Maakuntauudistus vaikuttaa myös arvonlisäverotukseen

28.3.2017  |  Uutiset, Verotus

Hallituksen esityksen (HE 15/2017) mukaan Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla olisi alueellaan itsehallinto. Maakunnat hoitaisivat niille maakuntalaissa säädettäviä tehtäviä, joista keskeisiä olisivat sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi. Maakuntien tehtäviin kuuluisivat myös elinkeinojen kehittäminen ja kulttuurin edistäminen, yritys- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä liikunnan ja kotoutuksen edistäminen. Maakunnat hoitaisivat myös alueiden käytön suunnitteluun, kaavoitukseen, liikennejärjestelmän toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen liittyviä tehtäviä mukaan lukien tienpito sekä vesihuolto ja vesien ja merien suojelu.

Maakuntien toiminnassa järjestämisvastuu ja palvelujen tuotanto eriytettäisiin. Siltä osin kuin laissa ei olisi nimenomaisesti säädetty tehtävää maakunnalle, maakunnat voisivat tuottaa palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai ostaa ne ulkopuolisilta palvelun tuottajilta – myös kolmannen sektorin toimijoilta.

Maakuntien palvelutuotannosta vastaisi maakunnan osana toimiva maakunnallinen liikelaitos, jonka lakisääteisiä tehtäviä olisivat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen tuottaminen sekä pelastustoimi. Lisäksi erillisellä lainsäädännöllä on tarkoitus säätää maakunnille velvoite yhtiöittää valinnanvapauden piiriin kuuluva sosiaali- ja terveydenhuolto ja kilpailluilla markkinoilla tapahtuva toiminta. Yhtiöitettyä toimintaa koskisi samat arvonlisäverolain myynnin verollisuuden ja verottomuuden säännökset kuin yksityisiä palvelutuottajia. Valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö on vasta valmisteilla, joten tässä vaiheessa ei voida varmuudella sanoa, mitä toimintoja valinnanvapaus tulee koskemaan ja missä aikataulussa se toteutuu.

Maakunnan arvonlisäverovelvollisuus

Maakuntien verotuksellisesta asemasta säädettäisiin arvonlisäverolaissa. Maakunnan olisi suoritettava veroa liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta. Maakunnan toiminnan katsottaisiin tapahtuvan liiketoiminnan muodossa samoilla edellytyksillä kuin valtion ja kuntien toiminnan. Käytännössä maakuntien verollinen liiketoiminta tulee olemaan vähäistä, koska suurin osa maakunnan toiminnasta olisi joko viranomaistoimintaa tai verosta vapautettua terveyden- ja sairaanhoitoa tai sosiaalihuoltoa.

Maakunnan ostojen hankintaneutraalisuus

Maakuntien toiminnan hankintaneutraalisuuden parantamiseksi maakunnalle korvattaisiin viranomaistoimintaa ja verotonta toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero vastaavalla tavalla kuin valtiolla nykyisin eli talousarviomenettelyn kautta. Menettelyllä turvattaisiin se, että arvolisävero ei vaikuta maakunnan hankintapäätöksiin.

Hankintaneutraalisuusmenettely ei kuitenkaan koskisi maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvää yhtiöittämisvelvoitteen alaista valinnanvapauden piiriin kuuluvaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa eikä muutakaan kilpailluilla markkinoilla tapahtuvaa toimintaa. Maakunnan yhtiöittämisvelvoitteen piiriin kuuluvat maakunnan perustamat yhtiöt tulisivat siten olemaan samanarvoisessa asemassa yksityisten toimijoiden kannalta hankintoja tehdessään. Hankintojen arvonlisävero jäisi siten tältä osin myös maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöissä kustannukseksi.

Lain muutoksen jälkeen arvonlisäverolain 130 a §:n laskennallinen 5 %:n arvonlisävero poistuisi Manner-Suomen kunnilta, mutta säilyisi Ahvenanmaan maakunnalla ja Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvilla kunnilla. Laskennallinen vähennys koskisi kuitenkin edelleen myös Manner-Suomeen kuuluvien kuntien päivähoitoa.

Kiinteistön käyttöoikeus

Kiinteistön omistajalla ja kiinteistön käyttöoikeuden luovuttajalla, esimerkiksi vuokranantajalla, olisi mahdollisuus hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverolliseksi silloin, kun kiinteistön käyttäjä on maakunta.

Oikeus hakeutua kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta verovelvolliseksi ei kuitenkaan koskisi kiinteistöä, joka olisi maakunnallisella yhtiöllä yksinomaisesti vähennykseen oikeuttamattoman valinnanvapauden piiriin kuuluvan sosiaali- ja terveysalan toiminnan käytössä. Tässä vaiheessa ei voida varmuudella sanoa, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelutoiminnot maakuntien tulisi yhtiöittää.

Kiinteistön omistajan tai käyttöoikeuden luovuttajan, joka tällä hetkellä vuokraa tiloja kunnille tai kuntayhtymille, kannattaa seurata, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevasta tilasta se ei voisi jatkossa olla hakeutuneena arvonlisäverollinen. Näitä olisivat ainakin valinnanvapauden piiriin kuuluvat terveydenhuollon käytössä olevat tilat. Erityisesti uudistusta on tästä näkökulmasta seurattava sosiaalihuoltopalvelujen kolmikantasopimusten osalta, koska uudistuksen myötä on mahdollista, että hakeutuminen ei ole enää jatkossa mahdollista tiloista, jotka tähän asti vuokrattu kunnalle sosiaalipalvelujen palveluasumisen tuottamista varten.

Oma käyttö

Maakunta olisi velvollinen suorittamaan oman käytön veroa lain yleisten periaatteiden mukaisesti. Maakunnan ei kuitenkaan olisi suoritettava oman käytön veroa kiinteistöhallintapalvelun ottamisesta omaan käyttöön. Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön vero koskisi kuitenkin maakunnan palveluyhtiötä. Näin ollen maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat yhtiöt olisivat samassa asemassa muiden verotonta toimintaa harjoittavien ja ei-verovelvollisten yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Kiinteistöinvestoinnit

Maakunnan tai muun maakunnallisen yksikön, kuten valtakunnallisen toimitila- ja kiinteistöhallinnan palvelukeskuksen, omistamiin tai niiden käytössä oleviin kiinteistöihin sovellettaisiin kiinteistöinvestointien tarkistusmenettelyä samojen periaatteiden mukaan kuin yksityisiin toimijoihin.

Voimaantulo

Hallituksen esityksen mukaan voimaanpanolaissa säädettäisiin uudistuksen toteuttamiseksi tarvittavista, kuntien ja kuntayhtymien omaisuutta koskevista järjestelyistä. Lakisääteiset sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, erityishuoltopiirit ja maakunnan liitot siirrettäisiin maakuntiin suoraan lain nojalla eli niiden omaisuus, vastuut ja velvoitteet siirtyisivät yleisseuraantona maakunnalle.

Arvonlisäverolain muutokset on ehdotettu tulemaan voimaan 1.7.2017. Maakuntien asemaa arvonlisäverovelvollisena koskevat säännökset on ehdotettu tulemaan voimaan samana ajankohtana, kun maakunnat perustetaan. Kuntien järjestämisvastuu siirrettävien tehtävien osalta päättyisi vuoden 2018 lopussa. Tämän vuoksi kuntien palautusjärjestelmää koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.1.2019.

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)