Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Verovelka on suoraan ulosottokelpoista. Tällä tarkoitetaan olennaisilta osin sitä, että verotusta koskevan päätöksen ei tarvitse olla lainvoimainen ennen kuin siihen liittyvä verovelka voidaan periä ulosottoteitse. Vaikka päätökseen haettaisiin muutosta, on vero lähtökohtaisesti maksettava.
Näin korona-aikana nojatuolista käsin saatavilla oleva tutkimusmateriaali kertoo, että näin on asia ollut Suomessa suurin piirtein vuodesta 1668. Samoille vuosikymmenille osuvien laajahkojen noitavainojen perusteella voitaneen ainakin varovaisesti otaksua, että verovelvollisen oikeusturvaan liittyvät näkökulmat tuskin aiheuttivat tuolloin kovinkaan olennaista poliittista päänvaivaa. Entäpä 350 vuotta myöhemmin – pakkohan liberaalissa oikeusvaltiossa asian on olla toisin?
<h2>Voiko verovelvollinen estää verojen perinnän veroriidan aikana?</h2>
Riitely verotuksesta alkaa yleensä Verohallinnon päätöksellä, jolla veroa määrätään maksettavaksi enemmän kuin tekisi perustellusti mieli. Itsenäisen Suomen aikaisella verovelvollisella on ainakin sodan jälkeisistä vuosikymmenistä lähtien ollut karkeasti kaksi vaihtoehtoa ulosoton välttämiseksi: määrätyn veron maksaminen tai ulosottoa koskevan keskeytysmääräyksen, eli nk. täytäntöönpanokiellon, hakeminen.
Harkinta vaihtoehtojen välillä on luonteeltaan taloudellista, mihin liittyykin nykyisen järjestelmän ensimmäinen ja usein kritisoitu epäkohta: maksetulle verolle saadaan mahdollisen palautuksen yhteydessä tällä hetkellä 0,5 % korko, kun maksamattomalle verolle perittävä korko on hieman lannistavasti 14-kertainen (7 %). Halvan rahan aikakaudella valinta osuu siis usein veron maksuun.
Sivuhuomiona todettakoon, että kun viranomaista ei juuri veroriidoissa oikeudenkäyntikulujen korvaajaksi määrätä, niin tarkkaavainen verovelvollinen ymmärtänee viranomaisen riitelykuluriskin olevan kohtalaisen pieni. Lainsäätäjän luottamus hyvän hallinnon periaatteiden toteutumiseen käytännössä on rautainen.
<blockquote>Kaikissa tapauksissa veroa ei kuitenkaan haluta maksaa, ja joissain tapauksissa tähän ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta. Tällöin vaihtoehtona on hakea täytäntöönpanokieltoa. Jos kielto myönnetään (käytännössä kynnys on hyvin matala) ja unohdetaan hyvitys- ja viivästyskoron väliin jäävä kirahvin mentävä aukko, niin verovelvollisen oikeusturva vaikuttaisi olevan kohtalaisen hyvällä mallilla.</blockquote>
Mutta. Verotus on enemmän tai vähemmän taivaankappaleiden pyöreähköjen liikkeiden rytmissä toistuva prosessi. Uusia veroja tulee maksuun, vaikka edellisistä olisikin riitaa. Kun uudet verot maksetaan samaan laariin, niin laarin haltija mielellään ottaa aiemmat saatavansa päältä pois. Sama koskee veronpalautuksia; miksi palauttaa, jos on velkaa, mistä kuitata. Jos tilannetta ei lainkaan kontrolloitaisi, olisi riidanalaiset verot pian maksettu ja riidattomat myöhässä (ja nopeasti ulosotossa). Mikä virka silloin jää täytäntöönpanokiellolle?
Tämä vaikuttaisi karkeasti ottaen olleen lainmukainen tilanne vuoteen 2017 saakka, eli lähes 350 vuoden ajan siitä, kun Kruunu innovoi verojen suoran ulosottokelpoisuuden kassavirtansa tehostamiseksi. Laki tarjosi jo hieman tätä ennen joitain mahdollisuuksia suorittaa tiettyjä veroja eri laareihin, mutta viimekädessä sen merkitys oli (ja on edelleen) rajallinen. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleessa veronkantolaissa kuitenkin viimein todettiin, että mihin hyvänsä laariin suoritettua maksua tai veronpalautusta ei ilman verovelvollisen lupaa voida käyttää sellaisen veron suoritukseksi, jonka täytäntöönpano on kielletty. Verovelvollisen oikeusturva vaikuttaisi taas olevan kohtalaisen hyvällä mallilla.
Mutta. Laissa mainittu kielto koskee vain sellaisia veroja, joiden täytäntöönpano on kokonaan kielletty. Ikävä kyllä laki sallii täytäntöönpanon kiellon vain osittain. Kohtalaisen yleistä on esimerkiksi keskeytysmääräyksen muotoilu siten, että ulosotto on sallittu, mutta myynti tai tilitys kielletty. Vouti voi siis hakea kitaran seinältä, mutta joutuu soittelemaan sitä varovasti työhuoneessaan, kunnes riita on ratkaistu.
<h2>Verovelvollisen oikeusturva saattaa usein riippua velkojan harkinnasta</h2>
Täytäntöönpanokiellon määräämiseen kokonaan tai vain osittain liittyy harkintaa. On punnittava myös veronsaajan etuja. Saadaanko verovelka lopulta perittyä, jos omaisuutta ei heti ulosmitata? Ehtiikö velka vanhentua? Jos todellista huolta perinnän onnistumisesta ei ole, ei liene mitään perusteita määrätä vain osittaista täytäntöönpanokieltoa. Täytäntöönpanokielto saadaankin aina täytenä voimaan asettamalla verovelalle kattava vakuus.
Kuten verojen maksu riidan alkaessa, täyden vakuuden asettaminen ei välttämättä syystä tai toisesta tule kysymykseen. Tällöin täytäntöönpanokiellon sisältö jää riippumaan viranomaisen harkinnasta. Kieltoa haetaan samalta viranomaiselta, jolta haetaan muutosta. Kun ensimmäinen instanssi on useimmiten oikaisulautakunta, niin täytäntöönpanokiellosta päättää siinä vaiheessa Verohallinto. Tarkkaavainen verovelvollinen huomannee Verohallinnon olevan myös velkoja.
Kuten todettu, lainsäätäjän luottamus hyvän hallinnon periaatteiden toteutumiseen käytännössä on rautainen. Näihin periaatteisiin lukeutuvat oikeusturvanäkökulmat vaikuttaisivat selvästi puoltavan sitä, että lähtökohtana tulisi olla kiellon määrääminen täytenä, ellei poikkeamiseen ole erityisiä perusteita.

Mietteitä verojen perinnästä ja verovelvollisen oikeusturvakeinoista veroriidan aikana

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Muut lukivat myös

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Key topics shaping our future