Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Uusien säännösten keskeinen sisältö on se, että työntekijän ei katsottaisi saavan veronalaista etua, kun hän merkitsee työnantajanaan toimivan listaamattoman osakeyhtiön osakkeita merkintähinnalla, joka vastaa vähintään yhtiön osakkeen matemaattista arvoa (matemaattinen arvo = yhtiön nettovarallisuus/osakkeiden lukumäärä, tietyillä oikaisuilla). 
Jos kyse on uudesta yhtiöstä, jolla ei ole vielä vahvistettua tilinpäätöstä, osakkeen arvona pidettäisiin osakkeen nimellisarvoa tai nimellisarvon puuttuessa osakkeen kirjanpidollista vasta-arvoa. Jos osakkeella ei ole nimellisarvoa, kirjanpidollisena vasta-arvona pidettäisiin osakepääomaa jaettuna osakkeiden lukumäärällä. 
Uudet säännökset sisältyisivät ehdotettuun tuloverolakiin lisättävään 66 a §:ään.
TVL 66 a § merkitsisi
<ol>
<li style="font-weight: 400;">arvostuksen merkittävää selkiintymistä verotuksessa</li>
<li style="font-weight: 400;">useimmissa tapauksissa mahdollisuutta merkittävästi isompaan verovapaaseen alennukseen merkintähinnassa työntekijöille.</li>
</ol>
<h2>Uuden pykälän soveltumisen ehdot</h2>
Arvioitaessa sitä, soveltuisiko TVL 66 a § henkilöstöantiin, seuraavat seikat olisivat hallituksen esityksen mukaan ratkaisevia:
<ul>
<li style="font-weight: 400;">Onko työnantajayhtiö listaamaton osakeyhtiö?</li>
<li style="font-weight: 400;">Voiko työnantajayhtiön henkilöstön enemmistö osallistua antiin?</li>
<li style="font-weight: 400;">Onko työnantajayhtiö merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin?</li>
<li style="font-weight: 400;">Harjoittaako työnantajayhtiö elinkeinotoimintaa?</li>
<li style="font-weight: 400;">Koostuvatko työnantajayhtiön varat pääosin elinkeinotoimintaa palvelevasta omaisuudesta?</li>
</ul>
Jos vastaus yhteenkään edellä esitetyistä kysymyksistä olisi kielteinen, TVL 66 a § ei soveltuisi.
TVL 66 a § ei soveltuisi myöskään 
<ul>
<li style="font-weight: 400;">siltä osin kuin verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä</li>
<li style="font-weight: 400;">ei-työsuhteessa yhtiöön olevan hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenen merkitessä osakkeita (toimitusjohtajan merkintään TVL 66 a § voi soveltua)</li>
<li style="font-weight: 400;">työntekijöiden merkitessä muun kuin työnantajayhtiönsä osakkeita (esim. tytäryhtiön työntekijöiden merkitessä emoyhtiön osakkeita tai toisinpäin).</li>
</ul>
TVL 66 a § voisi soveltua henkilöstöanteihin myös silloin, kun työnantajayhtiö sijaitsee Euroopan talousalueella tai Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevassa valtiossa, jonka kanssa Suomi on sopinut tietojenvaihdosta veroasioissa ja tietojenvaihto tosiasiallisesti myös toteutuu.
<blockquote>TVL 66 a §:n on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2020 ja sitä sovellettaisiin henkilöstöanteihin, joita koskeva päätös on tehty voimaantulon jälkeen.</blockquote>
Jos TVL 66 a § ei soveltuisi, voimassa oleva TVL 66.1 § voisi säädetyin edellytyksin soveltua kuten nykyäänkin, eli alennus merkintähinnasta voisi olla verovapaa 10 %:iin saakka (laskettuna osakkeen käyvästä arvosta). Siten esimerkiksi edellä mainitun omistusrajan ylittyessä tai hallituksen jäsenen merkitessä osakkeita voi edelleenkin 10 %:n alennus olla verovapaa. Samoin TVL 66.1 § voisi edelleenkin soveltua, kun henkilöstöanti koskee osakkeita listatussa yhtiössä, muussa kuin työnantajayhtiössä tai yhtiössä, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa.
