PWC Uutishuone

Maakuntien hankintojen arvonlisäverokäsittely SOTE-uudistuksessa

HE 15/2018 vp:n mukaan verottoman toiminnan hankintojen arvonlisäverot korvattaisiin talousarviomenettelyllä, samoin laskennallinen korvaus verottomista SOTE-hankinnoista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa (SOTE) näihin kuuluvia tehtäviä siirretään perustettavien maakuntien järjestämisvastuulle. Ilman erityisjärjestelmiä maakuntien olisi kannattavampaa tuottaa palvelut itse kuin ostaa niitä alihankintana muilta toimijoilta. Hallituksen esityksessä (HE 15/2018 vp) esitetyt muutokset pyrkivät edistämään hankintaneutraalisuutta, jotta kaikki palvelujen tuottajat olisivat samalla viivalla hankinnoista päätettäessä.

Maakunnan liikelaitos olisi arvonlisäverotuksessa osa maakuntaa. Maakunnan arvonlisäverolliset hankinnat, jotka kohdistuvat arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävään tai verottomaan sosiaali- tai terveydenhuollon toimintaan, on tarkoitus saattaa valtion talousarviomenettelyn piiriin. Menettelyssä hankintoihin sisältyneet arvonlisäverot palautettaisiin toteutuneiden kustannusten mukaisesti maakuntien toimittamien tietojen perusteella.

Näin maakunnalle ei olisi juuri merkitystä, sisältyykö sen tekemiin hankintoihin arvonlisäveroa verrattuna itse tuotettuihin palveluihin.

Menettelyn johdosta maakunnat ovat arvonlisäverokustannusten suhteen samassa asemassa kuin kunnat ja kuntayhtymät nykyään.

Laskennallinen korvaus

Maakunnan tekemistä verottomista SOTE-hankinnoista korvattaisiin 5 %:n laskennallinen korvaus talousarviomenettelyn kautta. Vastaava korvausjärjestelmä on nykyään käytössä kunnilla. Myös tämä järjestelmä edistää maakunnan oman tuotannon ja muiden toimijoiden tasavertaisuutta, sillä maakunta saisi omista verottomaan toimintaansa kohdistuvista kuluista arvonlisäveron takaisin valtiolta, mutta muilla toimijoilla ei ole vähennysoikeutta verottomaan toimintaan kohdistuviin kuluihin sisältyvästä arvonlisäverosta. Laskennallisella korvauksella edesautetaan sitä, ettei maakunnan muilta tahoilta ostamiin verottomiin hankintoihin jää ns. piilevää vähennyskelvotonta arvonlisäveroa, joka nostaa niiden tuotanto- ja hankintakustannuksia.

Asiakassetelipalvelut rinnastetaan esityksessä alihankintaan. Myös näiden palvelujen hankinnasta maksettaisiin maakunnalle edellä mainittu laskennallinen korvaus.

Suoran valinnan vapauden piirissä olevien palvelujen korvausmallit jäävät vielä jatkovalmisteltavaksi. Hallituksen esityksessä esitetään tästä pari vaihtoehtoista mallia. Korvaukset koskisivat myös yksityisiä palvelujen tuottajia. Korvaukset maksettaisiin yksityisille tahoille ja maakunnille yhdenmukaisin perustein, muttei välttämättä samalla menetelmällä.

Hallituksen esityksessä 15/2017 vp ehdotettiin, että

“Kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksen verotusta muutettaisiin siten, että maakunnan käytössä olevat kiinteistöt rinnastettaisiin kuntien ja valtioiden käytössä oleviin kiinteistöihin. Oikeus hakeutua verovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta koskisi myös maakunnan käytössä olevaa kiinteistöä.”

Tätä hakeutumismahdollisuutta ei ole hallituksen esityksessä 15/2017 eikä 15/2018 rajattu, eli hakeutumismahdollisuus tulisi koskemaan myös maakuntien liikelaitoksia, koska ne ovat osa maakuntaa. Siten poistunee kiinteistön omistajien ja haltijoiden huoli siitä, että hakeutumismahdollisuus supistuisi sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.