Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Hallitus antoi syyskuun lopussa <a href="https://uutishuone.pwc.fi/hallituksen-esitys-150-2018-vp-korkojen-vahennyskelpoisuuden-rajoituksista/">esityksen uusiksi säännöksiksi, joiden mukaan korkojen vähentämiseen yhteisöjen verotuksessa tulee lisää rajoituksia</a>. Muutoksilla Suomi implementoi ns. ATAD-direktiivin (EU 2016/1164) korkojen vähennyskelpoisuutta koskevat rajoitukset.
Muutosten tarkempi sisältö lienee jo monelle tuttu. Lyhyesti tiivistettynä nettokorkomenoja saisi jatkossa vähentää 25 % verotuksellisesta EBITDista mikäli nettokorkomenot ylittävät 0,5 miljoonan rajan verovuodessa. Ns. konsernin ulkopuolisille maksettuja korkoja saa vähentää kuitenkin aina 3,0 miljoonaa euroa verovuodessa. Rajoitukset koskevat sekä konsernin sisäisiä että ulkoisia velkoja. Ehdotetut muutokset sisältävät myös tiettyjä helpotuksia pääsäännöstä.
<h2>Perustelut direktiiviä tiukemmalle linjalle ontuvat</h2>
Direktiivissä on säädetty tietty minimisisältö rajoituksille ja vastaavasti useita poikkeuksia ja helpotuksia rajoituksista laajemmin kuin Suomi on implementoimassa. Direktiivin asettaman rajan mukaan voitaisiin korkoja vähentää aina 30 % verotuksellisesta EBITDAsta. Vastaavasti direktiivi sallii, että 30 %:n rajoitusta sovelletaan vasta kun nettokorkomenot ylittävät 3,0 miljoonan rajan vuodessa.
<blockquote>Direktiivin ja hallituksen esityksen ero on selvä: Suomi on säätämässä direktiiviä selvästi tiukempia korkojen vähennyskelpoisuuden rajoituksia.</blockquote>
Mielestäni hallituksen esityksessä ei esitetä selkeitä perusteita direktiiviä tiukemmalle säännökselle. Hallituksen esityksen taloudellisesta vaikutusarvioinnista ei ainakaan saa kuvaa, että Suomessa koroista johtuvasta aggressiivisesta verosuunnittelusta koituisi veromenetyksiä. Puhumattakaan siitä, että ne olisivat muita EU-maita suurempia, tai että Suomessa esiintyisi muita EU-maita enemmän aggressiivista verosuunnittelua.
Myös lainsäädännön arviointineuvosto kiinnitti asiaan huomiota 19.9.2018 julkaisemassaan lausunnossa. Lausunnossa todetaan, ettei selkeää näyttöä aggressiivisen verosuunnittelun vaikutuksista ole esitetty eikä vastaavasti ole arvioitu tarkemmin sitä, millaista verokilpailua Suomi maana kohtaa. Edelleen lausunnossa todetaan, että hallituksen esityksessäkin on nostettu esiin, että ehdotetuilla rajoituksilla voi olla negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja investointeihin.
<blockquote>Ehdotetut muutokset kohdentuvat käytännössä melko suppeaan, mutta kansantaloudellisesti merkittävään joukkoon yrityksiä.</blockquote>
Kysynkin, mikä tarve Suomella on säätää direktiiviä tiukemmat rajoitukset? Onko niin, että Suomessa on monia EU-maita suurempi riski ei-toivotusta aggressiivisesta verosuunnittelusta ja muita maita suurempi riski verotulojen menettämisestä? Johtavatko ehdotetut muutokset Suomelle parempaan lopputulokseen kuin täysi direktiivin liikkumavaran hyödyntäminen?
<h2>Muutoksella vain vähäinen vaikutus verotuloihin</h2>
Ehdotettujen muutosten vaikutukset verotuloihin eivät ole merkittävät, näyttöä aggressiivisen verosuunnittelu laajuudesta ei ole eikä ehdotus lisää investointeja tai paranna työllisyyttä. Emme myöskään ole Euroopan taloudellisessa keskiössä sijaitseva maa, johon kaikki haluavat ja jossa voimme valita meille sopivat investoijat ja markkinatoimijat.
Ehkä on syytä muistuttaa, että verotusmallistamme johtuen yhteisöjen maksamat tuloverot ovat käytännössä hyvin pieni osa verotuloja. Sen sijaan työn ja kulutuksen verottaminen muodostavat tosiasiallisesti merkittävimmät tulonlähteet valtiolle ja kunnille. Suomen yhteiskunnan taloudellisen kehityksen turvaamiseksi meidän pitää maana keskittyä siihen, että taloudellinen aktiivisuus Suomessa lisääntyy. Taloudellinen aktiivisuus kasvattaa niitä verotuloja, jotka ovat yhteiskunnallemme tärkeitä ja kasvattavat hyvinvointia.
Verolainsäädäntö ei yksin ratkaise sijoittautumista tai investointeja, mutta se voi olla yksi useammasta ratkaisevasta muuttujasta.
<blockquote>Suomen talouden kannalta haluan suomalaisena, että kantaisimme eniten huolta siitä, miten saamme Suomeen lisää liiketoimintaa ja lisää yrityksiä – tulevat ne Suomesta tai Suomen ulkopuolelta.</blockquote>
Siksi on hämmentävää nähdä, kuinka haluamme omaehtoisesti heikentää mahdollisuuksiamme maana kansainvälisessä kilpailussa.
&nbsp;

Korkojen vähennyskelpoisuutta koskevia rajoituksia ollaan tiukentamassa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Petri Seppälä

Muut lukivat myös

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Key topics shaping our future