<h2>Luovutusvoittoverotus</h2>
Työntekijän luovuttaessa TVL 66 a §:n mukaisessa henkilöstöannissa merkitsemänsä osakkeet tilanteeseen sovellettaisiin luovutusvoittoa ja -tappiota koskevia tuloverolain säännöksiä. Luovutusvoitto verotettaisiin pääomatulona ja voittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennettäisiin työntekijän osakkeista maksama merkintähinta, mahdollisesti palkkana verotettu alennus sekä mahdolliset merkintään tai/ja luovutukseen liittyvät kulut. 
Vaihtoehtoisesti luovutushinnasta vähennettäisiin hankintameno-olettama, jos se olisi työntekijän kannalta edullisempi tapa. Etenkin ellei hankintameno-olettama tulisi sovellettavaksi, tulisi voitollisessa luovutuksessa aiemmin verovapaana käsitelty alennus verotettua työntekijän pääomatulona. 
Jos työntekijän palkkatulon veroaste olisi ollut alle pääomatulon veroasteen, voisi itse asiassa käydä niin, että alennus tulisi luovutuksessa verotettua ankarammin, kuin se olisi verotettu palkkana. Osakeomistukseen liittyy kuitenkin muita seikkoja, jotka voivat selvästi ylittää edellä mainitun verohaitan: osingot ja mahdollisuus vaikuttaa yhtiön asioihin.
<h2>TVL 66 a §:n mukaiset henkilöstöannit palkitsemisen välineenä</h2>
Julkisuudessa TVL 66 a §:ä on jossain määrin otsikoitu nimenomaan startupien henkilöstöetuna. TVL 66 a § soveltuu kuitenkin kaikissa listaamattomissa osakeyhtiöissä, kunhan edellytykset täyttyvät (ja toisaalta, myös startupeissa samojen edellytysten täytyy täyttyä). Toki startupeissa ero matemaattisen arvon (tai nimellisarvon yms.) ja rahoituskierroksilla yhtiön osakkeesta maksetun hinnan välillä voi olla erityisen huomattava. Siten startupeissa on mahdollista tarjota osakkeita henkilöstölle markkinahintaa huomattavasti huokeampaan hintaan ilman veronalaisen edun syntymistä, jos TVL 66 a § tulee voimaan ehdotetussa muodossa. 
<blockquote>Hallituksen esityksen mukaan henkilöstöannin luonne ja säännöksen tavoite huomioiden henkilöstön enemmistön täyttyminen ei edellyttäisi, että kaikkien antiin oikeutettujen tulisi voida merkitä annissa sama määrä osakkeita. </blockquote>
Edun voitaisiin siten katsoa olevan henkilöstön enemmistön käytettävissä, vaikka eri työntekijöillä olisi oikeus merkitä eri määrä osakkeita. Olennaista olisi, että ehdot olisivat objektiivisesti ja yhtäläisesti määritelty kaikkien antiin oikeutettujen kohdalla. Siten merkittävien osakkeiden enimmäismäärä voitaisiin sitoa esimerkiksi työntekijöiden bruttopalkan määrään. 
Hallituksen esityksessä todetaan myös seuraavasti: Bruttopalkka ei kuitenkaan olisi ainoa tapa määrittää osakkeiden merkintään oikeuttavaa määrää. Etenkään aikaisen vaiheen kasvuyrityksissä bruttopalkat eivät ole aina tarkoituksenmukainen tapa määrittää osakkeiden lukumäärää. Perusteena voisivat siten olla muutkin perusteet, kuten bruttopalkkojen määrään yleisesti vaikuttavat tekijät.

Myötätuulta henkilöstöanneissa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Harri Hirvonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen