Numeroita, numeroita

Veroja Suomessa kerätään joko yhteisiin palveluihin ja infrastruktuuriin tai jaettavaksi kansalaisten kesken. Vuonna 2015 tuo 45 % merkitsi 92 miljardin veroja. Valtio keräsi veroja 44 miljardia, josta alle 4,5 miljardia oli Tilastokeskuksen mukaan yhteisöveroa.

Iso osa kansalaisten ansaitsemasta palkasta menee VM:n hallinnoimaan tulojen uusjakoon tuloverotuksen ja viimeistään välillisen verotuksen lohkaistua osuutensa kansalaisten ansioista.

Esimerkiksi tieliikenteen välilliset verot ovat noin 5 miljardia (Liikennejärjestelmä.fi). Energiaveroilla katetaan noin 4 miljardin kulut ja tulonsiirrot, se siis on samassa kokoluokassa yhteisöverojen kanssa.

Arvonlisäveroa kertyi valtiolle noin 18 miljardia (Tilastokeskus).

Suomea korkeampia arvonlisäverokantoja on vain muissa pohjoismaissa ja Unkarissa (EU:n komissio).

OECD-maiden henkilöverobarometrissa sijoitumme sijalle 7 kokonaisveroasteella 44 %, joka ylittää merkittävästi OECD-maiden keskiarvon 36 % (OECD). Progressiokäyrän jyrkkyys on maailman kärkijoukossa yli 100 000 euroa ansaitsevilla, reippaasti yli puolet tämän yli menevästä ansiosta siirtyy siis suoraan VM:n hallinnoimaan kassaan (Veronmaksajat).

Luonnollisen henkilön veroaste voi nousta yli 50 %:iin (PwC).

Sekä EU:n että Verohallinnon ja IMF:n tutkimuksissa arvonlisäverotuksen verovajeemme eli kertyneen veron osuus teoreettisesta maksimista kansantalouden lukujen perusteella on noin 5 %, kun EU:n keskiarvo on 15 % ja suurimpien valtioiden menetykset ovat yli 40 % (EU:n komissio ja Verohallinto).

850 000 suomalaista lievensi vuonna 2014 verotustaan kodin ja työpaikan välisen matkan matkakustannusten vähennyksellä. 1 260 000 suomalaista vähensi asunnon hankintaan kohdistuvia korkoja (Verohallinto).

Luonnollisen henkilön veroilmoitus on automatisoitu helpoksi ja yksinkertaiseksi (oma kokemus).

Yhteisöverokantamme 20 % on kilpailukykyinen ja alle EU-valtioiden keskiarvon (PwC).

Suomen talouskasvu hyytyy 0,7 %:iin tänä ja ensi vuonna (EU-komission ennuste).

Internet on täynnä tällaisia lukuja, tilastoja ja vertailuja ja niistä voi jokainen tehdä omia johtopäätöksiään, perusteltuja tai perustelemattomia. Muutama oma johtopäätös edellä esitetyistä luvuista:

Kansantaloutemme ja erityisesti talouden kasvu ei kestäne kokonaisverorasituksen nostamista.

Verotus ei pelasta maamme taloutta, mutta se voi jarruttaa nousua.

Investointien kannustaminen kannattaisi tehdä pikemminkin työvoimakulujen (lue henkilöverotuksen) alentamisella kuin yhteisöveron kautta, koska siellä olisi enemmän pelivaraa.

Suomalaiset ovat veronmaksumyönteisiä. Tuskin arvonlisäverotuksen veromyönteisyys häviää mihinkään tuloverotuksessa.

Verohallinto on tehokas, ei se päästäisi läpi miljardien eikä edes satojen miljoonien vilunkia.

Arvonlisäverotus on tapissaan ja muiden hyödykeverojen kasvattaminen hyydyttää taloutta. Teollisuus tarvitsee energiaa ja pitkä etäisyydet pitkiä kuljetuksia.

Verokannustimet ja -tuet on tarkoitettu käytettäväksi ja niitä käytetään.

Lähes mihin tahansa muuhun maahan suomalainen muuttaa, on uudessa kodissa verotus kevyempää mutta mutkikkaampaa.

Kun verotusta halutaan yksinkertaistaa ja selkeyttää, meillä on siihen valmiudet. Vielä puuttuu tahto yritysverotuksessa.

Kadoksissa olevat pimitetyt sadat miljoonat ja miljardit ovat märkä uni siitä, että meillä on sittenkin täällä sitä pöhinää enemmän kuin 0,7 %:n kasvuennuste antaa olettaa.