PWC Uutishuone
PWC Uutishuone

Komission veropaketin vaikutukset välilliseen verotukseen

Euroopan komissio julkaisi 15.7.2020 uuden lainsäädäntöpaketin (Tax Package), ikään kuin tiekartan verotuksen kehittämiselle. Paketti koostuu kolmesta erillisestä toisiaan täydentävästä osasta. Tarkoituksena on modernisoida verotusta ja tehdä siitä reilumpaa ja selkeämpää verovelvollisille. Yksi näistä kolmesta lainsäädäntöpaketin osasta on Tax action plan, joka koostuu 25 konkreettisesta aloitteesta. Niistä suurin osa koskee välillistä verotusta. Komission on tarkoitus implementoida aloitteet vuoteen 2024 mennessä. 

Seuraavassa on yhteenveto välillistä verotusta koskevista aloitteista. Aloitteet ovat yllätyksettömiä ja tavoittelevat selkeää ja yksinkertaista verotusta. Suurin osa vaikuttaa myös edistävän tätä tavoitetta, mutta yksityiskohtien puuttuessa on vaikea ennakoida muutosten todennäköisyyttä.

Rekisteröinti (2022–2023)

Tehokas rekisteröinti on ensimmäinen askel sen varmistamiseksi, että veronmaksajat maksavat osuutensa. Rekisteröinnin tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ollakseen tehokasta.

Komissio ehdottaa yhteistä alv-rekisteröintiä EU:n alueella. Samaa ehdotettiin jo vuosituhannen alussa, mutta nykyinen teknologia mahdollistaisi hankkeen toteuttamisen varsinkin, kun B2C-kaupassa otetaan laajasti käyttöön one stop shop -menettely heinäkuussa 2021.

Komissio toteuttaa pilottihankkeen arvioidakseen, mitä digitaalisia ratkaisuja voidaan käyttää ja miten tietoja voidaan hyödyntää paremmin luotaessa digitaalisia palveluja veronmaksajille. Hankkeessa kartoitetaan myös, miten nämä tukevat paremmin veroviranomaisten työtä unionin tasolla. Komissio julkaisee raportin pilottihankkeen päätelmistä ja suosituksista.

Suomi on verotuksen digitalisoinnissa maailman kärkimaita ja toivottavasti tulee olemaan esimerkkivaltiona. Suomessakin ulkomaalaisen yhtiön rekisteröinnissä ja OmaVeron käytössä oli haasteita, joista voidaan ottaa oppia EU:ssa.

Raportointi (2022–2023)

Komissio antaa lainsäädäntöehdotuksen nykyaikaistaakseen arvonlisäveron ilmoittamista. Aloitteen tulisi mahdollistaa nopeampi, mahdollisesti reaaliaikainen nykyistä yksityiskohtaisempi tietojen vaihto EU:n sisäisessä myynnissä. Tähän uudistukseen liittyen tarkoitus on myös tutkia sähköisen laskutuksen laajentamista.

Komissio laajentaa arvonlisäveron one stop shop -järjestelmää entisestään. Erityisjärjestelmä on koskenut vuodesta 2015 lähtien telekommunikaatio-, lähetys- ja sähköisiä palveluita ja 1.7.2021 se laajenee koskemaan myös muiden tavaroiden ja palveluiden kaukomyyntiä. Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa kaikkien B2C-transaktioiden ilmoittaminen yhdellä arvonlisäveroilmoituksella kiinteästä toimipaikasta käsin.

Maksut (2020–2021):

Varmistaakseen, että maksut tapahtuvat tehokkaimmalla tavalla, veroviranomaisten tulisi laajentaa sähköisten maksujen menetelmiä veronmaksajille. Alv-velvollisille, työntekijöille ja muille edustajille ja välittäjille, jotka maksavat veroja veronmaksajan puolesta, tulisi olla hyötyä sähköisistä palveluista. Maksujen helpottaminen vaikuttaa erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka suhteellisesti kohtaavat korkeimmat kustannukset säännösten noudattamisesta. Suomessakin esimerkiksi kiinteistöalalla palautukset kestävät kohtuuttomaan pitkään, mutta olemme kuitenkin paljon paremmassa asemassa kuin monessa muussa jäsenvaltiossa.

Veroviranomaisten tulisi käsitellä palautukset mahdollisimman nopeasti, jotta vältettäisiin kassavirtaongelmia. Parantaakseen veronmaksumenettelyn tehokkuutta EU:ssa, komissio toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

Komissio esittää suosituksia maksamatta olevien verojen takaisinperinnän parantamiseksi. Komission raportin mukaan tehokkuuden ja toimivuuden takaamiseksi jäsenvaltioiden olisi vahvistettava sisäisiä veronkantojärjestelmiään ja otettava käyttöön riittävästi resursseja käsitelläkseen verojen takaisinperintää. 

2022–2023:

Veronmaksajien pitäisi tietää selkeästi ja etukäteen, minne heidän odotetaan maksavan verot. Komissio antaa lainsäädäntöehdotuksen selventääkseen, missä veronmaksaja katsotaan verovelvolliseksi rajat ylittävissä tilanteissa. Tällä aloitteella pyritään varmistamaan johdonmukaisempi verovelvollisuuden määritelmä sisämarkkinoilla. 

Valvonta, tarkastaminen ja viranomaisten yhteistyö (2022–2023)

Oikeudenmukainen verotus on Euroopan sosiaalisen mallin perusta. Sen ylläpitämiseksi verovelvollisten oletetaan ilmoittavan ja maksavan verot ajoissa. Suurin osa verovelvollisista toimii näin, mutta valitettavasti kaikki eivät. Tehostaakseen verojen tarkastusprosessia ja valvontaa komissio ryhtyy useisiin toimiin kehittääkseen Eurofisc-verkostoa. Komissio ehdottaa asetusta perustaakseen Eurofiscille mahdollisuuden arvonlisäveropetosten valvontaan rajat ylittävissä transaktioissa. Uudistuksilla on tarkoitus antaa Eurofiscille enemmän työkaluja ja dataa petosten valvontaa varten.

2020–2021:

Komissio päivittää direktiiviä hallinnollisesta yhteistyöstä laajentaakseen omaa toimivaltaansa ja vahvistaakseen hallinnollisen yhteistyön kehystä. Muutokset liittyvät kryptovaluutan käyttöön maksu- ja sijoitusvälineenä. Komission raportin mukaan krypto- ja e-valuutat ovat heikentäneet verotuksen läpinäkyvyyttä ja ovat suuri riski.

Lue myös: PwC Annual Global Crypto Tax Report 2020

Komissio tekee tarpeelliset muutokset asetukseen (EU) 904/2010 arvonlisäveron turvaamiseksi yhteisömyynnissä. Komissio selvittää kuinka mahdollistetaan manuaalisen datan siirron sijasta automaattinen datan siirto sähköisissä järjestelmissä. 

Komissio aloittaa neuvottelut hallinnollisesta yhteistyöstä tärkeimpien kolmansien maiden kanssa (samanlaisesta yhteistyöstä kuin esim. Norjan kanssa). Neuvottelut aloitetaan ensin tärkeimpien EU-maiden kanssa.

Riidat (2020–2021)

Ensisijaisena tavoitteena on riitojen ehkäiseminen ja oikeusvarmuuden tarjoaminen veronmaksajille. Välttääkseen riita-asioita tai selvittääkseen ne mahdollisimman tehokkaasti, komissio tekee seuraavat toimenpiteet:

Komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa pysyvän riitojenratkaisuelimen, ns. pysyvän komitean, perustamiseksi, jonka oikeusperustasta on säädetty direktiivissä (1852/2017) veroriitojen ratkaisumekanismeista Euroopan unionissa. Pysyvän komitean odotetaan parantavan mm. riitojen ratkaisun tehokkuutta jäsenvaltioissa. Jonkinlainen  arbitraatiomenettely olisi omiaan tuomaan oikeusvarmuutta sisäkauppaan, mutta yhteiselle tulkinnalle on vielä paljon esteitä. Selvempi ja yksinkertaisempi direktiivien sääntelytapa vasta mahdollistaisi yhtenäisen tulkinnan.

2022–2023:

Jokaisessa arvonlisäveroon liittyvän kaupan vaiheessa tarvitaan mekanismit riitojen estämiseksi ja ratkaisemiseksi, mitä arvonlisäverodirektiivin täytäntöönpanoa koskeviin säännöksiin tulee. Näin varmistetaan arvonlisäveron oikeusvarmuuden, puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet. Komissio tarkastelee kaikki mahdolliset vaihtoehdot ja esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksella arvonlisäveroriitojen estämis- ja riitojenratkaisumekanismista.

Kilpailukykyisemmät sisämarkkinat sääntelyä yksinkertaistamalla (2020–2021)

Komissio päivittää rahoituspalveluita koskevia sääntöjä. Rahoituspalveluiden arvonlisäverotusta koskeva sääntely tuli voimaan ensimmäistä kertaa 1977 ja tarkoituksena on nyt uudistaa näitä vanhentuneita säännöksiä. Säännösuudistukset ottavat huomioon talouden digitalisaation ja rahoitus- ja vakuutuspalveluiden ulkoistamisen. Pahasti vanhentunut lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö olisi uudistettava kokonaan ja samalla laajennettava veropohjaa. Nykyinen järjestelmä erilaisine tulkintoineen vääristää kilpailua EU:n sisällä ja heikentää EU:n kilpailukykyä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. 

Arvonlisäveron suurimpia maksajia ovat finanssialan yritykset ja tuotantoketjuissa aiheuttavat suurimmat piilevät verorasitukset myös muille yhtiöille. Vihdoinkin pitäisi päästä arvioimasta, milloin alihankintana ostettu palvelu on erillinen, erityinen ja olennainen tuotetulle rahoituspalvelulle.

Komissio muuttaa arvonlisäverokomitean (VAT Committee) statusta. Tällä hetkellä sillä ei ole valtuuksia lainsäädännön valmisteluun tai toimeenpanoon. Arvonlisäverokomiteasta tehtäisiin taho, joka valvoo komission lainsäädännön käyttöönottoa.

2022–2023:

Komissio päivittää ja yksinkertaistaa matkatoimistoja koskevaa sääntelyä. Arvonlisäverodirektiivin matkatoimistoja koskevaa sääntelyä ei sovelleta yhdenmukaisesti unionissa. Vallitsevat säännöt aiheuttavat myös kilpailun vääristymistä EU:n sisäisten toimijoiden ja kolmansien maiden toimijoiden – jotka järjestävät matkoja EU:ssa – välillä. Kestoaiheen maaliin saattaminen voi jäädä nytkin vain tavoitteeksi.

Alustatalouden kehitys on myös herättänyt kysymyksiä palvelun käyttäjien arvonlisäverotuksesta. Komissio esittää arvonlisäverodirektiiviin muutoksen, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja parantaa oikeusvarmuutta toimijoiden keskuudessa. Mahdollisuutta myös siihen, että alustat varmistaisivat arvonlisäveron keräämisen, arvioidaan. 

Hanke on erityisen tärkeä, koska vakiintuneet tulkinnat arvonlisäverollisuudesta on alustataloudessa käännetty päälaelleen.

Peruskysymys, kuka on myyjä, olisi saatava ratkaistua nopeasti ja samalla tavalla kaikilla toimialoilla. Ensimmäisenä olisi ratkaistava kuitenkin komissiokauppaa koskevan säännöksen yhtenäinen tulkinta eli kysymys siitä, mikä on alusta ja kuka on kenenkin asiakas.

Komissio esittää lainsäädäntöehdotuksen henkilökuljetussektorin vapautusten tarkastamiseksi. Henkilökuljetussektori sisältää useita vapautuksia arvonlisäverosta ja näiden yhdenmukaisuus tulee tarkastettavaksi ottaen huomioon Euroopan Green Dealin. Uudistus sisältää yksinkertaistuksia henkilökuljetuksen verotuspaikkasääntöihin. Tämäkin kestoaihe voi jäädä vielä ratkaisematta varsinkin kun muutoksella tulisi todennäköisesti lisää verorasitusta jo nyt kurimuksessa elävälle matkailualalle. Kuitenkin tältä alueelta olisi saatava kitkettyä pois aiheettomat verovapautukset, jotka aiheuttava kilpailuvääristymää.

Vallitsevat säännöt tekevät valmisteveron alaisten tuotteiden kaukomyynnin hankalaksi maksujen ja byrokratian vuoksi. Komissio arvioi mahdollisuuksia yksinkertaistaa näitä sääntöjä minimoidakseen kilpailun vääristymisen online- ja kivijalkakauppojen välillä ja ehkäistäkseen petollista toimintaa.