PWC Uutishuone

KVL:n ennakkoratkaisu kapitalisaatiosopimuksen luovutuksesta

Keskusverolautakunnan mukaan kapitalisaatiosopimuksen myyntiin ei sovelleta tuloverolain luovutusvoittoa ja -tappiota koskevia säännöksiä.

Keskusverolautakunta on julkaissut ennakkoratkaisun tapauksesta, jossa sijoittaja oli suunnittelemassa kapitalisaatiosopimuksensa myymistä toiselle sijoittajalle. Epäselvää on, verotetaanko myynnistä saatu voitto luovutusvoittoverotuksen mukaan vai muuna pääomatulona. Sopimuksen myynti toiselle eroaa siitä tilanteesta, että sijoittaja lopettaa kapitalisaatiosopimuksensa ja saa tuottoa.

Omaisuuden käsitteen problematiikka

Tuloverolain luovutusvoittoa ja -tappiota koskevat säännökset koskevat omaisuuden luovutusta, eikä omaisuus-käsitteen sisältöä ole voimassaolevassa lainsäädännössä määritelty tarkemmin. Lähtökohtaisesti kaikkien omaisuuden vastikkeellisten luovutusten tulisi siis kuulua luovutusvoittoverotuksen piiriin, jos toisin ei ole erikseen säädetty. Tuloverolaissa ei myöskään ole säännöstä, jolla kapitalisaatiosopimuksen luovutus olisi suljettu luovutusvoittoverotuksen ulkopuolelle. Verohallinto on kapitalisaatiosopimuksen verotusta koskevassa ohjeessaan kuitenkin todennut, että kapitalisaatiosopimukseen perustuva saamisoikeus ei olisi omaisuutta, eikä luovutusvoittoverotusta siksi sovellettaisi siihen.

Yleisesti ottaen saamisoikeus on rahanarvoinen ja luovutuskelpoinen oikeus, eikä tällaisia oikeuksia ole lainsäädännössä rajattu omaisuuskäsitteen ulkopuolelle.

Verohallinnon ohje ei siis perustu suoraan lakiin eikä myöskään julkaistuun oikeuskäytäntöön. Tuoreessa ratkaisussaan (KVL 36/2018, ei lainvoimainen) Keskusverolautakunta kuitenkin hyväksyi Verohallinnon linjauksen. Ratkaisunsa perusteluissa KVL totesi varsin lyhyesti, että kapitalisaatiosopimusta tai sen perusteella hakijalle syntynyttä saamisoikeutta ei voitu pitää verotuksessa sellaisena omaisuutena, jonka luovutukseen sovelletaan tuloverolain luovutusvoittoa ja -tappiota koskevia säännöksiä.

Tulkinnan selventämiselle on tarvetta

Keskusverolautakunnan ratkaisua voidaan pitää ongelmallisena, koska lähtökohtaisesti tuloverolain omaisuus-käsite kattaa kaikentyyppisen omaisuuden luovutukset. Käytännössä Verohallinto ja nyt keskusverolautakunta siis kaventavat omalla tulkinnallaan lainsäädännön soveltamisalaa.

Luovutusvoittoverotuksen soveltamisalaan liittyvä epäselvyys on kapitalisaatiosopimusten osalta tunnistettu myös hallituksen puolelta. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa hallituksen esitysluonnoksessa  ehdotetaan, että myös kapitalisaatiosopimusten luovutukseen sovellettaisiin lain nojalla luovutusvoittoverosäännöksiä. Mahdolliset muutokset tulisivat kuitenkin voimaan arviolta vasta vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

Ainakin vielä ensi vuonna tapahtuvien luovutusten takia olisikin erittäin toivottavaa, että keskusverolautakunnan ei-lainvoimaisesta ratkaisusta saataisiin korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu ennen kaikkea siksi, että verolainsäädännön ei pitäisi olla näin tulkinnanvaraista.

Kapitalisaatiosopimuksia on suomalaisilla satojatuhansia, minkä vuoksi asialla on laajempaa merkitystä.

Otathan yhteyttä, mikäli sinulla herää kysymyksiä vakuutustuotteiden tuloverotuksesta tai siihen liittyvistä mahdollisista muutoksista.