PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Seuraavassa on yhteenveto välillistä verotusta koskevista aloitteista. Aloitteet ovat yllätyksettömiä ja tavoittelevat selkeää ja yksinkertaista verotusta. Suurin osa vaikuttaa myös edistävän tätä tavoitetta, mutta yksityiskohtien puuttuessa on vaikea ennakoida muutosten todennäköisyyttä.
<h3>Rekisteröinti (2022–2023)</h3>
Tehokas rekisteröinti on ensimmäinen askel sen varmistamiseksi, että veronmaksajat maksavat osuutensa. Rekisteröinnin tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ollakseen tehokasta.
Komissio ehdottaa yhteistä alv-rekisteröintiä EU:n alueella. Samaa ehdotettiin jo vuosituhannen alussa, mutta nykyinen teknologia mahdollistaisi hankkeen toteuttamisen varsinkin, kun B2C-kaupassa otetaan laajasti käyttöön one stop shop -menettely heinäkuussa 2021.
Komissio toteuttaa pilottihankkeen arvioidakseen, mitä digitaalisia ratkaisuja voidaan käyttää ja miten tietoja voidaan hyödyntää paremmin luotaessa digitaalisia palveluja veronmaksajille. Hankkeessa kartoitetaan myös, miten nämä tukevat paremmin veroviranomaisten työtä unionin tasolla. Komissio julkaisee raportin pilottihankkeen päätelmistä ja suosituksista.
Suomi on verotuksen digitalisoinnissa maailman kärkimaita ja toivottavasti tulee olemaan esimerkkivaltiona. Suomessakin ulkomaalaisen yhtiön rekisteröinnissä ja OmaVeron käytössä oli haasteita, joista voidaan ottaa oppia EU:ssa.
<h3>Raportointi (2022–2023)</h3>
Komissio antaa lainsäädäntöehdotuksen nykyaikaistaakseen arvonlisäveron ilmoittamista. Aloitteen tulisi mahdollistaa nopeampi, mahdollisesti reaaliaikainen nykyistä yksityiskohtaisempi tietojen vaihto EU:n sisäisessä myynnissä. Tähän uudistukseen liittyen tarkoitus on myös tutkia sähköisen laskutuksen laajentamista.
Komissio laajentaa arvonlisäveron one stop shop -järjestelmää entisestään. Erityisjärjestelmä on koskenut vuodesta 2015 lähtien telekommunikaatio-, lähetys- ja sähköisiä palveluita ja 1.7.2021 se laajenee koskemaan myös muiden tavaroiden ja palveluiden kaukomyyntiä. Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa kaikkien B2C-transaktioiden ilmoittaminen yhdellä arvonlisäveroilmoituksella kiinteästä toimipaikasta käsin.
<h3>Maksut (2020–2021):</h3>
Varmistaakseen, että maksut tapahtuvat tehokkaimmalla tavalla, veroviranomaisten tulisi laajentaa sähköisten maksujen menetelmiä veronmaksajille. Alv-velvollisille, työntekijöille ja muille edustajille ja välittäjille, jotka maksavat veroja veronmaksajan puolesta, tulisi olla hyötyä sähköisistä palveluista. Maksujen helpottaminen vaikuttaa erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka suhteellisesti kohtaavat korkeimmat kustannukset säännösten noudattamisesta. Suomessakin esimerkiksi kiinteistöalalla palautukset kestävät kohtuuttomaan pitkään, mutta olemme kuitenkin paljon paremmassa asemassa kuin monessa muussa jäsenvaltiossa.
Veroviranomaisten tulisi käsitellä palautukset mahdollisimman nopeasti, jotta vältettäisiin kassavirtaongelmia. Parantaakseen veronmaksumenettelyn tehokkuutta EU:ssa, komissio toteuttaa seuraavat toimenpiteet:
Komissio esittää suosituksia maksamatta olevien verojen takaisinperinnän parantamiseksi. Komission raportin mukaan tehokkuuden ja toimivuuden takaamiseksi jäsenvaltioiden olisi vahvistettava sisäisiä veronkantojärjestelmiään ja otettava käyttöön riittävästi resursseja käsitelläkseen verojen takaisinperintää. 
2022–2023:
Veronmaksajien pitäisi tietää selkeästi ja etukäteen, minne heidän odotetaan maksavan verot. Komissio antaa lainsäädäntöehdotuksen selventääkseen, missä veronmaksaja katsotaan verovelvolliseksi rajat ylittävissä tilanteissa. Tällä aloitteella pyritään varmistamaan johdonmukaisempi verovelvollisuuden määritelmä sisämarkkinoilla. 
<h3>Valvonta, tarkastaminen ja viranomaisten yhteistyö (2022–2023)</h3>
Oikeudenmukainen verotus on Euroopan sosiaalisen mallin perusta. Sen ylläpitämiseksi verovelvollisten oletetaan ilmoittavan ja maksavan verot ajoissa. Suurin osa verovelvollisista toimii näin, mutta valitettavasti kaikki eivät. Tehostaakseen verojen tarkastusprosessia ja valvontaa komissio ryhtyy useisiin toimiin kehittääkseen Eurofisc-verkostoa. Komissio ehdottaa asetusta perustaakseen Eurofiscille mahdollisuuden arvonlisäveropetosten valvontaan rajat ylittävissä transaktioissa. Uudistuksilla on tarkoitus antaa Eurofiscille enemmän työkaluja ja dataa petosten valvontaa varten.
2020–2021:
Komissio päivittää direktiiviä hallinnollisesta yhteistyöstä laajentaakseen omaa toimivaltaansa ja vahvistaakseen hallinnollisen yhteistyön kehystä. Muutokset liittyvät kryptovaluutan käyttöön maksu- ja sijoitusvälineenä. Komission raportin mukaan krypto- ja e-valuutat ovat heikentäneet verotuksen läpinäkyvyyttä ja ovat suuri riski.
<a href="https://www.pwchk.com/en/research-and-insights/fintech/pwc-annual-global-crypto-tax-report-2020.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Lue myös: PwC Annual Global Crypto Tax Report 2020</a>
Komissio tekee tarpeelliset muutokset asetukseen (EU) 904/2010 arvonlisäveron turvaamiseksi yhteisömyynnissä. Komissio selvittää kuinka mahdollistetaan manuaalisen datan siirron sijasta automaattinen datan siirto sähköisissä järjestelmissä. 
Komissio aloittaa neuvottelut hallinnollisesta yhteistyöstä tärkeimpien kolmansien maiden kanssa (samanlaisesta yhteistyöstä kuin esim. Norjan kanssa). Neuvottelut aloitetaan ensin tärkeimpien EU-maiden kanssa.
<h3>Riidat (2020–2021)</h3>
Ensisijaisena tavoitteena on riitojen ehkäiseminen ja oikeusvarmuuden tarjoaminen veronmaksajille. Välttääkseen riita-asioita tai selvittääkseen ne mahdollisimman tehokkaasti, komissio tekee seuraavat toimenpiteet:
Komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa pysyvän riitojenratkaisuelimen, ns. pysyvän komitean, perustamiseksi, jonka oikeusperustasta on säädetty direktiivissä (1852/2017) veroriitojen ratkaisumekanismeista Euroopan unionissa. Pysyvän komitean odotetaan parantavan mm. riitojen ratkaisun tehokkuutta jäsenvaltioissa. Jonkinlainen  arbitraatiomenettely olisi omiaan tuomaan oikeusvarmuutta sisäkauppaan, mutta yhteiselle tulkinnalle on vielä paljon esteitä. Selvempi ja yksinkertaisempi direktiivien sääntelytapa vasta mahdollistaisi yhtenäisen tulkinnan.
2022–2023:
Jokaisessa arvonlisäveroon liittyvän kaupan vaiheessa tarvitaan mekanismit riitojen estämiseksi ja ratkaisemiseksi, mitä arvonlisäverodirektiivin täytäntöönpanoa koskeviin säännöksiin tulee. Näin varmistetaan arvonlisäveron oikeusvarmuuden, puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet. Komissio tarkastelee kaikki mahdolliset vaihtoehdot ja esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksella arvonlisäveroriitojen estämis- ja riitojenratkaisumekanismista.
<h3>Kilpailukykyisemmät sisämarkkinat sääntelyä yksinkertaistamalla (2020–2021)</h3>
Komissio päivittää rahoituspalveluita koskevia sääntöjä. Rahoituspalveluiden arvonlisäverotusta koskeva sääntely tuli voimaan ensimmäistä kertaa 1977 ja tarkoituksena on nyt uudistaa näitä vanhentuneita säännöksiä. Säännösuudistukset ottavat huomioon talouden digitalisaation ja rahoitus- ja vakuutuspalveluiden ulkoistamisen. Pahasti vanhentunut lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö olisi uudistettava kokonaan ja samalla laajennettava veropohjaa. Nykyinen järjestelmä erilaisine tulkintoineen vääristää kilpailua EU:n sisällä ja heikentää EU:n kilpailukykyä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. 
Arvonlisäveron suurimpia maksajia ovat finanssialan yritykset ja tuotantoketjuissa aiheuttavat suurimmat piilevät verorasitukset myös muille yhtiöille. Vihdoinkin pitäisi päästä arvioimasta, milloin alihankintana ostettu palvelu on erillinen, erityinen ja olennainen tuotetulle rahoituspalvelulle.
Komissio muuttaa arvonlisäverokomitean (VAT Committee) statusta. Tällä hetkellä sillä ei ole valtuuksia lainsäädännön valmisteluun tai toimeenpanoon. Arvonlisäverokomiteasta tehtäisiin taho, joka valvoo komission lainsäädännön käyttöönottoa.
2022–2023:
Komissio päivittää ja yksinkertaistaa matkatoimistoja koskevaa sääntelyä. Arvonlisäverodirektiivin matkatoimistoja koskevaa sääntelyä ei sovelleta yhdenmukaisesti unionissa. Vallitsevat säännöt aiheuttavat myös kilpailun vääristymistä EU:n sisäisten toimijoiden ja kolmansien maiden toimijoiden – jotka järjestävät matkoja EU:ssa – välillä. Kestoaiheen maaliin saattaminen voi jäädä nytkin vain tavoitteeksi.
Alustatalouden kehitys on myös herättänyt kysymyksiä palvelun käyttäjien arvonlisäverotuksesta. Komissio esittää arvonlisäverodirektiiviin muutoksen, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja parantaa oikeusvarmuutta toimijoiden keskuudessa. Mahdollisuutta myös siihen, että alustat varmistaisivat arvonlisäveron keräämisen, arvioidaan. 
<blockquote>Hanke on erityisen tärkeä, koska vakiintuneet tulkinnat arvonlisäverollisuudesta on alustataloudessa käännetty päälaelleen. </blockquote>
Peruskysymys, kuka on myyjä, olisi saatava ratkaistua nopeasti ja samalla tavalla kaikilla toimialoilla. Ensimmäisenä olisi ratkaistava kuitenkin komissiokauppaa koskevan säännöksen yhtenäinen tulkinta eli kysymys siitä, mikä on alusta ja kuka on kenenkin asiakas.
Komissio esittää lainsäädäntöehdotuksen henkilökuljetussektorin vapautusten tarkastamiseksi. Henkilökuljetussektori sisältää useita vapautuksia arvonlisäverosta ja näiden yhdenmukaisuus tulee tarkastettavaksi ottaen huomioon Euroopan Green Dealin. Uudistus sisältää yksinkertaistuksia henkilökuljetuksen verotuspaikkasääntöihin. Tämäkin kestoaihe voi jäädä vielä ratkaisematta varsinkin kun muutoksella tulisi todennäköisesti lisää verorasitusta jo nyt kurimuksessa elävälle matkailualalle. Kuitenkin tältä alueelta olisi saatava kitkettyä pois aiheettomat verovapautukset, jotka aiheuttava kilpailuvääristymää.
Vallitsevat säännöt tekevät valmisteveron alaisten tuotteiden kaukomyynnin hankalaksi maksujen ja byrokratian vuoksi. Komissio arvioi mahdollisuuksia yksinkertaistaa näitä sääntöjä minimoidakseen kilpailun vääristymisen online- ja kivijalkakauppojen välillä ja ehkäistäkseen petollista toimintaa.

Komission veropaketin vaikutukset välilliseen verotukseen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Laitinen

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta