Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tätä kirjoittaessa talvipäivänseisaus lähenee kovaa vauhtia. Päivän luvataan Helsingissä lyhenevän enää noin kahdeksalla minuutilla ennen kuin käännytään kevättä kohti. Pyhät ovat ovella, ja välipäiville optimistisesti budjetoitu hengähdystauko näyttää edelleen toteutuvan (kuten joka vuosi vielä tässä vaiheessa).
Pyhinä voi löytyä mainioita hetkiä retrospektiiviseen ähkyssä vääntelehtimiseen – mihin taas yksi vuosi katosi ja jäikö mitään käteen. Uudenvuoden aatto on onneksi suunniteltu tämän melankolian katkaisemiseen lupauksillaan ja hyvillä aikeillaan, mutta vielä ei olla siellä. Keskitytään kuluvaan vuoteen.
Olen usein vuodenvaihteen ympärillä kirjoittanut siitä, miltä korkeimman hallinto-oikeuden verovuosi on tilastojen valossa näyttänyt (viime vuotta koskeva kirjoitus löytyy <a href="https://uutishuone.pwc.fi/litigaationurkka-milta-naytti-khon-verovuosi-2022-pwc-mukana-lahes-joka-kolmannessa-asiaratkaisussa">täältä</a>). Tähän varmastikin tulee jatkoa. Ajattelin kuitenkin laajentaa katsausta päätösten sisältöön valitsemalla ensimmäistä kertaa vuoden päätöksen. Palkintoja tässä gaalassa ei hallintoneuvosten puolueettomuuden säilyttämiseksi tietenkään jaeta.
Yksin tällaista kauaskantoista päätöstä ei sovi tehdä. Onneksi KHO oli sopivasti vuoden aikana päättänyt (KHO 2023:66), miten palkitsemisesta saadaan asianmukaista, ellei nyt täysin objektiivista; pyytämällä kollegoiden mielipiteitä. Niinpä pyysin PwC:n yritysveroryhmän asiantuntijoita äänestämään vuoden päätöstä vapain perustein. 
Sähköiselle äänestyslomakkeelle kirjautunut äänestykseen käytetty ripeähkö keskimääräinen aika kertoo mitä ilmeisimmin raadin rautaisesta ammattitaidosta ja siitä, että vastuulliseen tehtävään oli paneuduttu etukäteen. Lopputulos oli yllättävä. Suurimmat äänimäärät jakautuivat niin tasaisesti kolmelle päätökselle, että olisi väärin nostaa niistä vain yhtä kaikkein korkeimmalle jalustalle. Pidemmittä puheitta paljastetaan voittajat, järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan.
KHO 2023:63
Millä edellytyksin yhtiön työntekijä-osakas voi luottaa omassa verotuksessaan yhtiölle annettuun neuvoon ja miten pitkään tuohon neuvoon voi luottaa, kun asiasta aletaan riitelemään? Ainakin ensimmäistä kysymystä on ratkottu julkaistussa käytännössä jo aiemmin, mutta päätös vahvistaa tätä linjaa: kun työntekijä-osakas selvästikin oli tietoinen hänenkin verotukseensa liittyvistä neuvoista, niihin sai luottaa. 
Toisen kysymyksen tausta on varsinainen pastissi verotuksen prosessuaalisista kiemuroista, ja sen selittäminen vaatisi ainakin yhden aikajanan, taulukon sekä diagrammin. Lyhyesti kyse oli siitä, saiko aiempaan neuvoon luottaa vielä sen jälkeen, kun oikeudenvalvontayksikkö oli haastanut Verohallinnon aiemman neuvon mukaisen tulkinnan. KHO katsoi, että neuvoon sai luottaa vielä senkin jälkeen, kun oikaisulautakunta oli antanut aiemmasta neuvosta poikkeavan päätöksen, koska Verohallinto oli tämänkin jälkeen toimittanut viimeisimmän vuoden verotuksen oman aiemman neuvonsa mukaisesti. Luottamuksensuoja katkesi vasta, kun Verohallinto sai kaikki ankkansa nätisti jonoon.
Päätöstä kehuttiin raadin toimesta paitsi sisällön puolesta tärkeänä tienviittana, myös ryhdikkäänä, ja sitähän se oli. Lisäksi päätöksen perustelut olivat analyyttiset ja etenivät johdonmukaisesti. 
KHO 2023:32
Kun konserniavustusta ei voi antaa enempää, kuin verotettava tulos sallii, voiko tappio kuitenkin syntyä, jos verotettavaa tulosta muutetaan jälkikäteen? 
Suomalainen konserniyhtiö oli aikanaan antanut konserniavustusta niin, että tulos sen jälkeen näytti nollaa. Ranskan verottaja kuitenkin meni lisäämään sikäläisen konserniyhtiön tuloon läjän euroja, jotka alun perin oli vähennetty suomalaiselle konserniyhtiölle maksettujen suoritusten vuoksi. Kun vähennyksiä ei siellä hyväksytty, niin ei niitä täälläkään pitänyt lukea tuloksi – muuten seurauksena olisi ollut kaksinkertaista verotusta, minkä poistamisesta oli myös kansainvälisesti sovittu. Tämä ei sinänsä ollut epäselvää, ja Verohallinto pienensi yhtiön tuloa vastaavasti. Se ei kuitenkaan suostunut vahvistamaan yhtiölle tappiota, vaan pienensi samalla konserniavustuksen vähennyskelpoista määrää. 
Korkein hallinto-oikeus laski, että tämä johtaa edelleen kaksinkertaiseen verotukseen, koska konserniavustuksen saajaa on verotettu koko konserniavustuksen määrästä. Kun kaikki tulot netotetaan, kaksinkertainen verotus ei poistu. Asia ratkaistiin vahvistamalla konserniavustuksen antajalle tappio.
Päätöstä kehuttiin raadin toimesta teemaltaan tärkeäksi. Päätöksen perustelut olivat tässäkin tapauksessa hyvin selkeät ja loogiset, sekä vaikeasta asiasta huolimatta helposti lähestyttävät. KHO näki myös perusteluissa vaivaa osoittaessaan useampia harkittuja ratkaisuvaihtoehtoja.
KHO 2023:29
Ajoittain mediassakin viritellään keskustelua siitä, pitäisikö Suomessa olla perustuslakituomioistuin. KHO vastasi innokkaimpien toiveisiin lainaamalla sellaista hetkeksi Saksasta.
Kyse oli siitä, pidetäänkö Saksan arvonlisäverolle kertynyttä korkoa Suomen verotuksessa vähennyskelpoisena korkona vai vähennyskelvottomana sanktiona. Saksan perustuslakituomioistuin oli omissa päätöksissään katsonut, ettei kyse ollut sanktiosta. KHO vapaan todistusharkintansa puitteissa katsoi, ettei tästä ollut syytä poiketa.
Raadin perustelut olivat jokseenkin jakautuneita. Yhtäältä pidettiin tärkeänä muiden tuomioistuimien päätösten tunnustamista ja hyväksymistä. Päätöstä arvioitiin myös kriittisesti ja kysyttiin, olisiko päätöksessä kuitenkin voitu vielä selventää pidettiinkö perustuslakituomioistuimen päätöstä riittävänä vain siksi, että sellainen oli olemassa, vai oliko arviointi siinä yhteydessä myös kotimaiseen arviointiin sopiva.
Kansainvälisen vastavuoroisuuden kohentamiseksi entisestään ehdotettiin myös, että KHO voisi jatkossa määritellä Oktoberfestin vuosittaisen ajankohdan.
****
Näillä saatesanoilla omasta sekä raadin puolesta kiitokset kaikille yhteistyöstä vuonna 2023! Muistakaa, että vuodessa auringonvaloa kertyy karkeasti aivan yhtä paljon jokaiseen pallonkolkkaan.
&nbsp;

Litigaationurkka: Vuoden päätös 2023

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Ulkomaisten kiinteistörahastojen verotuksessa tarvitaan ryhtiliike

Kummitus nimeltä Lexel

Litigaationurkka: KHO:n verovuosi 2023 tilastojen valossa

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Muut lukivat myös

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin