. Kaikki tällaiset aloitteet, joiden tarkoituksena on tehdä verotuksesta entistä ennakoivampaa ja samalla jouhevoittaa verotusmenettelyä, ovat hyvin kannatettavia. Yrityksissä kuluu entistä enemmän aikaa erilaisten viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen ja kaikki muuhun kuin itse liiketoimintaan kulutettu aika ja resurssit lisäävät yritysten kustannuksia. Nykyisessä taloustilanteessa olisikin hyvin suotavaa, että yritykset voisivat nykyistä paremmin keskittyä liiketoimintansa kehittämiseen.

Jotta edellä mainitut tavoitteet avoimesta vuoropuhelusta toteutuisivat, on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että myös verovelvollinen voi luottaa siihen, että avoimesti Verohallinnon kanssa läpikäydyt asiat käsitellään lopulta niin kuin on Verohallinnon kanssa keskusteltu. Tähän liittyen haluan nostaa esille muutaman viimeaikaisen tapauksen, joissa olen verovelvollisia auttanut.

Kahdessa ensimmäisessä tapauksessa Verohallinto oli lähettänyt vuosittaisen verotusmenettelyn yhteydessä kyselykirjeen verovelvolliselle liittyen tiettyihin vähennyksiin, joita verovelvollinen oli vaatinut tehtäväksi veroilmoituksellaan. Molemmissa tapauksissa Verohallinto oli kyselykirjeessään esittänyt lukuisan joukon lisätietopyyntöjä ja pyytänyt verovelvollista selvittämään hyvin tarkasti juuri kyseisiä eriä. Verovelvollinen oli antanut kaikki pyydetyt tiedot ja vastannut avoimesti Verohallinnon esittämiin kysymyksiin. Toisessa näistä tapauksista selvityspyyntöjä oli lähetetty jopa kolmesti.

Pitkän kirjeenvaihdon jälkeen verotoimisto tutkittuaan asiat hyväksyi vähennysvaatimukset ja toisessa tapauksessa jopa kirjallisesti ilmoitti, ettei kyseessä ole verotusmenettelylaissa tarkoitettu veronkierto.

Veroasiamies kuitenkin valitti samasta asiasta vuotta myöhemmin ja verotuksen oikaisulautakunta lopulta päätyi siihen, etteivät kyseiset erät olleet vähennyskelpoisia. Mielenkiintoista näissä tapauksissa on kuitenkin oikaisulautakunnan päätöksien perustelut. Molemmissa tapauksissa verotuksen oikaisulautakunta toteaa, ettei verovelvolliselle ole annettava luottamuksen suojaa, vaikka asiaa on käyty perusteellisesti läpi verotoimiston kanssa. Oikaisulautakunta perustelee kantaansa seuraavasti: ”Verovelvollinen on sinänsä vastannut kaikkiin verotoimiston esittämiin kysymyksiin ja tietopyyntöihin totuudenmukaisesti, mutta ei ole kuitenkaan oma-aloitteisesti toimittanut selvityksiä kaikista asiaan vaikuttavista asioista.” Asiaa pidettiin veronkiertämisenä!

Verovelvollisen kannalta on hyvin vaikea ymmärtää lopputulosta, sillä Verohallinnon veroasiantuntija on selvittänyt asiaa perusteellisesti ja päätynyt faktat tutkittuaan perusteltuun lopputulokseen. Miten verovelvollinen olisi tällaisissa tilanteissa voinut tietää, että verotuksen ammattilaisen esittämien kysymysten lisäksi olisi verovelvollisen pitänyt vielä toimittaa lisäselvityksiä? Pitääkö verovelvollisen olla pätevämpi veroasiantuntija kuin viranomaisen, joka on verotuksen ammattilainen?

Kolmannessa tapauksessa verovelvollinen oli ollut yhteydessä verotoimistoon ja kysynyt, kuinka heidän tulee menetellä tietyssä tilanteessa. Saatuaan ohjeen verotoimistosta verovelvollinen oli toiminut tämän ohjeen mukaisesti. Myöhemmin sama verotoimisto kuitenkin ilmoitti, ettei verovelvollisen toimintatapa ollutkaan oikea. Antamassaan päätöksessä Verohallinto toteaa, ettei aiemmin käytyä keskustelua voida todistaa, joten luottamuksen suojaa ei ole tarvetta tässäkään tapauksessa antaa.

Edellä kuvatut tilanteet rapauttavat luottamusta Verohallinnon avointa ja asiakaslähtöistä keskustelua kohtaan. Mielestäni avoin keskustelu ja asioiden ratkominen ennakkoon viranomaisen kanssa ovat nykypäivää ja antavat mahdollisuuden entistä joustavampaan veroprosessiin sekä reaaliaikaiseen oikeusturvaan. Hyvällä yhteistyöllä voidaan myös välttää kalliit, vuosikausia kestävät muutoksenhaku- ja oikeusprosessit. Enää prosessista puuttuu luottamus!