PWC Uutishuone

Korkotuotot olivat säätiön henkilökohtaisen tulolähteen verovapaata tuloa

Tilannetta kokonaisuutena arvioiden KHO katsoi voitonjakolainalle maksettavan korkotuoton olevan säätiön verovapaata TVL-tuloa.

Korkein hallinto-oikeus antoi 7.2.2017 vuosikirjaratkaisun KHO 2017:20, joka käsitteli yleishyödyllisen säätiön voitonjakolainalle maksettavan korkotuoton veronalaisuutta. Tapauksessa säätiö oli katsottu tuloverotuksessa yleishyödylliseksi yhteisöksi. Säätiö oli harjoittanut passiivista sijoitustoimintaa, joka ei ollut täyttänyt elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Sijoitustoiminnasta saatuja tuloja oli pidetty sen henkilökohtaisen toiminnan tulona eli verovapaina tuloina. B Ky oli kommandiittimuotoinen pääomarahasto, jonka ainoana tarkoituksena oli pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen eli sijoitukset kotimaisiin ja ulkomaisiin pääomarahastoihin.

Säätiö antoi perustettavalle rahastolle enintään 40 000 000 euron suuruisen voitonjakolainan. Rahasto osti saamillaan varoilla säätiöltä tämän pääomarahastosalkun. Voitonjakolainan tuotto määräytyi yhden prosentin suuruisen vuotuisen kiinteän koron lisäksi tuottokorosta. Tuottokorko oli sidottu verolainsäädännön mukaan laskettuun rahaston tulokseen, ja tuottokorkona maksettiin tilikausittain koko lainanottajan tilikauden tulos.

Verohallinnon säätiölle antaman ennakkoratkaisun mukaan rahaston voitonjakolainalle maksama korko oli säätiölle verovapaata tuloa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti ennakkoratkaisusta.

Hallinto-oikeus rinnasti säätiön aseman yhtiömiehen asemaan. Kommandiittiyhtiöstä yhtiömiehenä saadun tulon tulolähde määräytyy kommandiittiyhtiön tulolähteen mukaan. Näin ollen äänettömän yhtiömiehen elinkeinotoimintaa harjoittavasta kommandiittiyhtiöstä saama tulo on elinkeinotuloa (kuten KHO 2001:11). Hallinto-oikeus sovelsi VML 28 §:n säännöstä ja katsoi, että järjestelyä oli pidettävä poikkeuksellisena ja keinotekoisena ja järjestelyyn oli ryhdytty verotuksellisista syistä. Näin ollen hallinto-oikeus katsoi, että säätiölle sen elinkeinotoimintaa harjoittavaan pääomarahastoon antamalle voitonjakolainalle maksettava tuottokoroksi nimitetty voitto-osuus on säätiön veronalaista elinkeinotuloa.

Korkein hallinto-oikeus puolestaan katsoi, että säätiön rahastolle antaman voitonjakolainan ehtoja oli pidettävä epätavanomaisina. Koska säätiö oli ennenkin harjoittanut passiivista sijoitustoimintaa, josta saatuja tuloja oli pidetty sen verovapaina tuloina, säätiön ei ollut katsottava ryhtyneen kyseisen voitonjakolainan antamiseen rahastolle siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin. Kyseistä tilannetta kokonaisuutena arvioiden voitonjakolainasta säätiölle kertyvien korkotuottojen verotuksessa ei tullut soveltaa VML 28 §:n säännöksiä, vaan korkotuotot olivat säätiön henkilökohtaisen tulolähteen verovapaata tuloa.

Ratkaisun perusteella voitaneen katsoa, että KHO ei hyväksynyt tässä tapauksessa kantaa, jonka mukaan säätiön asema rinnastuisi yhtiömiehen asemaan, toisin kuin tapauksessa KHO 2001:11. Lisäksi KHO katsoi, ettei kokonaisuutena arvioiden selostetun kaltaisessa tilanteessa voitu katsoa VML 28 §:n soveltuvan, vaan korkotuotot olivat säätiön henkilökohtaisen tulolähteen verovapaata tuloa.