Mikä ihmeen superyleishyödyllinen yhteisö?

Huojennuksella yleishyödyllinen yhteisö vapautetaan suorittamasta tuloveroa elinkeinotulosta sekä kiinteistöstä saadusta tulosta, joka huojennuspäätöksessä on tarkemmin määritelty. Tätä huojennusta kutsutaan myös niin sanotuksi superyleishyödyllisten yhteisöjen huojennukseksi. 

On huomattava, että huojennus koskee vain tuloveroa, ei arvonlisäveroa eikä kiinteistöveroa. Vaikka yleishyödyllinen yhteisö saisi huojennuspäätöksen, sen on tästä huolimatta annettava veroilmoitus tuloverotuksessa.

Huojennuksen edellytykset

Huojennus voidaan myöntää vain tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle, joka harjoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa. Yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana pidetään muun muassa sellaisen yhteisön toimintaa, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen rekisteröitynä puolueena, tai sosiaalisen tai muun yhteiskunnallisesti tärkeitä tarpeita palvelevan toiminnan harjoittaminen. 

Yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana on pidetty esimerkiksi urheiluseurojen kuntoliikunta- ja junioritoimintaa, opiskelijoiden edunvalvontaa sekä ammattiosastojen toimintaa.

On huomattava, että yhteisön ei voida katsoa harjoittavan yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa, jos yhteisön toiminta on pääasiallisesti elinkeinotoimintaa.

Yhteiskunnan saama etu

Huojennuksen edellytyksenä on yhteiskunnallisesti merkittävän toiminnan lisäksi se, että yhteisön harjoittama toiminta on merkittävää yhteisön yhteiskunnalle tuottamaan etuun nähden. Toiminnasta saatuja tuloja on siten käytettävä pääasiallisesti yhteisön yleishyödylliseen toimintaan, jolla on yhteiskunnallisesti merkittävä tarkoitus. Toiminnan on tämän lisäksi oltava koko Suomen kattavaa tai muuten erittäin laajaa ja sen tulee olla vakiintunutta. Esimerkiksi erilaisten paikallisyhdistysten laaja-alaisuutta tutkittaessa otetaan yleensä huomioon se, että yhteisö kuuluu valtakunnalliseen tai jopa kansainväliseen organisaatioon.

Kilpailutekijät

Huojennuksen saamisen näkökulmasta kilpailutekijät ovat erittäin merkittävässä roolissa. Myönnettävä huojennus ei saa aiheuttaa vastaavaa toimintaa harjoittaville vähäistä suurempaa haittaa. Mitä ”vähäistä suuremmalla haitalla” tarkoitetaan, on tapauskohtaisesti arvioitava seikka, josta verotuskäytännössä on muodostunut tietynlaisia tulkintoja.

Jos 1990-luvulla katsottiin, että mikäli saman torin reunalla sijaitsi useita jäätelökioskeja, jotka toimivat kaikki nuorten urheiluharrastuksen tukemiseksi, huojennuksesta katsottiin aiheutuvan vähäistä suurempaa haittaa, eivätkä urheiluseurat saaneet jäätelönmyyntitoimintaansa huojennusta. 

Kilpailuhaitta arvioidaan suhteessa kaikkiin vastaavaa toimintaa harjoittaviin toimijoiden juridisesta luonteesta tai tarkoituksesta riippumatta.

Siten urheiluseuran jäätelökioskin huojennusmahdollisuutta arvioidaan paitsi suhteessa muiden urheiluseurojen vastaavaan myyntiin, myös elinkeinotoimintaa yleisesti harjoittavien kauppojen ja kioskien toimintaan. Kilpailutilanne arvioidaan samoin toiminnan luonteesta riippumatta. Se koskee siten samalla tavoin jäätelönmyyntiä, ensihoidon järjestämistä tai vanhuspalveluita.

Kiinteistöt

Jotta huojennus voidaan myöntää kiinteistöstä saatuun tuloon, kiinteistöä tulee käyttää pääasiallisesti yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. Kiinteistön käytön pääasiallisuus ratkaistaan yleensä pinta-alan tai ajankäytön perusteella. Toisin kuin muun tulon osalta, kiinteistöstä saadun tulon osalta kilpailuhaitalla ei ole merkitystä. Huojennus voidaan siten saada kilpailuolosuhteista huolimatta. Huojennuksen saajan on kuitenkin ilmoitettava mahdollisista kiinteistönkäyttömuutoksista Verohallinnolle

Verohuojennusta voidaan hakea enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen hakemus on uusittava. Verohuojennuspäätös on maksullinen. 

Autamme mielellämme arvioimaan mahdollisuuksianne huojennuksen hakemiselle.