PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009965297.html">Helsingin sanomien uutisoinnin</a> mukaan esimerkiksi professori Ossa piti lausuntoa ”erittäin merkittävänä”, mutta uutinen ei kerro miksi. Tähän blogiin kimmoke syntyikin samassa mediassa lausuntoa käsitelleen <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009971014.html">Raution kolumnista</a>. Rautiokin pitää lausuntoa merkittävänä, ja sen poliittisesti merkittävänä ulottuvuutena sitä, että lausunnon perusteella ”ansiot ovat kansalaisen omaisuutta, jota saa verottaa vain oikeudenmukaisesti”.
Keskustelun kohde on kuitenkin syytä jäsentää tarkemmin. Raution mainitsema oikeudenmukaisuus liittyy selvemmin verovelvollisten yhdenvertaiseen kohteluun. Verotuksen yhteydessä puhutaan usein verotuksen horisontaalisesta ja vertikaalisesta neutraalisuudesta. Edellisellä tarkoitetaan karkeasti sitä, että samassa tuloluokassa olevat maksavat saman verran veroa. Jälkimmäinen taas kertoo, miten verotaakka tulisi jakaa enemmän ja vähemmän tienaavien kesken. Suomen ratkaisuun viitataan usein ns. ”veronmaksukykyisyyden” periaatteena. Ne, kenellä on varaa, maksavat siis muidenkin puolesta.
Perustuslakivaliokunta on ottanut usein kantaa verolakeihin nimenomaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tarkastelin näitä ulottuvuuksia <a href="https://uutishuone.pwc.fi/miksi-emme-lue-paivasta-toiseen-otsikoita-perustuslakivaliokunnan-torppaamista-verolaeista">blogissani</a> keskellä koronakurimusta, kun mietin, miksi koronarajoituksia oli niin hankala saada läpi perusoikeuksien vuoksi, mutta verolait tuntuvat menevän mukinoitta läpi.
Tuoreessa lausunnossaankin valiokunta kyllä tunnisti, että verotukseen liittyviä asioita on edelleen syytä tarkastella myös yhdenvertaisuuden ja syrjinnän näkökulmasta, mutta lausui lopulta vain omaisuudensuojasta. Omaisuudensuojaan liittyvä tarkastelu ei nähdäkseni liity Raution mainitsemaan oikeudenmukaisuuteen, ainakaan konventionaalisesti määriteltynä. Oikeudenmukaisuutta kaivataan, kun jaetaan tiettyä verotaakkaa veronmaksajien välillä. Omaisuudensuojassa on kyse yksittäisen maksajan oikeudesta pitää kiinni omastaan. Ankarakaan verotus ei ole ”epäoikeudenmukaista”, ellei samalla tulotasolla oleva naapuri selviä vähemmällä.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon taustalla lienee ollut se, että aiemmat omaisuudensuojaan kohdistuvat lausunnot alkoivat olemaan vanhoja. Näissä verotuksen tasoa on arvioitu erityisesti ns. konfiskatorisen verotuksen kiellon näkökulmasta. Nykyistä perustuslakia edeltävänä aikana viritellyn doktriinin jonkinlaisena alkeellisena sisältönä voidaan pitää ajatusta siitä, ettei verotusta tulisi säätää niin ankaraksi, että veronmaksuvelvollisuuksien täyttäminen edellyttäisi omaisuuden myyntiä.
Tämä vaikuttaa pinnallisesti selkeältä. Voidaan kai sanoa, että kiellon mukaan veroaste ei saisi nousta yli 100 %:n. Raja vaikuttaisi siis absoluuttiselta – maamerkki, joka ei liiku poliittisten tuulien mukana. Ongelmia on toki monia, ja ne voitaisiin ehkä verotuskielellä jakaa laajuus- arvostus-, jaksotus- ja kohdistamiskysymyksiksi. Selkokielellä: miten veroaste lasketaan? Otetaanko huomioon esimerkiksi kaikki vuoden tulot? Miksi ei esimerkiksi viiden vuoden tuloja tai vain yhden tapahtuman? Tarkoitetaanko kaikilla tuloilla taloudellisia tuloja, veronalaisia tuloja, tuloverotuksessa veronalaisia tuloja, tietyn tuloverotuksen säännöksen mukaisia tuloja vai jotain muuta?
