PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Asunto-osakeyhtiö oli hankkinut aurinkosähköjärjestelmän, jonka kustannukset oli veloitettu vastikeperusteisesti osakkailta. Asunto-osakeyhtiön tuottama sähkö käytettiin ensisijaisesti asunto-osakeyhtiön yleisissä tiloissa. Ylimenevä sähkö luovutettiin osakkaille käytettäväksi sähköautojen latauspisteissä. Asunto-osakeyhtiö myi ylijäämäsähköä vastiketta vastaan myös sähköyhtiölle luovuttamalla tuottamansa sähkön yleiseen sähköverkkoon. 
Asunto-osakeyhtiö luovutti sähköä myös ilmaiseksi sähköyhtiölle luovutettavaksi edelleen hyväntekeväisyyteen. Lisäksi asunto-osakeyhtiö luovutti sähköä sähköautojen latauspistepalvelua tarjoavan yhtiön välityksellä siten, että se sai maksun verkkoon luovuttamastaan sähköstä kyseiseltä operaattorilta. Osakas, joka käytti latauspistettä, suoritti puolestaan maksun operaattorille.
Keskusverolautakunta katsoi, että siltä osin kun asunto-osakeyhtiö peri sähköstä korvauksen osakkaalta osana arvonlisäverotonta yhtiövastiketta, kyse oli verottomasta kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisen yhteydessä tapahtuvasta sähkön luovuttamisesta, josta ei tullut suorittaa arvonlisäveroa. Tältä osin sillä, oliko sähkö itse tuotettua vai sähköyhtiöltä ostettua, ei ollut merkitystä. Toisaalta, kun Asunto-osakeyhtiö myi vastikkeellisesti sähköä sähköyhtiölle, kysymys oli verollisesta liiketoiminnasta, josta Asunto-osakeyhtiön oli suoritettava arvonlisäveroa, mikäli sen myynnit ylittivät 10 000 euron tilikausittaisen liikevaihtorajan. Merkitystä ei tältä osin ollut sillä, oliko myydyn sähkön määrä sähköyhtiöltä ostettua sähkön määrää suurempi.
Keskusverolautakunta viittasi päätöksessään EU-tuomioistuimen päätökseen <a href="http://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-219/12&amp;language=EN" target="_blank" rel="noopener noreferrer">C-219/12 Finanzamt Freistadt Rohrbach Urfahr</a>. Päätöksessä, jonka EU-tuomioistuin antoi jo kesäkuussa 2013, katsottiin että maanviljelijän omakotitalonsa katolle asennettujen aurinkopaneelien kautta tuotetun sähkön myynti sähköyhtiölle on arvonlisäverolain mukaista liiketoimintaa. 
<h2>Päätöksen vaikutukset eri osapuolille</h2>
Keskusverolautakunnan päätös ei ole lainvoimainen. Jos KHO kuitenkin pysyttää päätöksen, jota voidaan pitää todennäköisenä huomioiden KVL:n viittaama EU-tuomioistuimen yksiselitteinen päätös, asunto-osakeyhtiöt ja jopa yksityistaloudetkin ovat jatkossa arvonlisäverovelvollisia sähkön myynnistä sähköyhtiölle, mikäli 10 000 euron liikevaihtoraja ylittyy. Samalla myyjä voi vähentää aurinkopaneelit sekä muut verolliseen sähköntuotantoon tekemänsä hankinnat arvonlisäverotuksessaan. Arvonlisäverovelvolliseksi voidaan hakeutua, vaikka 10 000 euron liikevaihdon alaraja ei ylittyisikään. 
Sähköyhtiön näkökulmasta keskusverolautakunnan antama päätös jäädessään lainvoimaiseksi muuttaisi voimassa olevaa oikeustilaa, jonka mukaan yksityistalouksien, taloyhtiöiden tai muiden tahojen sähköverkkoon tuottamasta sähköstä saadusta korvauksesta ei ole suoritettava arvonlisäveroa. 
<blockquote>Vastaisuudessa sähköyhtiön tai välittäjän olisi katsottava, että yleiseen sähköverkkoon luovutetun sähkön osalta sähköyhtiö saa luovuttajalta arvonlisäverolain mukaisen laskun. Ilman laskuun merkittyä avointa arvonlisäveroa sähköyhtiöllä ei ole oikeutta vähentää ostamaansa sähköön sisältyvää arvonlisäveroa. </blockquote>
Mikäli päätös jää lainvoimaiseksi, sähköyhtiöiden on hyvä ohjeistaa sopimuskumppaneidensa toimintaa, sillä asunto-osakeyhtiöillä, muilla kiinteistöyhtiöillä ja piensähköntuottajilla ei välttämättä ole kokemusta arvonlisäverollisesta toiminnasta aikaisemmin. 
&nbsp;
Otathan yhteyttä, jos haluat kuulla päätöksen vaikutuksista omaan liiketoimintaanne!

KVL:ltä linjaus asunto-osakeyhtiön roolista sähkönmyyjänä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Marja Hokkanen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin