PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Suomi on valmis muuttamaan kaikki kaksinkertaista verotusta koskevat sopimuksensa uuden sopimuksen mukaisiksi kahta poikkeusta lukuun ottamatta (Pohjoismaiden välinen sopimus ja Bulgarian kanssa solmittu kaksinkertaista verotusta koskeva sopimus). Jotta muutokset astuvat voimaan, tulee kunkin sopimukseen liittyvän maan hyväksyä ne. Allekirjoitustilaisuudessa suurin osa Suomen kanssa kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen tehneistä maista ilmaisi halunsa liittyä uuteen sopimukseen. OECD:n arvion perusteella uskomme ensimmäisten muutosten astuvan voimaan vuoden 2018 alkupuolella.
On kuitenkin huomattava, että yli 20 DTC-sopijamaata ei (vielä) allekirjoittanut MLI-sopimusta. Maiden joukossa olivat esimerkiksi Yhdysvallat, Brasilia ja Malesia. Näiden maiden kaksinkertaista verotusta koskevia sopimuksia ei tulla muuttamaan ennen kuin ne ovat allekirjoittaneet MLI-sopimuksen, tai kahdenkeskisissä neuvotteluissa on päästy yhteisymmärrykseen. Uskomme myös, että Suomi on valmis harkitsemaan valinnaisten sopimuskohtien hyväksymistä myöhemmin tulevaisuudessa. Tämä voi johtaa lisämuutoksiin – ehkä myös jo ”yhteensovitettujen” DTC-sopimusten osalta.
<h2>Pääasiallisen tarkoituksen arvioinnista</h2>
Tässä artikkelissa käsittelemme joitain minimistandardeihin kuuluvia DTC-sopimusten väärinkäyttöä koskevia sääntöjä. Erityisesti haluamme selventää niin kutsutun ”pääasiallisen tarkoituksen arvioinnin” (Principal Purpose Test, PPT) käyttöä. Kyseistä menettelyä voidaan pitää eräänä koko OECD/G20:n BEPS-projektin tärkeimmistä tuloksista. Äskettäin allekirjoitetun MLI-sopimuksen suorana seurauksena kyseinen menettely tuodaan mukaan yli 1 100 kaksinkertaista verotusta koskevaan sopimukseen.
Pääasiallisen tarkoituksen arviointi on yleinen veronkierron vastainen sääntö (GAAR), joka perustuu kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin. Sen mukaan (pääasialliset merkitykset lihavoitu):
Huolimatta tämän sopimuksen muista säännöksistä, tämän sopimuksen mukaista tuloa tai pääomaa koskevaa etuutta ei myönnetä, mikäli voidaan kohtuudella päätellä, ottaen huomioon asiaan liittyvät tosiseikat ja olosuhteet, että etuuden saaminen oli yksi minkä tahansa järjestelyn tai liiketoimen pääasiallisista tarkoitusperistä siten, että toimenpide johti suoraan tai epäsuorasti etuuden saamiseen, paitsi jos voidaan osoittaa, että etuuden myöntäminen kyseisissä olosuhteissa on tämän sopimuksen asianomaisten säännösten kohteen ja tarkoituksen mukaista.
Eli: Pääasiallisen tarkoituksen arvioinnin mukaan kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten mukainen etuus, esim. tietystä tulosta perittävän lähdeveron vähennys, voidaan evätä
<ul>
<li>mikäli voidaan kohtuudella päätellä, että veronmaksajan eräänä pääasiallisena tarkoituksena oli saada kyseinen etuus, ja</li>
<li>mikäli veronmaksaja ei voi osoittaa, että kyseisen etuuden myöntäminen on kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten asianomaisten kohtien tarkoituksen mukaista.</li>
</ul>
Pääasiallisen tarkoituksen arviointi on ollut tärkeä keskustelunaihe ja kovan kritiikin kohde lakitieteellisissä kirjoituksissa. Esitämme lyhyesti eräitä tässä yhteydessä esiin tulleita näkökohtia.¹
<h2>Alhainen väärinkäyttökynnys ongelmallinen</h2>
Ensinnäkin, pääasiallisen tarkoituksen arvioinnin kaikkein ongelmallisimpana piirteenä on selvästi pidettävä sen melko alhaista väärinkäyttökynnystä. Itse asiassa, jotta arvioinnin subjektiivinen osa täyttyy, tulee sopimuksen mukaisen etuuden saavuttamisen olla ainoastaan yhtenä päätarkoituksena. Näin ollen veronmaksajaa voitaisiin, mikäli asia käsitetään kirjaimellisesti, syyttää vääristä motiiveista, mikäli eräs liiketoimeen ryhtymisen syistä olisi, moitteettoman liiketoiminnan ja veroista riippumattomien syiden lisäksi, saada sopimuksenalaista etua. Ottaen huomioon sen, että veroista johtuvat huomattavat kulut tulee tietenkin ottaa huomioon päätöksenteossa, muodostaa kyseisen kaltainen pääasiallisen tarkoituksen arviointi huomattavan riskin veronmaksajille.
Tätä lisää säädöksen toinen, laajalti kritisoitu ominaisuus: Sen sijaan, että veroviranomaisen tulisi esittää täysi tai vakuuttava näyttö siitä, että veronmaksajan motiivi oli väärä, veroviranomaiselle riittää se, että se voi kohtuudella päätellä veronmaksajan yhtenä päätarkoituksena olleen kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen mukaisen etuuden saaminen.
Mikäli subjektiivinen osa täyttyy, veronmaksaja voi välttää pääasiallisen tarkoituksen arvioinnin näyttämällä toteen, että etuuden myöntäminen ei ole ristiriidassa säädöksen kohteen ja tarkoituksen kanssa. Tämä on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä. Käytännössä vaaditaan usein (saatavissa olevan) tulkinta-aineiston laajaa tutkimista.
<blockquote>Erityisesti veronmaksajan kannalta ei riitä, että osoittaa kohtuudella etujen myöntämisen olevan sopimuksen säädösten kohteen ja tarkoituksen mukaista. Tämä täytyy näyttää toteen.</blockquote>
Kun otetaan huomioon, että veroviranomaisille asetetut asiaa koskevat vaatimukset ovat sangen suurpiirteisiä, eräät kommentaattorit ovat sitä mieltä, että pääasiallisen tarkoituksen arviointiin sisältyvän todistustaakan vaatimuksen jakautuminen on huomattavan epätasapainoista. Ei voida myöskään jättää huomiotta eri maiden perustuslakien vaikutusta, eikä EU-lain yleisiä periaatteita.
Suomen verosopimukset eivät tähän saakka ole sisältäneet yhtä kattavia yleisiä veronkierron vastaisia sääntöjä.² Sen sijaan Suomen verotusmenettelylain yleiseen veronkierron vastaiseen sääntöön VML § 28 voidaan vedota joissain tapauksissa.
<blockquote>On huomattava, että ennakkoarvioiden mukaan kynnys VML § 28 käyttöön on huomattavasti korkeampi kuin pääasiallisen tarkoituksen arvioinnin käyttöön.</blockquote>
Suomen yleisiä veronkierron vastaisia sääntöjä ei periaatteessa voida soveltaa, mikäli veronmaksajan toimet johtuivat riittävässä määrin veroista riippumattomista syistä. Tämän lisäksi veroviranomaisten tulee myös esittää näyttö siitä, että kyseessä oleva järjestely tehtiin veronvälttämistarkoituksessa.
Tämä on luonnollisesti oleellinen säännös pääasiallisen tarkoituksen arvioinnin sisältävissä kaksoisverotusta koskevissa sopimuksissa. Tilanne on jonkin verran epäselvä niiden kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten osalta, jotka eivät sisällä pääasiallisen tarkoituksen arviointia. OECD:n kanta on, että pääasiallisen tarkoituksen arviointi on ainoastaan kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten soveltamista koskevien yleisten periaatteiden täsmennys. Tämän kannan mukaisesti pääasiallisen tarkoituksen arviointi koskee periaatteessa myös yleisten periaatteiden mukaisia kaksinkertaista verotusta koskevia sopimuksia.
Ymmärrettävistä syistä tämän kaltainen tulkinta on laajalti torjuttu veroja käsittelevissä kirjoituksissa. Voi hyvinkin olla, että erilaisten kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten veronkiertokynnys voi olla olennaisesti erilainen riippuen siitä, sovelletaanko pääasiallisen tarkoituksen arviointia vai ei.
Tämän voidaan katsoa olevan erittäin epämiellyttävää veronmaksajan kannalta, samoin kuin sen, että (joidenkin) kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten ja Suomen lain välillä on yhä eroja suhtautumisessa väärinkäytöksiin. Jää nähtäväksi, miten Suomen veroviranomainen tulee suhtautumaan tästä seuraaviin epäselvyyksiin.
¹ Kts. esim. M. Lang, BEPS Action 6: Introducing an Antiabuse Rule in Tax Treaties, 74 Tax Notes Intl. 7, (2014); L. de Broe &amp; J. Luts, BEPS Action 6: Tax Treaty Abuse, 43 Intertax 2; C. Jochimsen, Der Missbrauch von Doppelbesteuerungsabkommen &#8211; die (Ab)Wege der OECD, Internationales Steuerrecht, 23 IStR 23, p. 871 (2014). Koskien yhteissijoitusvälineitä: M. Scherleitner, Thoughts on the Potential Effects of the OECD/G20 BEPS Action Plan on Collective Investment Vehicles &#8211; Part II, 71 Bull. Intl. Taxn. 2 (2017)
² Jotkin Suomen kaksoisverotusta koskevat sopimukset sisältävät ainakin jossain määrin samankaltaisia määräyksiä.

Monenkeskinen asiakirja toi pääasiallisen tarkoituksen arvioinnin Suomen kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin

Aiheeseen liittyvät sisällöt