Kolme vinkkiä arvonlisäverokulujen pienentämiseen

1. Vähennysoikeuden jakaminen yleiskuluissa

Mikäli osto liittyy sekä verolliseen että verottomaan toimintaan, nk. yleiskulujen arvonlisävero tulee jakaa verollisen ja verottoman liiketoiminnan suhteessa. Jako (ns. jakoavain) voidaan tehdä joko liikevaihdon, henkilötuntien, henkilömäärän, neliöiden tai muun tekijän perusteella, jonka voidaan katsoa parhaiten kuvaavan ostojen käyttösuhdetta. Verottaja ei määrittele tarkemmin, miten jako on tehtävä ja tämä antaa erilaisia mahdollisuuksia yleiskulujen vähennyksen optimoimiseen. Valitsemalla jakomallin oikein yritys voi saavuttaa suuriakin säästöjä, kunhan kulujen jakautuminen voidaan perustella objektiivisesti. On hyvä huomata, että niin sanottuja jakoavaimia voi yrityksellä olla useita kulujen luonteesta riippuen.

2. Konsernin rahoituskulujen vaikutus vähennysoikeuteen

Rahoitukseen liittyvät kustannukset ovat lähtökohtaisesti vähennyskelvottomia. Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä on tietyissä tilanteissa kuitenkin katsottu, ettei konsernin emon vähennysoikeuteen vaikuta tytäryhtiöille annetut lainat tai muut vastaavat konsernin rahoituskustannukset. Tämä on merkittävä vahvistus epäselvyyttä pitkään aiheuttaneelle, mutta sinänsä arvonlisäverodirektiivin ja arvonlisäverolain mukaiselle vähennysoikeudelle. Mikäli konserniyhtiöllä on rahoituskuluja, niiden vaikutus vähennysoikeuteen olisi yrityksen edun mukaista selvittää. Hallinnointipalkkiota perimällä sekä kustannusten oikealla kohdentamisella konsernissa voidaan muutenkin päästä merkittäviin arvonlisäverosäästöihin.

3. Kiinteistöt yritysjärjestelyissä tai yritystä myytäessä

Erilaisissa yrityksen myyntiin ja muihin yritysjärjestelyihin liittyvissä tilanteissa on tärkeää huomata siirtyviin kiinteistöihin ja rakennuksiin (myös vuokratilat) liittyvät arvonlisäverokysymykset. Esimerkiksi kiinteistöön kohdistuvat uudisrakennus- ja perusparannuskustannukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jos tällainen kiinteistö tai rakennus siirretään verottomaan käyttöön 10 vuoden sisällä rakennustöiden valmistumisesta.

Mikäli suunnittelua ei tehdä alusta lähtien järkevästi pohtien transaktioita myös tulevaisuutta silmällä pitäen, vaarana on, että osa rakennus- ja perusparannuskustannuksista joudutaan palauttamaan valtiolle. Tämä voi puolestaan aiheuttaa sen, ettei ostaja haluakaan ostaa kiinteistöä tai rakennusta (tämä koskee myös kiinteistöyhtiön osakkeita).

Olethan yhteydessä, jos tarvitset apua esimerkiksi kustannusten jakamisen mallintamiseen tai arvonlisäverotuksen näkökulmasta tehokkaan liiketoiminnan järjestämisen suunnitteluun!