Kysymyksiä voisi esittää useita lisää ja osaa näistä perustuslakivaliokunta on aiemmassa lausuntokäytännössään päässyt pohtimaankin. Tuolloin harkinnassa on kuitenkin painotettu erityisesti kolmea näkökulmaa. Ensinnäkin olennaisena on pidetty verovelvollisen omien valintojen merkitystä. Perustuslakivaliokunta on mm. katsonut, että jos kerran verotuksen kohteena on tietyn määrän ylittävä määrä kanoja kanalassa, niin voihan ylimenevät myydä. Tuo käy vielä jotenkin järkeen, olettaen, että ostajia löytyy. Sen sijaan vaikeampi on valiokunnan ajatus siitä, että rakentamaton kiinteistö voidaan myydä siihen kohdistuvan veron välttämiseksi. Vero kun seuraa kiinteistöä.
Toisena olennaisena kriteerinä on pidetty sitä, onko verotus taannehtivaa. Tätä ei ole nimenomaisesti oikeusjärjestelmässämme kielletty. Valiokunta onkin katsonut, että ainakaan vähäiset poikkeukset eivät ole ongelmallisia. Jonkinlaista epätäsmällistä kokonaisharkintaa siis. 
Viimeisenä kriteerinä on pohdittu, voidaanko veroa pitää omaisuuden korvauksettomana ottamisena valtiolle. Tarkimmat varmaankin tunnistavat, että kehämäistä argumentaatiota ainakin lähennellään, kun konfiskatorista verotusta määritellään melkeinpä synonyymien kautta.
Valiokunta ei vaikuta keksineen kriteerille täsmällisempää sisältöä. Tarpeenhan olisi arvioida nimenomaan sitä, mikä on korvauksetonta ja mikä ei. Tätä ei kuitenkaan mielekkäästi voida ratkaista kysymällä, minkälaista vastiketta veronmaksaja kussakin tilanteessa konkreettisesti saa verovaroin kustannetuista julkisista hyödykkeistä. Kun verolla kerättyjä varoja ei useimmiten ole korvamerkitty tiettyyn käyttöön, tällainen arviointi on mahdotonta. Veron tarkoitus on yleensä vain budjetin rahoittaminen. Joko on siis sanottava, että kaikki verotus on omaisuuden korvauksetonta ottamista valtiolle, tai sukellettava epämääräiseen julkisen ja yksityisen edun periaatteelliseen punnintaan. Tässä jälkimmäisessä arvioinnissa luovutaan kiinteän rajapyykin ajatuksesta ja siirrytään poliittiselle pelialueelle.
Tätä punnintaa valiokunta nyt tuoreessa lausunnossaan nimenomaan peräänkuuluttaa: ”[verotus omaisuuden suojan rajoituksena] ei saa mennä pitemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavan oikeushyvään”. Ajatus vaikuttaa siis siltä, että konfiskatorisuus on (kuten aiemminkin) suhteellista.
Valiokunta jatkaa myös jossain määrin kehämäisen argumentaation ja absoluuttisen rajapyykin perinnettä todetessaan, että ”mitä lähemmäksi [verotuksen] konfiskatorisuutta tullaan, sitä painavampia perusteluita lain tueksi on esitettävä”. Jos konfiskatorisuus kuitenkin on suhteellista, eikä absoluuttista rajaa siis ole, niin eikö kyse ole vain siitä, että tapauskohtaisesti punnitaan, onko verotus perusteltua ”oikeasuhtaisuuden näkökulmasta”? Tämän arvioinnin sisältö jää edelleen aivan yhtä epäselväksi, kuin aiemmissa lausunnoissa nelisen vuosikymmentä sitten. Omanlaisensa tolkku on varmastikin esitettävissä päivän (tai vuosituhannen) poliittisista tuulista riippuen sille, että verotetaan ankarammin ja valtion rooli taloudessa on suurempi, ja myös sille, että verotetaan kevyemmin ja valtion roolia pienennetään.
Tämä on yksinkertaisesti hyvin käsinkosketeltava esimerkki oikeusjärjestelmän ja poliittisen järjestelmän liitoskohdasta – siitä, mistä poliitiinen järjestelmä ”vuotaa” oikeusjärjestelmän puolelle. Perustuslain epämääräiset standardit, kuten oikeasuhtaisuus, saavat aina aikansa mukaisen merkityksen. Mitään uutta, yllättävää tai edes merkittävää tästä valiokunnan lausunnosta on kuitenkin vaikea löytää.

Litigaationurkka: Joku tolkku se pitää olla verotuksessakin – näkökulmia keskusteluun verotuksen ankaruudesta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Litigaationurkka: KHO:n verovuosi 2023 tilastojen valossa

Litigaationurkka: Vuoden päätös 2023

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa