PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore vuosikirjapäätös KHO 2024:22 koski verotuspäätökseen liitettyä muutoksenhakuohjetta. Tapauksessa verovelvollinen oli tehnyt tuloverotustaan koskevan oikaisuvaatimuksen OmaVero-palvelussa muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä kello 18.33. Vaatimus oli jätetty tutkimatta verotuksen oikaisulautakunnassa ja hallinto-oikeudessa, koska oikaisuvaatimus oli myöhästynyt. KHO:n mukaan muutoksenhakuohje oli virheellinen. Siitä ei käynyt riittävän selvästi ilmi, että oikaisuvaatimuksen on oltava perillä muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä ennen...

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h3>Mitkä tilastot?</h3>
KHO julkaisee vuosittain vuosikertomuksen, jossa parasta antia (muuta sisältöä sinänsä väheksymättä) ammattilaisen näkökulmasta on niihin liitetyt tilastot. Esitettyjen tilastojen tarkkuustaso on pirullisen tarkasti valittu: numeroihin sukeltaessa kuvittelee pääsevänsä kiinni jostain syvemmästä totuudesta, joka kuitenkin vastustaa otetta kuin lahon liukastama uppotukki. 
KHO:n sivuilta löytyy tilastot vuosilta 2017-2020. Keskityn niihin – onhan siinä jo tapauksia kerrakseen ja faktantarkistajienkin työ on helpompaa. Tekee myös mieli ajatella, ettei KHO:ssa tulkintalinjoja kalanterivuosittain kesäjuhlien jatkoilla lyödä uusiksi. Voitaneen siis katsella tilastoja neljältä vuodelta yhdessä. Lyhytkin tarkastelu nimittäin paljastaa, että tilastoissa on hämmentävän suuria heittelyitä vuosien välillä. Tilaston luotettavuus kasvaa, kun vertailukelpoisten havaintojen määrää kasvatetaan.
Keskityn myös tuloverotukseen ja putsaan tilastoista ennakonpidätykseen liittyvät asiat: tänään kiinnostaa vain kova ydin.
Näillä pohjustuksilla aloitetaan jossittelu ja väritetään matkan varrella sopivasti. 
<h3>Valituslupaa vaativista asioista saadaan parhaimmillaankin kaivettua esiin vain häilyviä suuntaviivoja</h3>
Perhesuhteisissa usein hyväksi havaittu neuvo, jonka mukaan on helpompi pyytää anteeksi kuin lupaa, ei ikävä kyllä toimi KHO:ssa. Käytännössä keskusverolautakunnan ratkaisuja lukuun ottamatta (joista jäljempänä) valittamiseen vaaditaan lupa. KHO ei kuitenkaan tavanmukaisesti matkan varrella erikseen paljasta onko lupa tullut, vaan ratkaisee kaiken kertarysäyksellä. Samalla rahalla saa siis useimmiten holistisen valituskokemuksen, johon sisältyy parhaimmillaan tunteikas ja nokkela sanallinen miekkailu tähän rooliin koulitun veronsaajien edustajaa näyttelevän Verohallinnon virkamiehen kanssa. Tilastojen valossa kertamaksulla jännitysnäytelmästä saa hupia noin vuodeksi. Parhaita näytelmiä venytetään pidempäänkin.
Näitä tuotantoja on saatu päätökseen (neljän vuoden aikana) lähes 900. Aika tarkalleen kolme neljästä on kaatunut siihen, ettei valituslupaa ole sanallisten säilien mahdollisesta kalistelusta huolimattakaan kirvonnut. Tämän tilaston tulisi jo yksinään mielestäni pysäyttää miettimään. Vain neljännes ammuksista lähtee piipusta.
Osa tapauksista jää suutareiksi myös muista syistä. Niitä ei tutkita tai ne raukeavat. Näillä ei ole hurjaa tilastollista merkitystä, paitsi ehkä purkuhakemuksissa. Vain harvat näistä on ilmeisesti jaksettu kirjoittaa riittävällä pieteetillä, ja ne floppaavat, kuten näytelmien jatko-osat yleensä. 
Mutta siivotaan nämä tapaukset kuitenkin tilastosta. Jäljelle jää valitusluvan saaneet tapaukset. Näistä karkeasti 60 % johtaa aiemman päätöksen sisällön muuttamiseen. Jos voitaisiin ajatella niin, että valituslupaa koskeva harkinta olisi asiapäätöksestä täysin irrallaan, tästä voitaisiin tehdä herkullisia päätelmiä. Aiemman instanssin (useimmiten hallinto-oikeuden) päätöksen lopputulos olisi aika pitkälti yhtä usein oikein kuin kolikon heitossa (määriteltäköön ”oikein” tässä ja jäljempänä vastaamaan KHO:n näkemystä, mistä sinänsä avautuisikin varsinainen Pandoran lipas, mutta jätetään se toiseen kertaan). Lievä painotus olisi kuitenkin siihen suuntaan, että aiempi päätös meni pieleen. Valittaminen tuntuisi siis tilastollisesti hyvältä ajatukselta.
Emme voi kuitenkaan vain näiden tilastojen tehdä näin suoraviivaista päätelmää. Yksi valitusluvan myöntämisperuste on nimittäin se, että aiempi päätös on ilmeisen virheellinen. Voinee otaksua, että valituslupaa halajavat ovat aiempaan päätökseen keskimääräistä tyytymättömämpiä ja löytävät sieltä yhden, jos toisenkin ilmeisen virheen. Osa valitusluvista myös tällä perusteella myönnettäneen. Valituslupia saadaan siis tilastollisesti suhteellisesti useammin sellaisissa tapauksissa, joissa aiempi päätös on virheellinen, jolloin kumottujen päätösten osuus asiaratkaisuissa ylikorostuu. Kun tarkempia tilastoja ei ole, eikä KHO:n päätöksiin liitetä perusteluja valituslupaharkinnasta (saati erittelyä perusteittain), ei tästä voine vetää kovin vahvoja päätelmiä. Mielikuviin jää kuitenkin hallinto-oikeuden tuomarikatraan edessä pöydällä vimmatusti pyörivä kolikko.
Kun valituslupaa koskevia asioita vielä käsitellään, niin mainittakoon, että KHO:n tilastojen jaottelu asiaryhmien mukaan on jokseenkin hämmentävää, enkä ponnistelullakaan saa kiinni sen logiikasta. Esimerkiksi siirtohinnoitteluasiat on erotettu omaksi ryhmäkseen, mutta tarjolla on myös elinkeinotulon verotusta, kansainvälistä verotusta ja lähdeverotusta koskevat ryhmät. Veikkaisin, että metatietoja päätöksiin syöttävällä harjoittelijallakin saattaa mennä sormi suuhun, kun vaikkapa rojalteja ulkomaiselle konserniyhtiölle koskeva tapaus pitäisi sovittaa raameihin. Uudenvuoden toiveena esitän, että tähän jokin työryhmä tai paneeli voisi rauhassa ja nopeita muutoksia pelkäämättä syventyä.
<h3>Muuttuuko tarina, jos valituslupaa ei tarvita?</h3>
Kuten tuli mainittua, keskusverolautakunnan päätöksestä voidaan valittaa ilman valituslupaa. Tämä tieto mahdollistaisi jonkinlaista salapoliisipäättelyä, mutta pelin jännitys on menty pilaamaan varsinaisella spoilerilla: näitä valituksia koskeva tieto on tilastoissa eritelty avoimesti omalla rivillään.
Tapauksia on (jälleen neljässä vuodessa) 59. Niistä runsas 40 % on päättynyt keskusverolautakunnan ratkaisun muuttamiseen. Nyt ei tarvitse jossitella tai arvailla valituslupaperusteiden sotkemista tilastoista. Tiedetään, että ollaan häiritsevän lähellä kolikon heittoa. On hyvä, että KVL on useammin oikeassa kuin väärässä. Mutta jos sen tehtävänä on antaa verotuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi ennakkoratkaisuja, niin hikisesti sattumaa parempi saldo ei vakuuta.
Otetaan nopea sivujuonne: entäs Verohallinnon antamat (siis muut kuin keskusverolautakunnan) ennakkoratkaisut? Näistä kummunneita tapauksia on tarkasteluvälillä ratkaistu noin tuplasti enemmän kuin KVL:stä saapuneita tuliaisia. Suora vertailu ei edellä kuvatun valituslupaproblematiikan vuoksi ole mahdollista, mutta paljastettakoon, että Verohallinnon ennakkoratkaisuista alkaneista näytelmistä noin kaksi kolmannesta päättyy tylysti valitusluvan epäämiseen. 
Mietitään sivujuonteena tätäkin hetki. Tämä (2/3) on jokseenkin vähemmän, kuin valituslupaa vaativissa asioissa yleensä (3/4). Hallinto-oikeus vaikuttaa siis tekevän ennakkoratkaisuja arvioidessaan useammin vääriä päätöksiä. Tai sitten kyseisissä tapauksissa valituslupa myönnetään herkemmin nk. prejudikaattiperusteella. Ehkä niin – onhan kyse ennakkoratkaisusta.
Valitusluvan saaneista Verohallinnon ennakkoratkaisusta alkaneista tapauksista noin kaksi kolmesta päättyy aiemman päätöksen muuttamiseen. Tämä (2/3) on jokseenkin enemmän kuin muissa valituslupaa vaativissa tapauksissa (3/5). Ei ehkä riittävän kiinnostava ero, ja törmäämme kuitenkin valituslupaproblematiikan aiheuttamaan läpinäkymättömyyteen. Vaikuttaa kuitenkin edelleen siltä, että hallinto-oikeus päätyy väärään ratkaisuun keskimäärin useammin ennakkoratkaisuja koskevissa valituksissa. 
Palataan kuitenkin vielä keskusverolautakuntaan. Tekisi mieli ajatella, että keskusverolautakunnan päätökset edustaisivat ylpeää virkamiesosaamista valistuneimmillaan ja puhtaimmillaan. Ehkä jaamme saman luottamuksen myös hallinto-oikeustuomareille? Jääkö päätelmäksi, että KHO:ta edeltävät ratkaisut ovat ylipäänsä korkeintaan maltillisen indikatiivisia – tai petollisen vihjailevia – tulevasta päätöksestä?
<h3>Mitkä tilastot vuodelta 2021 ovat tärkeitä?</h3>
Kuten edeltävästä pohdinnasta on huomattavissa, tilastoja on täydennettävä manuaalisesti, jotta niistä saadaan maksimaalinen hyöty. KHO:n lukuja kuluvalta vuodelta saadaan myös vielä hetki odottaa. Nostan siis lopuksi esiin joitain kuluvaa vuotta koskevia huomioita tilastoista, jotka on kerätty omin pikku kätösin. 
Tarkastellaan julkaistuja päätöksiä – siis vuosikirjapäätöksiä, joilla lain tulkintaa pyritään ohjailemaan. KHO on laskujeni mukaan julkaissut tänä vuonna 28 tuloverotuksen kovaa ydintä koskevaa ratkaisua. Se on itsessään merkittävää. 
Näistä muutama perusfakta:
&#8211; Noin kahdessa kolmesta tapauksesta valittajana oli verovelvollinen.
&#8211; Noin kahdessa kolmesta tapauksesta valittaja ”voitti”, eli aiemman päätöksen sisältöä muutettiin.
&#8211; Vain yhdessä seitsemästä tapauksesta aiempi päätös pysytettiin perusteluineen (eli muissa ”hävityissäkin” tapauksissa KHO näpäytti aiempia päätöksentekijöitä tarjoamalla sinänsä oikealle päätökselle hieman oikeammat perustelut).
Parasta antia on kuitenkin tämä:
&#8211; Kolmessa neljästä päätöksestä on oikeuslähteissä viitattu esitöihin.
&#8211; Hieman alle puolessa päätöksistä on oikeuslähteissä myös viitattu KHO:n aiempiin päätöksiin.
Suorastaan mahtavaa myös on, että oikeuslähteiden luetteloinnin lisäksi arviointia ja johtopäätöksiä koskevissa osissa vain yhdessä seitsemästä päätöksestä ei ole erikseen käsitelty esitöitä eikä aiempaa oikeuskäytäntöä. Esitöissä matkustettiin ajassa jopa 60-luvulle ja oikeuskäytännössäkin 70-luvulle saakka hakemaan silloisen lainsäätäjän tai KHO;n käytäviä kummittelevien oikeusneuvosten näkemyksiä.
Tämä kertoo siitä, että perustelujen malli on liikkumassa hyvään suuntaan. Se kertoo siitä, että KHO haluaa antaa selkeitä viestejä linjastaan. Linjan korostaminen taas kertoo siitä, että annetaan nimenomaan ennakkoratkaisuja, joilla pyritään ylläpitämään oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta nopeasti muuttuvan maailman keskellä. 
Sen kokonaisuuden hallitseminen ei ole helppoa ja siksikin valitusta linjasta voi olla montaa mieltä. Joitain päätöksiä olen itsekin saattanut männä vuonna hellävaraisesti kommentoida. Joihinkin näytelmiin olen myös interaktiivisesti osallistunut koko rahan edestä. KHO:n pyrkimys selkeään viestintään linjauksista on linjausten äkillisiä tunnekuohuja aiheuttavasta sisällöstä riippumatta pitkässä juoksussa tärkeintä. Samalla on tärkeää muistaa välillä tuulettaa oikeuslähdearkistoa, avata ikkunan kaihtimet ja päästää ulkomaailman valoa sisään. 
Lisään uuden vuoden toiveisiin tämän: lisää linjakkaita perusteluja ja harkittuja ajatuksia siitä, miksi esityöt ja aiempi oikeuskäytäntö vaikuttavat päätökseen vai pitäisikö ne rohkeasti jo kuopata. 
Näiden toiveiden myötä toivotan kaikille vuoden aikana kanssani jännitysnäytelmiin osallistuneille – katsojille, näyttelijöille ja ohjaajille – rauhallisia pyhiä!

Litigaationurkka: Voisiko päätöksentekoa KHO:ssa ennustaa tilastoin?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Litigaationurkka: KHO:n verovuosi 2023 tilastojen valossa

Litigaationurkka: Vuoden päätös 2023

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Palvelumme

Muut lukivat myös

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?