Myötätuulta henkilöstöanneissa

26.5.2020  |  Uutiset, Verotus

Hallitus on antanut lakiesityksen HE 73/2020 koskien henkilöstöantien verotusta listaamattomissa osakeyhtiöissä. Olemme kirjoittaneet aiheesta viimeksi maaliskuussa, kun HE:n luonnos oli kommenttikierroksella. Hallituksen esitys sisältää luonnokseen nähden eräitä lähinnä soveltamisedellytyksiä tiukentavia muutoksia.

Uusien säännösten keskeinen sisältö on se, että työntekijän ei katsottaisi saavan veronalaista etua, kun hän merkitsee työnantajanaan toimivan listaamattoman osakeyhtiön osakkeita merkintähinnalla, joka vastaa vähintään yhtiön osakkeen matemaattista arvoa (matemaattinen arvo = yhtiön nettovarallisuus/osakkeiden lukumäärä, tietyillä oikaisuilla). 

Jos kyse on uudesta yhtiöstä, jolla ei ole vielä vahvistettua tilinpäätöstä, osakkeen arvona pidettäisiin osakkeen nimellisarvoa tai nimellisarvon puuttuessa osakkeen kirjanpidollista vasta-arvoa. Jos osakkeella ei ole nimellisarvoa, kirjanpidollisena vasta-arvona pidettäisiin osakepääomaa jaettuna osakkeiden lukumäärällä. 

Uudet säännökset sisältyisivät ehdotettuun tuloverolakiin lisättävään 66 a §:ään.

TVL 66 a § merkitsisi

  1. arvostuksen merkittävää selkiintymistä verotuksessa
  2. useimmissa tapauksissa mahdollisuutta merkittävästi isompaan verovapaaseen alennukseen merkintähinnassa työntekijöille.

Uuden pykälän soveltumisen ehdot

Arvioitaessa sitä, soveltuisiko TVL 66 a § henkilöstöantiin, seuraavat seikat olisivat hallituksen esityksen mukaan ratkaisevia:

  • Onko työnantajayhtiö listaamaton osakeyhtiö?
  • Voiko työnantajayhtiön henkilöstön enemmistö osallistua antiin?
  • Onko työnantajayhtiö merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin?
  • Harjoittaako työnantajayhtiö elinkeinotoimintaa?
  • Koostuvatko työnantajayhtiön varat pääosin elinkeinotoimintaa palvelevasta omaisuudesta?

Jos vastaus yhteenkään edellä esitetyistä kysymyksistä olisi kielteinen, TVL 66 a § ei soveltuisi.

TVL 66 a § ei soveltuisi myöskään 

  • siltä osin kuin verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä
  • ei-työsuhteessa yhtiöön olevan hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenen merkitessä osakkeita (toimitusjohtajan merkintään TVL 66 a § voi soveltua)
  • työntekijöiden merkitessä muun kuin työnantajayhtiönsä osakkeita (esim. tytäryhtiön työntekijöiden merkitessä emoyhtiön osakkeita tai toisinpäin).

TVL 66 a § voisi soveltua henkilöstöanteihin myös silloin, kun työnantajayhtiö sijaitsee Euroopan talousalueella tai Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevassa valtiossa, jonka kanssa Suomi on sopinut tietojenvaihdosta veroasioissa ja tietojenvaihto tosiasiallisesti myös toteutuu.

TVL 66 a §:n on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2020 ja sitä sovellettaisiin henkilöstöanteihin, joita koskeva päätös on tehty voimaantulon jälkeen.

Jos TVL 66 a § ei soveltuisi, voimassa oleva TVL 66.1 § voisi säädetyin edellytyksin soveltua kuten nykyäänkin, eli alennus merkintähinnasta voisi olla verovapaa 10 %:iin saakka (laskettuna osakkeen käyvästä arvosta). Siten esimerkiksi edellä mainitun omistusrajan ylittyessä tai hallituksen jäsenen merkitessä osakkeita voi edelleenkin 10 %:n alennus olla verovapaa. Samoin TVL 66.1 § voisi edelleenkin soveltua, kun henkilöstöanti koskee osakkeita listatussa yhtiössä, muussa kuin työnantajayhtiössä tai yhtiössä, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa.

Luovutusvoittoverotus

Työntekijän luovuttaessa TVL 66 a §:n mukaisessa henkilöstöannissa merkitsemänsä osakkeet tilanteeseen sovellettaisiin luovutusvoittoa ja -tappiota koskevia tuloverolain säännöksiä. Luovutusvoitto verotettaisiin pääomatulona ja voittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennettäisiin työntekijän osakkeista maksama merkintähinta, mahdollisesti palkkana verotettu alennus sekä mahdolliset merkintään tai/ja luovutukseen liittyvät kulut. 

Vaihtoehtoisesti luovutushinnasta vähennettäisiin hankintameno-olettama, jos se olisi työntekijän kannalta edullisempi tapa. Etenkin ellei hankintameno-olettama tulisi sovellettavaksi, tulisi voitollisessa luovutuksessa aiemmin verovapaana käsitelty alennus verotettua työntekijän pääomatulona. 

Jos työntekijän palkkatulon veroaste olisi ollut alle pääomatulon veroasteen, voisi itse asiassa käydä niin, että alennus tulisi luovutuksessa verotettua ankarammin, kuin se olisi verotettu palkkana. Osakeomistukseen liittyy kuitenkin muita seikkoja, jotka voivat selvästi ylittää edellä mainitun verohaitan: osingot ja mahdollisuus vaikuttaa yhtiön asioihin.

TVL 66 a §:n mukaiset henkilöstöannit palkitsemisen välineenä

Julkisuudessa TVL 66 a §:ä on jossain määrin otsikoitu nimenomaan startupien henkilöstöetuna. TVL 66 a § soveltuu kuitenkin kaikissa listaamattomissa osakeyhtiöissä, kunhan edellytykset täyttyvät (ja toisaalta, myös startupeissa samojen edellytysten täytyy täyttyä). Toki startupeissa ero matemaattisen arvon (tai nimellisarvon yms.) ja rahoituskierroksilla yhtiön osakkeesta maksetun hinnan välillä voi olla erityisen huomattava. Siten startupeissa on mahdollista tarjota osakkeita henkilöstölle markkinahintaa huomattavasti huokeampaan hintaan ilman veronalaisen edun syntymistä, jos TVL 66 a § tulee voimaan ehdotetussa muodossa. 

Hallituksen esityksen mukaan henkilöstöannin luonne ja säännöksen tavoite huomioiden henkilöstön enemmistön täyttyminen ei edellyttäisi, että kaikkien antiin oikeutettujen tulisi voida merkitä annissa sama määrä osakkeita.

Edun voitaisiin siten katsoa olevan henkilöstön enemmistön käytettävissä, vaikka eri työntekijöillä olisi oikeus merkitä eri määrä osakkeita. Olennaista olisi, että ehdot olisivat objektiivisesti ja yhtäläisesti määritelty kaikkien antiin oikeutettujen kohdalla. Siten merkittävien osakkeiden enimmäismäärä voitaisiin sitoa esimerkiksi työntekijöiden bruttopalkan määrään. 

Hallituksen esityksessä todetaan myös seuraavasti: Bruttopalkka ei kuitenkaan olisi ainoa tapa määrittää osakkeiden merkintään oikeuttavaa määrää. Etenkään aikaisen vaiheen kasvuyrityksissä bruttopalkat eivät ole aina tarkoituksenmukainen tapa määrittää osakkeiden lukumäärää. Perusteena voisivat siten olla muutkin perusteet, kuten bruttopalkkojen määrään yleisesti vaikuttavat tekijät.

Kommentit on suljettu.