PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tätä kirjoittaessa talvipäivänseisaus lähenee kovaa vauhtia. Päivän luvataan Helsingissä lyhenevän enää noin kahdeksalla minuutilla ennen kuin käännytään kevättä kohti. Pyhät ovat ovella, ja välipäiville optimistisesti budjetoitu hengähdystauko näyttää edelleen toteutuvan (kuten joka vuosi vielä tässä vaiheessa).
Pyhinä voi löytyä mainioita hetkiä retrospektiiviseen ähkyssä vääntelehtimiseen – mihin taas yksi vuosi katosi ja jäikö mitään käteen. Uudenvuoden aatto on onneksi suunniteltu tämän melankolian katkaisemiseen lupauksillaan ja hyvillä aikeillaan, mutta vielä ei olla siellä. Keskitytään kuluvaan vuoteen.
Olen usein vuodenvaihteen ympärillä kirjoittanut siitä, miltä korkeimman hallinto-oikeuden verovuosi on tilastojen valossa näyttänyt (viime vuotta koskeva kirjoitus löytyy <a href="https://uutishuone.pwc.fi/litigaationurkka-milta-naytti-khon-verovuosi-2022-pwc-mukana-lahes-joka-kolmannessa-asiaratkaisussa">täältä</a>). Tähän varmastikin tulee jatkoa. Ajattelin kuitenkin laajentaa katsausta päätösten sisältöön valitsemalla ensimmäistä kertaa vuoden päätöksen. Palkintoja tässä gaalassa ei hallintoneuvosten puolueettomuuden säilyttämiseksi tietenkään jaeta.
Yksin tällaista kauaskantoista päätöstä ei sovi tehdä. Onneksi KHO oli sopivasti vuoden aikana päättänyt (KHO 2023:66), miten palkitsemisesta saadaan asianmukaista, ellei nyt täysin objektiivista; pyytämällä kollegoiden mielipiteitä. Niinpä pyysin PwC:n yritysveroryhmän asiantuntijoita äänestämään vuoden päätöstä vapain perustein. 
Sähköiselle äänestyslomakkeelle kirjautunut äänestykseen käytetty ripeähkö keskimääräinen aika kertoo mitä ilmeisimmin raadin rautaisesta ammattitaidosta ja siitä, että vastuulliseen tehtävään oli paneuduttu etukäteen. Lopputulos oli yllättävä. Suurimmat äänimäärät jakautuivat niin tasaisesti kolmelle päätökselle, että olisi väärin nostaa niistä vain yhtä kaikkein korkeimmalle jalustalle. Pidemmittä puheitta paljastetaan voittajat, järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan.
KHO 2023:63
Millä edellytyksin yhtiön työntekijä-osakas voi luottaa omassa verotuksessaan yhtiölle annettuun neuvoon ja miten pitkään tuohon neuvoon voi luottaa, kun asiasta aletaan riitelemään? Ainakin ensimmäistä kysymystä on ratkottu julkaistussa käytännössä jo aiemmin, mutta päätös vahvistaa tätä linjaa: kun työntekijä-osakas selvästikin oli tietoinen hänenkin verotukseensa liittyvistä neuvoista, niihin sai luottaa. 
Toisen kysymyksen tausta on varsinainen pastissi verotuksen prosessuaalisista kiemuroista, ja sen selittäminen vaatisi ainakin yhden aikajanan, taulukon sekä diagrammin. Lyhyesti kyse oli siitä, saiko aiempaan neuvoon luottaa vielä sen jälkeen, kun oikeudenvalvontayksikkö oli haastanut Verohallinnon aiemman neuvon mukaisen tulkinnan. KHO katsoi, että neuvoon sai luottaa vielä senkin jälkeen, kun oikaisulautakunta oli antanut aiemmasta neuvosta poikkeavan päätöksen, koska Verohallinto oli tämänkin jälkeen toimittanut viimeisimmän vuoden verotuksen oman aiemman neuvonsa mukaisesti. Luottamuksensuoja katkesi vasta, kun Verohallinto sai kaikki ankkansa nätisti jonoon.
Päätöstä kehuttiin raadin toimesta paitsi sisällön puolesta tärkeänä tienviittana, myös ryhdikkäänä, ja sitähän se oli. Lisäksi päätöksen perustelut olivat analyyttiset ja etenivät johdonmukaisesti. 
KHO 2023:32
Kun konserniavustusta ei voi antaa enempää, kuin verotettava tulos sallii, voiko tappio kuitenkin syntyä, jos verotettavaa tulosta muutetaan jälkikäteen? 
Suomalainen konserniyhtiö oli aikanaan antanut konserniavustusta niin, että tulos sen jälkeen näytti nollaa. Ranskan verottaja kuitenkin meni lisäämään sikäläisen konserniyhtiön tuloon läjän euroja, jotka alun perin oli vähennetty suomalaiselle konserniyhtiölle maksettujen suoritusten vuoksi. Kun vähennyksiä ei siellä hyväksytty, niin ei niitä täälläkään pitänyt lukea tuloksi – muuten seurauksena olisi ollut kaksinkertaista verotusta, minkä poistamisesta oli myös kansainvälisesti sovittu. Tämä ei sinänsä ollut epäselvää, ja Verohallinto pienensi yhtiön tuloa vastaavasti. Se ei kuitenkaan suostunut vahvistamaan yhtiölle tappiota, vaan pienensi samalla konserniavustuksen vähennyskelpoista määrää. 
Korkein hallinto-oikeus laski, että tämä johtaa edelleen kaksinkertaiseen verotukseen, koska konserniavustuksen saajaa on verotettu koko konserniavustuksen määrästä. Kun kaikki tulot netotetaan, kaksinkertainen verotus ei poistu. Asia ratkaistiin vahvistamalla konserniavustuksen antajalle tappio.
Päätöstä kehuttiin raadin toimesta teemaltaan tärkeäksi. Päätöksen perustelut olivat tässäkin tapauksessa hyvin selkeät ja loogiset, sekä vaikeasta asiasta huolimatta helposti lähestyttävät. KHO näki myös perusteluissa vaivaa osoittaessaan useampia harkittuja ratkaisuvaihtoehtoja.
KHO 2023:29
Ajoittain mediassakin viritellään keskustelua siitä, pitäisikö Suomessa olla perustuslakituomioistuin. KHO vastasi innokkaimpien toiveisiin lainaamalla sellaista hetkeksi Saksasta.
Kyse oli siitä, pidetäänkö Saksan arvonlisäverolle kertynyttä korkoa Suomen verotuksessa vähennyskelpoisena korkona vai vähennyskelvottomana sanktiona. Saksan perustuslakituomioistuin oli omissa päätöksissään katsonut, ettei kyse ollut sanktiosta. KHO vapaan todistusharkintansa puitteissa katsoi, ettei tästä ollut syytä poiketa.
Raadin perustelut olivat jokseenkin jakautuneita. Yhtäältä pidettiin tärkeänä muiden tuomioistuimien päätösten tunnustamista ja hyväksymistä. Päätöstä arvioitiin myös kriittisesti ja kysyttiin, olisiko päätöksessä kuitenkin voitu vielä selventää pidettiinkö perustuslakituomioistuimen päätöstä riittävänä vain siksi, että sellainen oli olemassa, vai oliko arviointi siinä yhteydessä myös kotimaiseen arviointiin sopiva.
Kansainvälisen vastavuoroisuuden kohentamiseksi entisestään ehdotettiin myös, että KHO voisi jatkossa määritellä Oktoberfestin vuosittaisen ajankohdan.
****
Näillä saatesanoilla omasta sekä raadin puolesta kiitokset kaikille yhteistyöstä vuonna 2023! Muistakaa, että vuodessa auringonvaloa kertyy karkeasti aivan yhtä paljon jokaiseen pallonkolkkaan.
&nbsp;

Litigaationurkka: Vuoden päätös 2023

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Litigaationurkka: KHO:n verovuosi 2023 tilastojen valossa

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa