PWC Uutishuone

OECD päivitti ohjeensa COVID-19-pandemian vaikutuksista verosopimusten soveltamiseen

OECD julkaisi 21.1.2021 ohjeensa verosopimusten soveltamisesta tilanteissa, joissa pandemian torjumiseksi asetetut viranomaisohjeistukset aiheuttavat epäselvyyksiä verosopimusten soveltamisessa. Ohjeessaan OECD käsittelee muun muassa kiinteän toimipaikan muodostumista sekä yrityksien asuinvaltion määrittelyä tosiasiallisen johtopaikan perusteella. 

Kiinteä toimipaikka

Normaalioloissa kotitoimisto voi muodostaa yritykselle kiinteän toimipaikan, mikäli työntekijä on esimerkiksi nimenomaisesti määrätty harjoittamaan yrityksen liiketoimintaa kotoa käsin pysyväisluonteisesti.  Kiinteän toimipaikan muodostumisen osalta OECD lausuu ohjeessa, että COVID-19-pandemiasta johtuvien rajoitusten johdosta alkanut etätyö tulee luokitella poikkeukselliseksi ja luonteeltaan tilapäiseksi järjestelyksi, eikä sen sitten tulisi katsoa muodostavan kiinteää toimipaikkaa.

OECD:n mukaan viranomaisohjeistuksiin perustuva etätyöskentelyyn siirtyminen ei siten muodosta yritykselle kiinteää toimipaikkaa työntekijän työntekovaltioon.

On kuitenkin otettava huomioon, että kyseisten viranomaisohjeistusten lakkaamisen jälkeen jatkuva etätyöskentely altistaa yrityksen jälleen tavanomaiselle arvioinnille kiinteän toimipaikan muodostumisen osalta.

Normaalioloissa myös niin kutsuttu epäitsenäinen edustaja voi muodostaa kiinteän toimipaikan, jos edustaja tekee aktiivisesti päämiestään sitovia sopimuksia toisessa valtiossa. OECD:n julkaiseman ohjeen mukaan kiinteän toimipaikan muodostumista epäitsenäisen edustajan kohdalla tulee kuitenkin tulkita samoin kuin yllä esitetyissä etätyötä koskevissa kysymyksissä, joten lähtökohtaisesti viranomaisohjeistusten vuoksi kotoa toisesta valtiosta tapahtuva työskentely ei muodosta kiinteää toimipaikkaa myöskään epäitsenäisen edustajan kohdalla.

Ohje käsittelee myös viranomaisohjeistusten ja -rajoitusten rakennustyömaille aiheuttamien keskeytysten vaikutuksia kiinteän toimipaikan määrittelyssä. OECD:n malliverosopimuksen lähtökohtana on, että rakennustyömaa muodostaa kiinteän toimipaikan tietyn keston jälkeen, eivätkä väliaikaiseksi luokiteltavat keskeytykset rakennustyömaalla vaikuta tähän arviointiin.

COVID-19-pandemia huomioiden OECD kuitenkin huomauttaa, että poikkeusolosuhteissa yleisen hyvinvoinnin turvaamiseksi tehtyjen rajoitustoimien aiheuttamat keskeytykset on mahdollista luokitella keskeytyksiksi, jotka tulee ottaa huomioon pohdittaessa, onko kiinteä toimipaikka muodostunut.

Asuinvaltio

OECD on ottanut ohjeessaan lisäksi kantaa yrityksien asuinvaltion määrittelyyn erityisesti tilanteessa, jossa yrityksen tosiasiallinen johto on viranomaismääräysten ja -suositusten vuoksi pakotettu toimimaan yrityksen sen hetkisen asuinvaltion ulkopuolella. Ohjeessaan OECD katsoo, että pandemian torjuntaan liittyvien rajoitustoimien tai -suositusten aiheuttama yrityksen johdon väliaikainen työskentely ja johtamiseen osallistuminen toisesta valtiosta kuin yrityksen asuinvaltiosta ei aiheuta muutosta yrityksen asuinvaltion määrittelyyn.

Suomen oikeuskäytännössä OECD:n julkaisemia tulkintaohjeita ja muita kommentaareja on lähtökohtaisesti pidetty merkittävinä tulkintalähteinä. OECD:n ohjeistuksen osalta on kuitenkin tärkeä ottaa huomioon, että lopullinen ratkaisuvalta verotuksellisissa kysymyksissä on kansallisella tasolla, ja käsillä olevan ohjeistuksen todellinen merkitys tulkintalähteenä on epävarma, eikä Verohallinto ole antanut käsillä olevaa asiaa koskien ohjeistusta.